Mäkelä, Pia

Finnish

Julkari

pääkirjoitus | tiedeAlkoholin kohtuukuluttajilla (0,5–1 alkoholian-nosta päivässä) on keskimäärin pienempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin kuin niillä, jotka eivät käytä alkoholia (1). Yhteyden kausaali-suudesta käydään jatkuvaa debattia.Havaintotutkimusten systemaattisesti osoit-tamia yhteyksiä on usein näytetty perusteetto-miksi satunnaistetuissa kokeissa, esimerkkinä seleenin ja eturauhassyövän yhteys (2). Näen-näinen suojaava yhteys voi syntyä, jos sekoitta-via tekijöitä ei pystytä huomioimaan riittävästi tai taudin varhaiset muodot vaikuttavat altis-teeseen. Alkoholinkin ”suojaava vaikutus” voi siis johtua syy-yhteydestä (juoman ominaisuuk-sista), valikoitumisesta (juojien muista ominai-suuksista) tai käänteisestä kausaalisuudesta.Alkoholinkäytön mahdollista suojaavaa vai-kutusta sydäntautiin on vaikea testata satun-naistetulla kokeella. Yhdysvalloissa kansallinen terveysinstituutti NIH mahdollisti laajan satun-naistetun kokeen noin yhden alkoholiannoksen päivittäisellä altistuksella. Koe kuitenkin kes-keytettiin, kun instituutin ja koetta rahoittavan alkoholiteollisuuden sääntöjen vastaiset suhteet paljastuivat (3).Yhtenä ratkaisuna havaintotutkimusten on-gelmiin ja satunnaistettujen kokeiden hitauteen ja kalleuteen on pidetty nk. mendelististä satun-naistamista (Mendelian Randomization, MR (4)). Asetelma käyttää hyväksi genomin alleelien satunnaista valikoitumista vanhemmalta lapsel-le. Esimerkiksi seleenin pitoisuutta elimistössä säätelevät alleelit eivät ole samalla tavoin alttiita sekoittaville tekijöille ja käänteiselle kausaali-suudelle kuin ravitsemuksesta saadun seleenin pitoisuus. Perimästä ennustettava altistetaso toimii siis korvaavana muuttujana, ekonomien kielellä instrumenttina, mitatulle altistetasolle. Sitä voidaan pitää verrannollisena satunnaistet-tujen kokeiden hoitoaikeen mukaiselle altistuk-selle.Yksittäiset proteiineja koodaavat alleelit kah-della perimän alueella (rs671 ALDH2-geenissä ja rs1229984 ADH1B-geenissä) on yhdistetty vähempään alkoholinkäyttöön. Näitä variantteja on käytetty instrumentteina suurissa eurooppa-laiseen (5) ja kiinalaiseen (6) väestöön pohjautu-vissa MR-tutkimuksissa. Jos alkoholilla olisi to-dellinen suojaava vaikutus, sydän- ja verisuoni-sairauksien U-muotoisen riskikäyrän pitäisi tois-tua myös perimän perusteella ennustetun alko-holinkulutustason mukaan. Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan pienemmällä ennustetun kulutuk-sen tasolla myös riskit ovat olleet pienempiä, ei-vätkä tulokset siis tue alkoholinkulutuksen ja sydänterveyden välisen yhteyden kausaalisuutta.MR-tutkimuksia ja niiden taustalla olevia ole-tuksia on kuitenkin kyseenalaistettu (7,8). Yksi kompastuskivi on, että sydänterveydelle rele-vantista alkoholinkulutuksesta on vaikea saada hyvää genomiin perustuvaa instrumenttia, kos-ka alleelit, jotka vähentävät (suojaavaa) kohtuu-kulutusta, vähentänevät myös päätetapahtuman kannalta todennäköisesti haitallista humalaku-lutusta. Muun muassa tällä on perusteltu näke-mystä, että MR-tutkimuksista ei ole saatu pitä-vää todistetta kausaalisuuden puutteesta.Tässä vuosikymmeniä käydyssä keskustelus-sa tuskin on vielä kuultu viimeistä sanaa. Esi-merkiksi monigeeniset riskisummat (9) voivat auttaa tarkentamaan geneettisiä instrumentteja. On kuitenkin selvää, että suojaavan vaikutuk-sen kausaalisuutta kyseenalaistetaan aiempaa enemmän MR-tutkimusten tulosten takia. Se tiedetään, että kohtuukulutuskin voi vaikuttaa negatiivisesti uneen, syöpäriskiin, mielialaan, verenpaineeseen tai painonhallintaan. Koko-naiskuvaksi jää, että lääkärin tuskin on yleensä perusteltua estellä potilaan kohtuukulutusta. Ei sitä silti pidä terveyssyihin vetoamalla suositel-lakaan potilaalle, joka ei käytä alkoholia. ●Suojaako alkoholinkäyttö oikeasti sydän- ja verisuonitaudeilta?Suojaavan vaikutuksen kausaalisuutta kyseenalaistetaan aiempaa enemmän.Pia MäkeläVTT, tutkimusprofessoriTerveyden ja hyvinvoinnin laitoskirjallisuutta 1 Ronksley PE, Brien SE, Turner BJ, Mukamal KJ, Ghali WA. Association of alcohol consumption with selected cardiovascular disease outcomes: a systematic review and meta-analysis. BMJ 2011;342:d671.2 Nicastro HL, Dunn BK. Selenium and prostate cancer prevention: insights from the selenium and vitamin E cancer prevention trial (SELECT). Nutrients 2013;5:1122–48.3 NIH National Institutes of Health. NIH to end funding for Moderate Alcohol and Cardiovascular Health trial. News releases June 15, 2018.4 Davey Smith G, Ebrahim S. ‘Mendelian randomization’: can genetic epidemiology contribute to understanding environmental determinants of disease? Int J Epidemiol 2003;32:1–22.5 Holmes MV, Dale CE, Zuccolo L ym. Association between alcohol and cardiovascular disease: Mendelian randomisation analysis based on individual participant data. BMJ 2014;349:g4164.6 Millwood IY, Walters RG, Mei XW ym. Conventional and genetic evidence on alcohol and vascular disease aetiology: a prospective study of 500 000 men and women in China. Lancet 2019;393:1831–42.7 Mukamal KJ, Stampfer MJ, Rimm EB. Genetic instrumental variable analysis: time to call mendelian randomization what it is. The example of alcohol and cardiovas-cular disease. Eur J Epidemiol 2019 Nov 24. doi: 10.1007/s10654-019-00578-3. [Epub ahead of print]8 Frick U, Rehm J. Can we establish causality with statistical analyses? The example of epidemiology. Kirjassa: Wiedermann WW, von Eye A, toim. Statistics and Causality: Methods for Applied Empirical Research Hoboken, N.J.: Wiley & Sons 2016:407–32.9 Kiiskinen T, Mars NJ, Palviainen T ym. Genomic prediction of alcohol-related morbidity and mortality. Translational Psychiatry 2020;10:23.sidonnaisuudetPia Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia.1263LääkäriLehti 21/2020 vsk 75

Suojaako alkoholinkäyttö oikeasti sydän- ja verisuonitaudeilta?

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141194/SLL212020-1263.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suojaako alkoholinkäyttö oikeasti sydän- ja verisuonitaudeilta?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari