Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -työssäni lekseemien mies, lapsi ja nainen partitiivimuotoja, joissa esiintyy pleonastisesti kaksi possessiivisuffiksia peräkkäin. Pleonasmi-käsitteellä viittaan työssäni ilmiöön, jossa kaksi samaa merkitystä kantavaa suffiksia esiintyy saman lekseemin sisällä peräkkäin. Esimerkiksi lastaansa-muotoon on merkitty pleonastisesti possessiivisuffiksit -an ja -nsa. Pleonastisia possessiivisuffiksimuotoja on havaittu viime aikoina enenevässä määrin etenkin 3. persoonassa, jossa kummatkin possessiivisuffiksin variantit ovat mahdolliset. Kuitenkin myös sellaiset yhdistelmät, joissa 3. persoonan possessiivisuffiksi yhdistyy joko 1. persoonan possessiivisuffiksiin tai 2. persoonan possessiivisuffiksiin, ovat mahdollisia. Tutkielmani tavoitteena on kartoittaa, missä vaiheessa kielellinen, sanan rakenteeseen kohdistuva muutospyrkimys on.
Tutkimani lekseemit edustavat kaikki sanahahmoltaan 2-vartaloisia, 2-tavuisia, e-vartaloisia sanoja. Valitsin kyseiset lekseemit osittain sen vuoksi, että samanhahmoisissa sanoissa on käynnissä myös muunlaisia muutospyrkimyksiä. Aineistonani tutkielmassa toimii Kielipankin konkordanssi-hakuohjelmalla Korpilla kerätty Suomi24-internetkeskusteluaineisto.
Tutkielmastani selviää, että pleonastiset possessiivisuffiksit esiintyvät suurimmaksi osaksi 3. persoonan muodoissa. Aineistossa esiintyy kuitenkin myös muita possessiivisuffiksien yhdistelmiä. Eri possessiivisuffiksien yhdistelmiä aineistossa on yhteensä 5. Nämä yhdistelmät ovat -Vn + -ni, -Vn + -si, -Vn + -nsA + -Vn + -mme ja -Vn + -nne. Pleonastisia muotoja esiintyy aineistossa yhteensä 179 kappaletta. Aineistossa nainen-lekseemin kohdalla innovatiivinen muoto on aineistossa kaikista yleisin suhteessa norminmukaisiin muotoihin, mutta se on yleiseltä frekvenssiarvoltaan lekseemeistä harvinaisin. Vastaavalla tavalla mies-lekseemi on frekvenssiarvoltaan lekseemeistä yleisin, mutta tuotti hakuohjelmassa vähiten osumia suhteessa norminmukaisiin muotoihin. Vertailussa lapsi-lekseemi sijoittuu näiden väliin. Tästä voidaan päätellä, että harvinaisemmat sanat ovat alttiimpia muutokselle.
Tutkielmassani lekseemien pleonastisen possessiivisuffiksin sisältävät partitiivimuodot jakautuvat kolmeen syntaktiseen kategoriaan. Pleonastiset muodot esiintyvät syntaktiselta tehtävältään aineistossa joko finiittisen verbin objekteina, infiniittisen verbin objekteina tai adpositiolausekkeiden täydennyksinä. Esille on noussut myös muutama aineistolle tyypillinen rakenne. Edustetuin kategoria aineistossa on finiittisen verbin objekti. Infiniittisen verbin objekteja ja adpositiolausekkeiden täydennyksiä esiintyy aineistossa saman verran. Syntaktisten kategorioiden jakautuminen on tässä yhteydessä odotuksenmukaista. Pleonastisista muodoista löytyy systemaattista käyttöä, jossa yhden kontekstin sisällä käytetään toistuvasti pleonastista muotoa samanhahmoisissa sanoissa. Aineistosta löytyy kuitenkin myös tapauksia, joissa pleonastista muotoa käytetään vain yhdessä lekseemissä, vaikka samassa kontekstissa on myös toinen partitiivimuotoon kiinnittynyt possessiivisuffiksi, tosin erihahmoisessa sanassa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että pleonastista possessiivisuffiksien käyttöä partitiivimuodoissa esiintyy ainakin 2-vartaloisissa, 2-tavuisissa, e-vartaloisissa sanoissa. Vaikka innovatiivisten muotojen esiintyvyys ei ole vielä suuri suhteessa norminmukaisiin muotoihin, on muutospyrkimys silti havaittavissa
