Mäkelä, Pia

Finnish

Julkari

ajassa | näkökulmaPia MäkelätutkimusprofessoriTerveyden ja hyvinvoinnin laitos, Päihteet ja riippuvuudet -yksikköMerkittävimmät muutokset vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa alkoholilaissa (1) olivat  ruokakaupoissa myytävien juomien maksimi­alkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin ja val­mistustaparajoituksen poisto, minkä takia kauppoihin tulivat ns. nelosolut ja väkevistä tehdyt juomasekoitukset. Muutosten ennakoi­tiin lisäävän  alkoholin kulutusta ja haittoja.Tilastojen mukaan kokonaiskulutus (tilastoi­tu + arvioitu tilastoimaton kulutus) kasvoi 0,4 % vuodesta 2017 vuoteen 2018 ja tilastoitu kulutus väheni 0,1 %. Kokonaiskulutus on vähentynyt merkittävästi ja lähes jatkuvasti vuosien 2007 ja 2017 välillä. Nyt lasku kuitenkin pysähtyi huoli­matta samanaikaisesta alkoholiveron korotuk­sesta. Merkittävin syy ennakkoarvioiden pettämi­seen löytyy hinnoittelusta. Päivittäistavarakaup­pa ja sen puolesta selvityksen tehnyt Taloustut­kimus ennakoivat IV­oluiden, siidereiden ja lonkeroiden hintojen laskevan noin 40 %. Myös THL arvioi, että näiden juomien tarjoushinnoit­telu tekisi niistä hinnaltaan kilpailukykyisiä  halvan keskioluen kanssa. Ainakin toistaiseksi  ollaan oltu kaukana tästä, mikä on ollut kansan­terveyden kannalta hyvä.OlikO 150 lisäkuOlemaa PelOTTelua?Tilastojen ennen–jälkeen­vertailu ei välttämättä kerro koko kuvaa lain vaikutuksesta.Myös muut tekijät vaikuttavat alkoholinkulu­tukseen, ja niiden vaikutusta voi arvioida aika­sarjoja mallittamalla. Terveyden ja hyvinvoin­nin laitoksella tehdyn mallituksen (2) mukaan muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä eli se ei erotu satunnaisvaihtelusta. Lakiesityksessä suunniteltiin lain vaikutusten arvioimista kolmen vuoden päästä sen voi­maantulosta. Tämä aika on tarpeen ennen lo­pullisia päätelmiä. Tilanne voi muuttua, jos esimerkiksi hinta­kilpailu kovenee vaikkapa Viron suunnittele­mien alkoholiveron alennusten vuoksi. On myös tarpeen seurata, jatkuuko mietojen alko­holijuomien vahventamiskehitys ja jääkö haitto­jen muutos kokonaiskulutusta vastaavaksi.THL ennakoi lakimuutoksen aiheuttavan 150 lisäkuolemaa vuodessa, ja kun näin ei näy­tä käyvän, laitosta syytettiin tahallisesta pelot­telusta. 2000­luvulla vähintään vastaavansuu­ruisia alkoholiin liittyvien kuolemien lisäyksiä tai vähennyksiä on nähty seitsemänä vuonna. Jos alkoholiin liittyvä kuolleisuus olisi pysynyt vuoden 2007 ennätystasolla, vuosien 2008–2017 aikana olisi nähty 5 900 alkoholiin liitty­vää kuolemaa enemmän kuin nyt on nähty.  Alkoholiveron korotukset selittävät tästä vähe­nemisestä yli puolet (2). Kun mittakaava on tämä, 150:tä lisäkuolemaa on vaikea pitää pelotteluna tilanteessa, jossa  uskottiin vahvan oluen ja long drink ­juomien saatavuuden lisäksi myös hinnoittelun muuttu­van radikaalisti. missä väkeväT juOmaT haluTaan myydä?Mitä näiden tulosten perusteella voidaan päätel­lä jatkosta? Koska tästä lakimuutoksesta selvittiin ilman merkittävää haittojen lisäystä, vaalikauden vaih­Mitä alkoholilain vaikutuksista pitäisi päätellä?Uuden alkoholilain vaikutukset näyttävät lyhyellä aikavälillä  jääneen ennakoitua pienemmiksi. Tästä huolimatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämää arviota 150 lisäkuolemasta on vaikeaa pitää pelotteluna. Alkoholimonopoleilla on tyypillisesti ollut kulutusta vähentävä vaikutus. kirjallisuutta 1 alkoholilaki 28.12.2017/1102.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/201711022 mäkelä P, norström T. miten alkoholin tilastoitu kulutus muuttui vuonna 2018? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuk-sesta tiiviisti 2019. 3 mäkelä P, karlsson T. miten alkoholimonopolit vaikuttavat väestön alkoholinkulutukseen? katsaus tutkimuskirjallisuuteen. yhteiskuntapolitiikka, verkossa ensin 17.5.2019. http://urn.fi/uRn:nBn:fi-fe2019051615817 sidonnaisuudetPia mäkelä: ei sidonnaisuuksia.korjattu 4.6.2019www.laakarilehti.fi  > Sisällysluettelot1408 LääkäriLehti 22/2019 vsk 74Näkökulma-palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 5 000 merkkiä. Toimitus lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Palstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fituessa viritettiin keskustelua mahdollisista seu­raavista askelista, kuten viinien myynnin salli­misesta päivittäistavarakaupoissa. Päättelyn haasteita voisi avata vertauksella: jos heikot jäät eivät petä 5 metrin etäisyydellä rannasta, voi­daanko siitä päätellä, että on turvallista edetä 50 metriä rannasta?Alkoholimonopolia tuskin voisi säilyttää vain väkeville juomille. Viinit muodostavat noin puolet Alkojen myynnistä, ja niiden mukana ruokakauppoihin siirtyisi esimerkiksi alle 15­prosenttiseksi laimennettujen väkevien juo­mien myynti. Erikoiskauppaketjut pärjäävät markettien kanssa kilpaillessaan vain isoissa kaupungeissa, ja monopolikaupan myynnin ro­mahtamisen myötä romahtaisi paitsi myymä­löiden lukumäärä myös monopolin legitimiteet­ti. Juridiikkakin tulisi todennäköisesti eteen: kulutushyödykkeiden myynnin rajoitusten tu­lee olla perusteltuja, ja pelkkiä väkeviä koskeva monopoli voisi hyvinkin kaatua EU­oikeudessa. Jos seuraavista askelista keskustellaan, pitäisi aivan ensimmäiseksi siis päättää, missä väkeviä halutaan jatkossa kaupattavan.Yhteiskuntapolitiikka­lehdessä juuri julkais­tun katsauksen mukaan alkoholimonopoleista luopumisen vaikutukset ovat vaihdelleet, sillä monopolit ja niiden vaihtoehdot ovat olleet eri­laisia. Kokonaiskuva on kuitenkin selkeä: alkoholi­monopoleilla on tyypillisesti ollut kulutusta  vähentävä vaikutus. Syitä on monia. Valtiolli­nen monopoli ei esimerkiksi maksimoi myyn­tiä hinnoittelulla eikä muutoin, myyntipisteitä on huomattavasti vähemmän ja myyntiajat  lyhyemmät, erillinen asiointi vähentää heräte­ostoksia, ja lain vaatimuksia noudatetaan pa­remmin (alaikäisille ja päihtyneille myynnin kielto). Ruokaostosten yhteyteen ei ole hyvä tuo­da tarjolle enää yhtään suurempaa alkoholijuo­mien valikoimaa. Alkon monopolilla ei ole itseisarvoa, mutta sillä on välinearvo. Sen puolustajat eivät puo­lusta kyseistä yhtiötä, vaan sellaista myyntijär­jestelmää, joka vähentää kulutusta ja haittoja. ●Fotolia1409LääkäriLehti 22/2019 vsk 74

Mitä alkoholilain vaikutuksista pitäisi päätellä?

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141638/SLL222019-1408.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mitä alkoholilain vaikutuksista pitäisi päätellä?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari