Laatikainen, Tiina

Saarnio, Juha

Finnish

Julkari

pääkirjoitus | tiedeRavitsemushoidon mahdollisuuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoi-dossa ei käytetä täysimääräisesti. Yksi tärkeä syy on koulutuksen riittämättömyys kaikissa tervey-denhuollon ammattiryhmissä. Tämä teemanu-mero pureutuu vajaaravitsemuksen keskeisiin kysymyksiin.Jotta ravitsemusongelmiin voidaan puuttua, on tärkeää oppia tunnistamaan vajaaravitse-mus. Vajaaravitsemusriskin tunnistamiseen on useita eri potilasryhmille validoituja menetel-miä (s. 1257–62) (1). Niistä saadaan paras hyöty systemaattisessa seulonnassa. Esimerkiksi kai-kille sairaalapotilaille suositellaan tehtäväksi ris-kin arviointi kahden vuorokauden kuluessa hoi-toontulosta (2). Vajaaravitsemusriskin tunnistamisen tulisi ol-la integroituna potilastietojärjestelmään niin, et-tä riskipisteytyksen laskemista varten rakenteis-ta tietoa pystytään poimimaan suoraan potilas-kertomustiedoista. Tämä on toteutettu OYS:ssa: kun järjestelmästä poimitaan tarvittavat tiedot NRS 2002 -riskiseulaan, se ilmoittaa riskipistey-tyksen ja antaa suosituksen ravitsemushoidon toimenpiteistä. Myös laitospotilaiden ja kotona asuvien vanhusten vajaaravitsemusriskin sään-nöllinen seulonta on perusteltua. Vajaaravitsemuksen tunnistamisesta on hyö-tyä vain, jos se johtaa korjaaviin toimenpitei-siin. Hoito edellyttää altistavien tekijöiden tun-nistamista. Tällaisia ovat hampaiden ja suun sairaudet, nielemisvaikeudet, psykiatriset sai-raudet, yleissairaudet, isot leikkaukset ja vaikeat infektiot. Korjaavat toimenpiteet voidaan toteut-taa monenlaisilla menetelmillä yksilöllisesti (s. 1273–7) (3). Osalle riittää normaalin ruoka-valion rikastaminen lisäämällä proteiinia tai energiaa. Usein rinnalla käytetään täydennys-ravintovalmisteita. Joskus on tarpeen siirtyä let-kuravitsemukseen tai jopa parenteraaliseen ra-vitsemukseen. Lapsilla voi esiintyä perussairauksiin tai vir-heellisiin ruokailutottumuksiin liittyvää vajaara-vitsemusta. Ylipainoinenkin voi olla vajaaravit-tu. Usein runsasenergiaisten ruoka-aineiden, kuten sokerin, runsas saanti huonontaa ruoan ravintoainetiheyttä (4). Lasten lihavuuden hoi-dossa tulee erityisesti kiinnittää huomiota ruo-kavalion monipuolisuuteen ja riittävään vita-miinien, kivennäisaineiden ja muiden tärkei-den ravintoaineiden saantiin. Vanhusten vajaaravitsemus on valitettavan yleistä. Se heikentää elämänlaatua, altistaa in-fektioille sekä lihasvoiman ja -koordinaation heikentyessä myös kaatumisille. Vanhusten va-jaaravitsemusriskin seulonta ja ravitsemustilan korjaaminen on kannattavaa, sillä se parantaa kotona selviytymistä. Vajaaravitsemus aiheuttaa myös huomatta-via lisäkustannuksia erikoissairaanhoidolle (5). Se altistaa komplikaatioille ja sitä kautta hoito-jaksojen pitkittymiselle. Terveydenhuollossa vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet ovat huomattavan kustannus-tehokkaita.Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoita-minen vaativat hoitohenkilökunnan, lääkärien ja ravitsemusterapeuttien yhteistyötä. Se, että lääkärit pitävät ravitsemushoitoa tärkeänä osana hyvää hoitoa, näyttää suunnan koko hoitotiimil-le. Myös esimiesten on tärkeää toimia suunnan-näyttäjinä ravitsemushoidon kehittämisessä. Suomalaiseen terveydenhuoltoon tarvittai-siin lisää ravitsemusterapeutteja. Lisäpanostus todennäköisesti maksaisi itsensä moninkertai-sesti takaisin. Ravitsemusosaamisen kehittä-minen sekä perus- että jatkokoulutuksessa on tärkeää. ●Vajaaravitsemus on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelmaLisäpanostus ravitsemus­osaamiseen todennäköisesti maksaisi itsensä monin­kertaisesti takaisin.Juha Saarniodosentti, vatsaelinkirurgian osastonylilääkäriOYS, operatiivinen tulosalueTiina LaaTikainenprofessoriItä-Suomen yliopisto ja THLkirJaLLiSuuTTa 1 Jäntti M. Aikuispotilaan vajaaravit-semusriskin seulonta ja ravitse-mustilan arviointi. Suom Lääkäril 2019;74:1257–62.2 Kondrup J, Allison SP, Elia M ym. ESPEN Guidelines for Nutrition Screening 2002. Clin Nutr 2003;22:415−21.3 Orell H. Vajaaravitsemuksen hoito. Suom Lääkäril 2019;74:1273–7.4 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään yhdessä – ruokasuosituk-set lapsiperheille. THL/Kide 26. Helsinki, 2019.5 Löser C. Malnutrition in hospital: the clinical and economic implications. Dtsch Arztebl Int 2010;107:911−7.SiDonnaiSuuDeT: Juha Saarnio: Luentopalkkiot (MSD),matka- ja majoituskulut osallistuessatyönantajan määräämänä koulutuk-siin (Olympus, Cook).Tiina Laatikainen: Ei sidonnaisuuksia.teemaVajaa- ravitsemus1239LääkäriLehti 20/2019 vsk 74

Vajaaravitsemus on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141640/SLL202019-1239.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Vajaaravitsemus on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari