Havulinna, Satu

Jäppinen, Anna-Maija

Kerminen, Hanna

Tikkanen, Päivi

Finnish

Julkari

I äkkään henkilön äkillinen sairastu-minen ja sairaalahoito voivat johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, vaikka akuutti sairaus saataisiin no-peasti paranemaan (1). Toimintaky-ky on myös voinut heikentyä vähitel-len jo pidemmällä aikavälillä eikä taus-Toimintamalli vanhuksen toimintakyvyn arviointiin sairaalassaSairaalahoitoon joutuneen vanhuksen toimintakykyyn kannattaa panostaa välittömästi. TOIMIA-asiantuntijaver-koston uusi suositus ohjaa toimintakyvyn arviointiin sairaalassa, kotiutumisen suunnitteluun ja kuntoutuksen jatkuvuuteen.taustatekijät jäävät sairaalahoidon aika-na huomioimatta, potilaan edellytykset toipumiselle ja kuntoutumiselle heik-kenevät (1). Vanhus, joka kotiutetaan il-man riittävää tukea ja tarvittavaa kun-toutusta, voi joutua uusiin sairaalahoi-toihin, tarvita yhä enemmän apua ja palveluja ja päätyä jopa ympärivuoro-kautiseen hoivaan, vaikka se olisi voitu tukitoimin välttää.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TOIMIA-asiantuntijaverkoston uusi suositus ”Iäkkäiden henkilöiden lyhytai-kaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimin-takyvyn arviointi kuntoutumisen käyn-nistäjänä” (3) sisältää eri alojen sairaala-tatekijöitä ole aiemmin kartoitettu eikä hoidettu. Puuttumalla ajoissa esimerkiksi arjes-sa suoriutumista rajoittaviin tekijöihin toimintakyvyn heikkeneminen voidaan estää ja parhaassa tapauksessa palauttaa toimintakyky vielä ennalleen (2). Jos Adobe/AOPTYÖSSÄ2522 LääkäriLehti 44/2019 vsk 74osastoille ja ter-v e y s k e s k u s t e n osastoille soveltu-van toimintamallin 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden toimintakyvyn arviointiin. Suositus löytyy myös Ter-veysportista (https://www.terveysportti.fi /dtk/tmi/koti). Vanhukset ovat toimintakyvyn hei-kentymisen riskiryhmässä elimistön ikääntymismuutosten ja kasautuvien sairauksien vuoksi (4). Toimintakykyä heikentävät tunnistetut pitkäaikaiset sairaudet, mutta usein myös piilevät, subkliiniset tai diagnosoimattomat sai-raudet ja geriatriset oireyhtymät (1). Yleisiä toimintakykyä heikentäviä ge-riatrisia oireyhtymiä ovat esimerkiksi muistisairaudet, masennus, vajaaravit-semus, kaatumiset ja gerastenia (5–9). Geriatrisia oireyhtymiä on vaikea ha-vaita, ellei niitä systemaattisesti etsitä. Sairaalahoidossa olevan vanhuksen lää-ketieteellisen diagnostiikan ja hoidon rinnalla tulee arvioida fyysinen, psyykki-nen, kognitiivinen ja sosiaalinen toi-mintakyky geriatristen oireyhtymien ja muiden toimintakykyä heikentävien taustatekijöiden tunnistamiseksi ja yksi-löllisen hoito- ja kuntoutussuunnitel-man laatimiseksi. Kokonaisvaltaisen ar-vioinnin ja siihen perustavan hoidon ja kuntoutuksen on osoitettu edistävän vanhusten terveyttä, ehkäisevän toimin-takyvyn heikentymistä, parantavan arki-suoriutumista ja itsestä huolehtimisen taitoja sekä viivästyttävän ympä-rivuorokautisen hoivan tarvetta (10).Aiemman toimintakyvyn ja muutosten kartoitus lähtökohdaksiPotilaan aiemman toi-minta- ja liikkumiskyvyn kar-toitus sairaalahoidon alussa on tärkeää. Näin saadaan selville tavoitetila, mihin hoidolla ja kuntoutuksella pyritään. Iäkkään potilaan sai-raalahoidon tavoittee-na tulee olla paitsi sai-rauden parantuminen, myös toimintakyvyn pa-lautuminen ennalleen (10). Vastikään tapahtuneet toimin-takyvyn muutokset tulee selvittää, sillä äkillinen sairastuminen voi heiken-tää toimintakykyä monin tavoin. Poti-laan asuinolosuhteiden tunteminen aut-taa kuntoutuksen ja kotiutumisen suun-nittelussa. Huolellinen toimintakyvyn kartoitta-minen on perusta potilaan yksilöllisten tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti räätälöidylle hoidolle ja kuntoutukselle. Siitä on suosituksessa yksityiskohtainen ohje.Sairaalahoidon aikana potilaan toimintakykyä ja siihen vai-kuttavia tekijöitä seura-taan sairauden parane-misen edetessä ja tar-v i t t a e s s a  t e h d ä ä n muutoksia hoito- ja kuntoutussuunnitel-maan. Potilaan kotiu-tumisen suunnittelu aloitetaan jo hyvin var-haisessa vaiheessa. Toimintamalli toimintakyvyn arviointiinArvioinnin keskiössä on aina potilas. On tärkeää selvittää hänen näkemyk-sensä toimintakykynsä vahvuuksista, voimavaroista ja ongelma-alueista sekä hänen kuntoutumistavoitteensa. Iäkkään potilaan toimin-takyvyn arvioinnin tulee kattaa kaikki to imintakyvyn osa-alueet ja van-huksilla yleiset t o i m i n t a k y k y ä heikentävät geriatri-set oireyhtymät. Arviointi toteutetaan moni-alaisesti, hyödyntäen osastoilla työsken-televien eri ammattiryhmien edustajien ammattitaitoa (lääkäri, hoitaja, fysiote-rapeutti, sosiaalityöntekijä ym.). Poti-laan läheiset otetaan mukaan hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun aina, kun se on mahdollista ja potilas niin haluaa. Suosituksen toimintamalli ohjaa ar-vioimaan kaikilta iäkkäiltä potilailta seu-lontatesteillä kognition, mielialan, ravit-semustilan, liikkumisen, arkisuoriutu-misen ja kaatumisvaaran. Jos seulonta-testin tulos on poikkeava, arviointia jat-ketaan tarkemmilla testeillä ja tutki-muksilla diagnoosin tai oireyhtymän varmistamiseksi tai poissulkemiseksi. Kuntoutumisen tukeminen tulee aloittaa sairaalassa, ja kuntoutuksen jat-kumisesta kotiutumisen jälkeen tulee huolehtia hyvissä ajoin ennen kotiinläh-töä. Kaikille vanhuksille tulee tehdä myös lääkityksen kokonaisarviointi (11) ja kaatumisalttiutta lisäävien lääk-keiden kartoitus (12,13). Iäkkäillä potilailla toi-mintakyvyn heikentymi-seen vaikuttavat myös esimerkiksi kuulon ja näön ongelmat, pysty-asentoon liittyvä veren-paineen lasku, suun huono terveydentila ja huono unen laatu. Näitä tekijöitä tulee selvittää osana arviointia aina, kun poti-laan tilanne niin vaatii. Toimintakyvyn arvioinnin tulokset kirjataan potilaskertomukseen. Arvioin-nin pohjalta tehdään hoito- ja kuntou-tussuunnitelma, johon kirjataan poti-laan ja monialaisen ryhmän kanssa yh-teistyössä asetetut kuntoutumistavoit-teet, suunnitellut toimintakykyä ylläpi-tävät tai parantavat toimet, ja toiminta-kyvyn arvioinnissa käytettävät välineet ja arviointiaikataulu (14).Kotiutuminen suunnitelmalliseksi Iäkkään potilaan kotiutumisen suunnit-telu tulee aloittaa heti sairaalahoidon al-kupäivinä. Varhainen kotiutumisen suunnittelu ja kuntoutumistavoitteen määrittely tehostavat hoitoa ja kuntou-tusta ja usein lyhentävät sairaalahoidon kestoa. Arvioinnin  keskiössä  on aina  potilas. 2523LääkäriLehti 44/2019 vsk 74SidonnaiSuudetHanna Kerminen, Anna-Maija Jäppinen, Päivi Tikkanen: Ei sidonnaisuuksia.Satu Havulinna: TOIMIA-verkoston Iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.KirjalliSuutta 1 Jämsen E, Kerminen H, Strandberg T, Valvanne J. Kun tauti paranee, mutta potilas ei – sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen. Suom Lääkäril 2015;70:977–83.2 Finne-Soveri H, Haimi-Liikkanen S, Rehula P, Tolonen E, Vähäkangas P, Äijö M. Kun toimintakyky heikentyy. Duodecim 2019;135:1092–7.3 Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaa-lahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. THL, TOIMIA-asiantuntijaverkoston suositus 3.10.2019. https://www.julkari.fi/hand-le/10024/1386524 Wuorela M, Viikari L. Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa. Duodecim 2019;135:1579–85.5 Räihä I, Seppälä M, Viitanen M. Geriatrian jättiläiset. Duodecim 2006;122:1483–90.6 Ciro C, Ottenbacher K, Graham J, Fisher S, Berges I, Ostir G. Patterns and correlates of depression in hospitalized older adults. Arch Gerontol Geriatr 2012;54:202–5.7 Nuotio M, Hartikainen S, Nykänen I. Vanhuksen vajaara-vitsemuksen arviointi, ehkäisy ja hoito. Suom Lääkäril 2019;74:1268–72.8 Lönnroos E, Karinkanta S, Häkkinen H, Havulinna S. Tie-dosta ja toimi – iäkkäiden kaatumisia voidaan vähentää. Suom Lääkäril 2018;73:2780–7.9 Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Antikainen R. Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas. Suom Lääkäril 2017;72:425–30.10 Ellis G, Gardner M, Tsiachristas A ym. Comprehensive geriatric assessment for older adults admitted to hospital. Cochrane Database of Systematic Reviews 2017, Issue 9.11 Hartikainen S, Saarelma O, Lönnroos E, Seppälä M. Miten arvioin iäkkään lääkitystä. Suom Lääkäril 2006;61:4352–5.12 de Vries M, Seppala LJ, Daams JG ym. Fall-risk-increasing drugs: a systematic review and meta-analysis: I. Cardio-vascular drugs. J Am Med Dir Assoc 2018;19:1–9.13 Seppala LJ, Wermelink AMAT, de Vries M ym. Fall-risk-in-creasing drugs: a systematic review and meta-analysis: II. Psychotropics. J Am Med Dir Assoc 2018;19:11–17.14 Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntou-tusjärjestelmän uudistamiseksi. 2017. STM Raportteja ja muistioita 2017:41.15 Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, toim. Suositukset hyvistä kuntoutuskäytännöis-tä. Kansaneläkelaitos 2011. KirjalliSuutta 1 Koskela H, Tikkakoski A, Karjalainen J, Mäkelä M, Malm-berg P. Epäsuorat altistuskokeet astman diagnosoinnis-sa. Duodecim 2019;135:1787–94.Kotiutumisen yhteydessä varmiste-taan se, että potilaan toimintakyky on riittävä kotona selviytymiseen joko itse-näisesti tai avun turvin. Lisäksi huoleh-ditaan riittävän avun saamisesta koto-na, erityisesti heti kotiutuessa ja tarvit-tavan ajan sen jälkeen. Kuntoutusketjun katkeamattomuus on edellytys vanhuksen onnistuneelle kotiutumiselle ja vaikuttavalle kuntou-tukselle (15). Olennaista on tietojen vä-littyminen toimintakyvystä ja kuntoutu-misen tarpeista ja tavoitteista kuntou-tukseen osallistuvien tahojen välillä.Potilaan kuntoutuminen akuutista sairaudesta jatkuu kotona. Sairaalassa määritellyt kuntoutumistavoitteet tar-kistetaan kotona ja aloitetaan kuntoutu-mista edistävät toimet. Potilaan tunnistamisen  mahdollistavia tietoja on muutettu.Miten SinÄ HoitaiSitMiten sinä hoitaisit -palsta esittelee kliinisen tapauksen, jota lukijat voivat kommentoida Fimnetin keskustelutaululla www.fimnet.fi. Poimintoja keskustelusta esitetään tapauksen ratkaisuosassa.Työryhmä: Nina Kaseva, Mikael Kuitunen,  Mika Laitinen, Anneli Lauhio, Jarkko SuomelaSuositus löytyy osoitteistahttps://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/tms00051https://www.julkari.fi/handle/10024/138652Kuntoutumista tulee arvioida ja seu-rata säännöllisesti. Mikäli kuntoutumi-nen ei etene odotetulla tavalla, tulee po-tilaan lääketieteellinen arviointi sekä toi-mintakyvyn arviointi tehdä uudelleen kuntoutumisen hidastumisen taustasyi-den löytämiseksi ja tarvittavan hoidon aloittamiseksi. ●Hanna KerMinenLL, geriatrian erikoislääkäri, kliininen opettajaTampereen yliopisto ja TAYSanna-Maija jÄppinenTtM, fysioterapeutti, kliininen asiantuntijaHUS, Sisätaudit ja kuntoutuspÄivi tiKKanen TtT, fysioterapeutti, erityisasiantuntijaSavonia-ammattikorkeakouluSatu HavulinnaTtT, fysioterapeutti, kehittämispäällikköTHL Adobe/AOP2524 LääkäriLehti 44/2019 vsk 74K ilpatasolla juoksua harrastava nuori hakeutui lääkärin ar-vioon kolme viikkoa jatku-neen hakkaavan yskän vuoksi. Lisäoireina oli nuhaa ja limai-suutta. Kuumetta ei ollut il-mennyt missään vaiheessa. Kyseessä oli toinen lääkärin arvio sa-man vaivan vuoksi. Pari viikkoa aiem-min hän oli käynyt yleislääkärin vas-taanotolla, jolloin tarkistettiin CRP eikä poikkeavaa todettu. Potilas kotiutettiin hyväkuntoisena, diagnoosina oli ta-vanomainen ylähengitystiein-fektio. Lääkäri päätti jää-dä seurantalinjalle ja juoksutreenit tauotet-tiin.Aiemmin terveellä nuorukaisella ei ollut säännöllisiä lääkityksiä tai todettuja allergioita. Rokotukset hän oli saa-nut kansallisen rokotus-ohjelman mukaan. Kaksi vuotta aiemmin poika oli hakeutunut tutkimuksiin rasituksen provosoiman yskän vuoksi. Silloin teh-tiin, pojan kilpaurheilutausta huomioi-den, keuhkoputkien supistusherkkyyttä mittaavat juoksurasituskoe ja kuivan il-man hyperpneakoe (eukapninen volun-taarinen hyperventilaatio, EVH) (1). Molemmat ovat altistuskokeita, joissa aiheutetaan keuhkoputkiin kerralla lä-hes maksimaalinen ärsytys. Hengitys-teiden limakalvon nestekerros väkevöi-tyy, kun potilaan lisääntynyt hengitys-työ haihduttaa vettä hengitysteistä. Näin syntynyt hyperosmolalisuus laukaisee keuhkoputken supistumisen. Pojalla ei todettu astmalle diagnostista muutok-sia, ja rasituksen provosoiman yskän väistyttyä poika jatkoi juoksua kilpata-solla ongelmitta.Liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla potilaan yleistila oli hyvä ja hän oli kuumeeton. Nenä todettiin tukkoiseksi. Poskissa ei ollut koputus-arkuutta, joskin eteenpäin kumar-tuessa potilas kertoi vähäisestä paineen tunteesta mo-lemmissa poskissa. Sy-dämen auskultaatiossa ei kuulunut poikkea-vaa. Keuhkoista kuului bronkiaalista limarohi-naa oikealla basaali-sesti, vasemmalla hen-gitysäänet olivat puhtaat.Seuraavaksi lääkäri määräsi laboratorio- ja kuvan-tamistutkimuksia. Perusverenkuva ja CRP olivat viitealueella (taulukko). Keuhkokuvassa näkyi oikealla alaloh-kossa varjostumaa ja oikea hilus oli hie-man korostunut (kuva). Poskionteloku-vassa näkyi limakalvoturvotusta ilman nestevaakapintoja. ●nina KaSevaLT, lastentautien erikoislääkäriPikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema ja THL, Kansanterveyden edistäminen -yksikköUrheilijapojan hankala yskä – osa 1Aktiivisesti juoksua harrastava 15-vuotias poika tuli tutun liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolle tiukan yskän vuoksi. Häntä oli tutkittu yskän vuoksi aiemminkin.MITEN ETENET?• Mitä lisätietoja kaipaisit?•  Mitä jatkotutkimuksia haluaisit?•  Miten sinä hoitaisit potilasta?Tapauksen ratkaisu julkaistaan Lääkärilehdessä 46/2019, joka ilmestyy 15.11.2019Kyseessä oli toinen lääkärin arvio saman vaivan vuoksi. liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä valmistuneiden laboratoriokokeiden tuloksetTutkimus Tulos ViitearvoB-Eryt 5,4 E12/l 4,5–6,1 E12/lB-Hb 154 g/l 120–160 g/lB-Hkr 45 % 36–48 %B-Leuk 8,7 E9/l 4,5–13 E9/lB-Trom 369 E9/l 140–400 E9/lE-MCH 29 pg 25–35 pgE-MCHC 341 g/l 320–355 g/lE-MCV 85 fl 80–96 flB-CRP < 8 mg/l 0–10 mg/l2525LääkäriLehti 44/2019 vsk 74

Toimintamalli vanhuksen toimintakyvyn arviointiin sairaalassa

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141612/SLL442019-2522.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Toimintamalli vanhuksen toimintakyvyn arviointiin sairaalassa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari