Eläkevakuuttaminen epävarmassa sijoitusympäristössä – laskelmia työeläkkeiden rahastoinnin tehostamisesta

Tässä raportissa tarkastellaan kirjassa Eläkevakuuttaminen epävarmassa sijoitusympäristössä esitettyjen, työeläkevarojen tehokkaampaan käyttöön tähtäävien ehdotusten kustannusvaikutuksia. Tarkasteltavat toimenpiteet ovat työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoinnista luopuminen, eläkerahastoista katettavan osuuden sitominen suoraan kokonaiseläkemenoon ja jakojärjestelmän keskittäminen yhdelle toimijalle. Laskelmien perusteella ehdotetut toimenpiteet tehostaisivat työeläkejärjestelmän pääoman käyttöä kasvattamatta kuitenkaan eläkemaksun kehitykseen liittyvää epävarmuutta. Järjestelmätasolla työkyvyttömyyseläkkeisiin ei liity samanlaista väestön ikääntymisongelmaa kuin vanhuuseläkkeisiin, sillä työkyvyttömien määrä on kiinteämmässä yhteydessä työntekijöiden määrään kuin vanhuuseläkeläistenmäärä. Jos kertyneet työkyvyttömyysrahastot siirrettäisiin vanhuuseläkerahastoihin, maksutason kehitys tasoittuisi, sillä lyhyellä aikavälillä järjestely nostaisi työeläkemaksua, mutta laskisi maksua korkeimman eläkemenorasituksen aikaan vuosina 2025–2040. Nykyisten rahastointisäännösten suurin ongelma on, että rahastoista maksettavat vanhuuseläkkeiden osat eivät vastaa itse eläkemenoa. Eläkemeno kehittyy kuluttajahinta ja palkkainflaatiosta riippuvien eläke- ja palkkaindeksien mukaan, kun taas rahastoista maksettava osuus riippuu työeläkelaitosten vakavaraisuudesta ja osaketuotoista. Eläkemenon ja niiden rahoittamiseen tarkoitetun rahastoidun osan yhteensovittaminen helpottuisi huomattavasti, jos eläkelaitosten vastuulla olevat rahastoidut eläkkeen osat sidottaisiin suoraan eläkemenoon. Esitettyjen laskelmien perusteella kestäväksi kokonaismaksutasoksi saataisiin noin 25 % palkkasummasta, jos rahastoista katettava osuus nostettaisiin asteittain nykyvarojen kattamasta 35 %:sta 40 %:in vanhuuseläkemenosta. Työeläkkeiden rahoitus perustuu pääosin jakojärjestelmän kautta kerättävään tulorahoitukseen. Nykyinen jakojärjestelmän hajautettu toteutus rajoittaa kuitenkin pääoman tehokasta käyttöä, sillä se edellyttää laitoskohtaisia puskurirahastoja yhteisellä vastuulla olevien riskien katteeksi. Vuoden 2010 lopussa lakisääteistä TyEL-vakuuttamista harjoittavien eläkelaitosten tasausvastuiden yhteisarvo oli 7,5 miljardia euroa, mikä vastaa lähes koko vuoden jakojärjestelmän kustannuksia. Jakojärjestelmän keskittäminen poolaisi jakojärjestelmän riskit yhdelle toimijalle, mikä pienentäisi riskipuskureiden kokonaismäärää. Esitettyjen laskelmien perusteella, keskitetty toimija tarvitsisi keskimäärin vain n. 2,5 miljardin euron puskurin järjestelyssä, jossa tasausmaksu asetetaan vakioksi vuosien 2011–2014 ajaksi

Taide ikäihmisen kotona asumisen tukena : Omaishoitajien kokemuksia taidetoiminnan vaikutuksista

Taide ikäihmisen kotona asumisen tukena – Omaishoitajien kokemuksia taidetoiminnan vaikutuksista oli ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka kehittämistehtävinä oli kuvata omaishoitajien kokemuksia taidetoiminnasta arjen toimintakyvyn vahvistajana sekä tuottaa kehittämisehdotuksia taide- ja kulttuuritoiminnan juurruttamiseksi ikäihmisten päivätoiminnan sisältöön. Opinnäytetyö oli osa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy:n (Socom), Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhdessä toteuttamaa hanketta ”Taidetyöpaja osana ikäihmisten kotona asumisen tuen palveluvalikkoa”. Tutkimuksen aineisto kerättiin Eksoten päivätoiminnassa järjestettyyn taidetoimintaan osallistuvien asiakkaiden omaishoitajilta puhelinhaastatteluilla. Taidetoimintaan osallistuvista asiakkaista neljä, joilla oli omaishoitajasuhde, osallistui tutkimukseen. Tutkimusaineisto analysoitiin strukturoitujen haastattelukysymysten osalta määrällisesti SPSS-ohjelmalla ja avointen haastattelukysymysten vastaukset analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla. Opinnäytetyön kehittämisehdotukset muodostuivat yhdistämällä aikaisempaa tutkimustietoa, lähdekirjallisuutta sekä tämän opinnäytetyön tuloksia. Haastatteluista saadut tulokset osoittivat, että hoidettavat ikäihmiset olivat omaishoitajien kokemusten mukaan useimmiten pirteämpiä taidetoiminnan jälkeen ja pitivät taidetoiminnasta. Osa omaishoitajista koki, että taidetoiminnalla ei ollut muutoksia hoidettavan hyvinvointiin. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön kehittämisehdotuksina on juurruttaa taide- ja kulttuuritoiminta ikäihmisten palveluvalikkoon kehittämällä sitä laajempien tutkimusten ja jo olemassa olevan tutkimustiedon avulla, panostamalla henkilökunnan koulutukseen sekä mahdollistamalla omaisten osallistuminen taidetoimintaan ja päivätoiminnan palveluvalikon kehittämiseen. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaiku-tuksia on tutkittu viime vuosina monella tapaa. Tutkimusten tulokset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia niin psyykkisen-, fyysisen-, kuin sosiaalisen hyvinvoinnin alueilla. Ikääntyneiden palvelunkäyttäjien sekä omaisten osallisuus ja kuuleminen ovat tärkeä osa kehittämistyötä.The focus of the study was to report informal caregivers' observations on elderly people's functional capacity. The purpose of the study was to introduce ideas how to improve art workshops for the elderly living at home with an informal caregiver, and guarantee the continuity of the art workshops as part of elderly's daytime activities. The study was part of a project commissioned by The Centre for Expertise in Southeast Finland's Social Services (Socom), South Karelia Social and Health Care District (Eksote) and Saimaa University of Applied Sci-ences (Saimia). The data for this study were collected from informal caregivers of the elderly people who participated in the art workshops in South Karelia Social and Health Care District. Data were collected by phone interviews from four informal caregivers. The interviews were conducted in March - May 2017. The interviews included both closed and open-ended questions. The data were analysed with SPSS-programme and thematising. The study’s development ideas were formulated by using previous researches, literature and results of this study. The study shows that elderly people were cheerier and enjoyed taking part in the art workshops. Some informal caregivers observed no changes in the elderly’s wellbeing. The study suggests to develop art workshops by making use of recent researches and large-scale studies, stressing the importance of staff training, and allowing caregivers to take part in planning and implementing the art workshops. Art and culture have important roles in the daytime activities’ content. Recent studies suggest that art promotes health and wellbeing physically, psychically and socially. Both caregivers and elderly would benefit from the art workshops greatly, which would also benefit the continuity of the project. The opinions of the elderly people (service users) as well as the informal caregivers or other close relatives, are crucial while improving the daytime activity services

VANHUSTEN NÄKEMYKSIÄ PALVELUASUMISESTA

TIIVISTELMÄ Höyhtyä, Lauri. Vanhusten näkemyksiä palvelutaloasumisesta. Oulu, syksy 2016, 31 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitoalan koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata vanhusten odotuksia tulevaisuuden asumismuodoista. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää vanhusten hoitotyötä ja mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden asumiseensa. Opinnäytetyön tehtiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Aineisto koottiin haastattelemalla yli 70-vuotiaita vanhuksia. Tulosten mukaan osa vanhuksista suhtautui myönteisesti palvelutaloasumiseen ja oli harkinnut sitä omaksi asumismuodokseen. Palvelutalossa houkuttelivat palvelujen saatavuus, muiden asukkaiden mahdollistama sosiaalinen elämä, hoitajien tuoma turvallisuuden tunne ja elämisen helppous. Myönteisyys palvelutaloasumiseen kasvoi haastateltavien iän noustessa. Osa vanhuksista suhtautui palveluasumiseen epäilevästi, koska he odottivat menettävänsä mahdollisuuden itsenäiseen elämään palvelutalossa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tietää, miten vanhusten asumismuodot järjestetään tulevaisuudessa. Avainsanat: vanhustyö, odotukset, haasteet, tulevaisuus, palveluasuminenABSTRACT Höyhtyä, Lauri. Views of the elderly on sheltered housing. Oulu, autumn 2016, 31 pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse. The purpose of this thesis was to describe older people's expectations of the future patterns of living. The objective of this thesis was to develop care work for the elderly and their opportunities to influence the future of their housing. The thesis was made by using qualitative research methodology. The theme interview was used as a form of interview. The data was collected by interviewing elderly people who were over 70 years old. According to the results, a part of the elderly reacted positively to sheltered housing and had considered it as their form of living. A sheltered home was attractive because of the availability of services, social life made possible by other residents, sense of security brought by the presence of nurses and the ease of living. Positive attitudes towards sheltered housing increased with the increasing age of the interviewees. Some of the older people expressed skepticism towards service housing, because they were expecting to lose their chance of independent living in the sheltered home. It would be interesting to know how the types of housing for the elderly will be arranged in the future. Keywords: geriatrics, expectations, challenges, future, sheltered livin

Yksinäisten vanhusten tavoittaminen seurakuntien diakoniatyön kautta

TIIVISTELMÄ Kujala Jouni & Mäkinen Vilho. Yksinäisten vanhusten tavoittaminen seurakuntien diakoniatyön kautta. Pieksämäki, syksy 2014, 75 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoitus oli antaa ääni vanhusasiantuntijoille siitä, miten heitä itseään ja heidän tuntemiaan yksinäisiä vanhuksia tulisi tavoittaa ja kohdata ja näin lisätä vanhojen seurakuntalaisten osallisuuden kokemusta. Tavoitteenamme oli myös, että saamme ideoitua sekä nykyisiä että tulevia diakoniatyöntekijöitä varten keinovalikoimaa, jolla tähän yksinäisten vanhusten tavoittamisen kasvavaan haasteeseen voidaan tarttua. Tämän toteuttamiseksi tavoitteenamme oli esitellä sekä hyväksi havaittuja ja käytännössä testattuja menetelmiä ja tapoja että mahdollisesti uusia, innovatiivisia keinoja. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto koottiin kyselylomakkeilla Kokkolan suomenkielisen seurakunnan kahdesta diakoniapiiristä ja Mänttä-Vilppulan seurakunnan yhdestä diakonipiiristä yhteensä 75 vanhukselta. Lisäksi haastateltiin kahdeksaa yksittäistä vanhusasiantuntijaa, neljää Mänttä-Vilppulassa ja neljää Kokkolassa. Heidän kohdallaan tuloksia tuli varsin niukasti, koska tuon ikäiset vanhukset ovat hyvin vaatimattomia ja ovat aina tyytyneet vähään ja eivät osaa olla vaatimassa mitään yhteiskunnalta, niin ei myöskään seurakunnan palveluista puhuttaessa. Ryhmähaastattelu toteutettiin Kokkolan rovastikunnan 11 diakoniatyöntekijän kanssa Kaustisella. Ruoveden rovastikunnassa haastattelu toteutettiin sähköpostihaastatteluna. Kysely lähetettiin kaikille kuuden seurakunnan 15 diakonityöntekijälle. Jokaisesta seurakunnasta saatiin yhdet seurakuntakohtaiset vastaukset. Käytimme survey-tutkimusta, ja aineisto kerättiin strukturoituna tai puolistrukturoituna haastattelua käyttäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että diakoniapiireissä käyvät seurakuntalaiset arvostavat erityisesti seurakunnan järjestämää ryhmätoimintaa ja retkiä sekä niin diakoniatyöntekijän, papin, kuin vapaaehtoisenkin suorittamia kotikäyntejä. Diakoniatyöntekijöiden vastauksista voidaan päätellä, että he arvostavat omaa työtään. Työn määrä ja kotikäyntien suuri tarve ahdistavat diakoniatyöntekijöitä ja he toivoisivat lisää resursseja siihen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yksi tärkeä tekijä tulevaisuuden diakoniatyössä on vapaaehtoisten kouluttaminen ja ohjaaminen kotikäyntityöhön vanhusten pariin. Opinnäytetyön toivotaan palvelevan seurakuntien diakoniatyöntekijöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Asiasanat: yksinäisyys, vanhuus, tavoittaminen/osallisuus, diakoniatyö, vanhusasiantuntija, seurakunnan vapaaehtoistoimintaABSTRACT Kujala Jouni & Mäkinen Vilho. Reaching the lonely elderly persons by means of diaconal work in the parishes. 75 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, autumn 2014. Diaconia University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Work. Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to give voice to the elderly peer specialists on how they themselves could be reached and how the lonely elderly persons they know should be reached and encountered so that these older parishioners’ experiences of inclusive participation would be reinforced. In addition, the aim was to provide a range of ideas and means to be utilized by both the present and future diaconal workers facing the growing challenge of encountering lonely elderly persons. In order to achieve this objective the thesis aims to introduce both tried and tested well-proved methods and ways and potentially new innovative means as well. The thesis was carried out by using a qualitative survey. The data was collected by delivering questionnaires to 75 elderly persons within two diaconal circles of Kokkola Finnish parish and one of the diaconal circles in the parish of Mänttä-Vilppula. In addition eight individual elderly peer specialists were interwieved, four of them in Mänttä-Vilppula and another four in Kokkola. Regarding these elderly peer specialists mentioned, the responses were sparse, due to the fact that elderly people are very modest and have always contented themselves with little and been unwilling to demand anything from society, and the same also applies to the services of the parish. A group interwiev was carried out in Kaustinen with 11 diaconal workers from the deanery of Kokkola. In the deanery of Ruovesi the inquiry was conducted by using an email interwiev. The inquiry was delivered to all the 15 diaconal workers of the six parishes mentioned. Each parish sent a joint response covering the parish concerned. Survey research was used for processing the material. The obtained data was collected by using a structured or semistructured interwiev. The material was analysed using material-based content analysis. The survey results indicate that the parishioners using the services of diaconal circles especially appreciate the group activities organised by the parish, trips, excursions and also home visits done by diaconal workers, priest or voluntary workers. Based on the survey, it can be concluded that the diaconal workers appreciate the work they do and wish to have more resources for it. It is hoped that the thesis benefits the diaconal workers of the parishes and other stakeholders involved and interested in the issue. As a conclusion it can be stated that one of the essential factors concerning future diaconal work is to train and instruct volunteers for home visiting work among the elderly. Key words: loneliness, old age, reachability/inclusive participation, diaconal work, elderly peer specialists, congregational volunteer wor

"Muistoissa eilen, hoivassa tänään" : Muistelu osana vanhustyötä

Opinnäytetyön lähtökohtana oli Active Ageing -teemavuosi. Teemavuotena halutaan korostaa aktiivista ikääntymistä ja myös vanhempien ihmisten oikeutta osallistua yhteiskunnan ja yhteisön toimintaan. Teemavuoden tavoitteena on hyvän yhteiskunnan luominen myös vanhuksille ja ikääntyvälle väestölle. Vanhuus on elämän arvioinnin aikaa. Muistelemalla vanhus käy läpi elämäntarinaansa ja siihen sisältyviä valintoja. Muistelu lisää vanhuksen hyvinvointia. Se auttaa minäkuvan säilymisessä ja eheytymisessä sekä kognitiivisten taitojen säilymisessä. Muisteluhetki on turvallinen vuorovaikutustilanne, jossa jokainen osallistuja on arvokas ja jokaisen muistot ovat yhtä arvokkaita. Muistelulla rohkaistaan luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Muistojen jakaminen aktivoi hahmottamaan omaa elämää ja jakamaan omia kokemuksia toisten kanssa. Se tarjoaa mahdollisuuden vanhuksen sekä työntekijän välisen etäisyyden pienenemiseen ja vanhuksen elämään tutustumiseen muistelusta nousevien elämäntarinoiden kautta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Sunnen Kodin hoitotyön laatua tuomalla muistelutyö osaksi hoitotyötä. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja kehitettävänä tuotteena valmistettiin henkilökunnalle uusi, helposti mukaan otettava työväline, muistelukortit, jolla voidaan tarjota vanhuksille elämään kohokohtia. Muistelukortit toimivat apuna muistelutyön ohjaamisessa sekä madaltavat henkilökunnan kynnystään ohjata muistelutyötä Sunnen Kodin asukkaille. Vanhus tarvitsee muistelun avuksi apuvälineitä ja muistelukortit ovat hyvä apuväline muisteluun. Muistelukortit ovat monipuoliset ja niitä voi käyttää monella eri tavalla ja eri asiakasryhmien kanssa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Sunnen Koti, joka on Vetrea Terveys Oy:n omistama tehostetun palveluasumisen yksikkö Kuopion keskustassa. Asukkaita Sunnen Kodissa on 36 ja lähes kaikilla asukkailla on jokin muistisairaus. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla riskiryhmät, joilla muistelu voi johtaa elämän hukkaan menemisen kokemukseen ja kuinka he muistelun avulla voisivat saavuttaa vielä eheyden palaamalla edellisiin kehitystehtäviin. Opinnäytetyössä on kaksi osaa, raportti sekä muistelukortit.The starting point of the thesis was the Active Aging – theme year. During the theme year a lot of emphasis is put on active aging as well as on the right of the elderly to be involved in the operation of the society and community. The target of the theme year is to create a good society also for the elderly and aging population. Old age is the time when life is evaluated. An old person goes through his or her life story and the choices he or she has made by reminiscing. The reminiscing increases well-being of the elderly. It helps to maintain and defragment self-image as well as to preserve cognitive skills. A reminiscence moment is a safe interaction situation where every participant is dignified and everyone’s memories are equally valuable. One encourages establishing and maintaining social relationships by reminiscing. Sharing memories activates the perceiving of one’s own life and to share experiences with others. It enables decreasing of the distance between an old person and nursing personnel as well as getting familiar with the old person’s life through the life stories rising from the reminiscing. The target of the thesis was to develop the quality of nursing work of Sunnen Koti by introducing reminiscing work as a part of nursing work. This is a functional thesis and as a developed product a new, easily portable tool, the reminiscence cards that enable offering highlights to the lives of the elderly, was developed. The cards aim to help the nursing personnel in guiding the reminiscence work and lower their threshold to guide the work with the residents of Sunnen Koti. The elderly need supporting tools to help to reminisce and the cards are a good tool in that sense. The cards are versatile and they can be used in many different ways and with different customer groups. The thesis was ordered by Sunnen Koti, which is a unit for intensified supported living located in the center of Kuopio. There are about 36 residents and almost all of them have some type of memory disability. Possible further studies could include risk groups with whom the reminiscing may lead to the feeling of wasting his or her life and how they could still reach integrity by getting back to the previous development assignments. The thesis consists of two parts, report and reminiscence cards

IKÄIHMISTEN KOKEMUKSIA YKSINÄI-SYYDESTÄ JA RYHMÄTOIMINNASTA PYHTÄÄN YSTÄVÄPIIRISSÄ

Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena olivat Pyhtään ystäväpiirin syksy 2014 ryh-mäläiset. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, lievittääkö ystäväpiiri ryhmäläisten yksinäi-syyttä ja miten ystäväpiiriläiset kokevat ryhmätoiminnan. Laadullisessa opinnäytetyös-sä tehtiin ryhmän havainnointia, alkuhaastattelut, toimintatuokio, loppuhaastattelut ja näistä koottiin tutkimuksen tulokset. Haastattelut tehtiin käyttäen teemahaastattelun menetelmää. Tutkimusaineistosta nousi esiin kolme merkittävää yksinäisyyteen vaikuttavaa tekijää Pyhtään ystäväpiiriläisillä: leskeys, sairaudet sekä sosiaaliset suhteet. Leskeys nähtiin merkittävänä tekijänä yksinäisyydessä, erityisesti miesten keskuudessa. Sairaudet ja heikentynyt toimintakyky vähensivät ikääntyneiden mahdollisuuksia poistua kotoa ja lisäsivät näin heidän yksinäisyyttä. Sosiaalisissa suhteissa ikääntyneillä naisilla oli enemmän verkostoja kuin miehillä. Tutkimuksessa selvisi, että Pyhtään ystäväpiirin toiminta lievitti ryhmäläisten yksinäi-syyttä ja toi heidän elämäänsä sisältöä. Ryhmätoiminnassa positiivisena nähtiin mukava ja mielekäs toiminta, jutustelu, muistelu ja liikuntatuokiot. Tutkimuksesta voitiin tehdä johtopäätös, että kuntouttavalla ryhmätoiminnalla saadaan hyviä tuloksia aikaan ikäihmisten yksinäisyyden lievittämisessä ja elämänlaadun parantamisessa.In this thesis, the circle of friends in Pyhtää in the autumn 2014, was the research subject. The purpose of this research was to find out how the circle of friends alleviates loneliness among the group members and how the circle of friends experiences the group activities. This qualitative thesis was conducted using observation, interviews at the beginning and end of the research process, and organized activities, and based on these results the research was assembled. The interviews were conducted as theme interviews. There were three significant factors in the research material, which affected loneliness of the circle of friends. These factors were widowhood, diseases and social relationships. The widowhood was a major factor in the feeling of loneliness especially among the men. Diseases and impaired ability to function reduced the possibilities to leave home and these facts added loneliness of the group members. The aged women had more social networks and relationships than the aged men. In this thesis, it was found out that the circle of friends in Pyhtää alleviated the loneli-ness of the group members and they became content with their lives. In the group ac-tivities, comfortable and meaningful group activity, discussion, reminiscing and exercising sessions were perceived as positive. The conclusion of the research was that the rehabilitative group activities bring out good results in the alleviation of the loneliness and improving the quality of life among the elderly people

"Kun se on niin pienest kiinni" : Viriketoimintaa ikäihmisille vapaaehtoisvoimin

Opinnäytetyön tavoitteena on vapaaehtoistyön kehittäminen Pappilanlammen palvelukeskuksessa Ulvilassa. Tavoitteen saavuttamiseksi luotiin työkalu, jota Pappilanlammen palvelukeskuksen henkilökunta ja siellä toimivat vapaaehtoiset voivat halutessaan hyödyntää ikäihmisten päiväkeskustoiminnassa. Opinnäytetyönä toteutettiin virikeopas "Viriketuokioita vuoden jokaiselle kuukaudelle". Se sisältää valmiiksi suunniteltuja toteutuksia kuukauden viriketuokioksi ja siitä pyrittiin tekemään mahdollisimman selkeä ja helppokäyttöinen. Kahden viriketuokion toimivuutta testattiin käytännössä päiväkeskuksen asiakkaiden kanssa. Kumpaankin testituokioon osallistui noin 20 asiakasta. Testituokioiden perusteella havaittiin, että ohjaajalta vaaditaan ohjaustilanteessa kuuluvaa ääntä ja selkeää artikulointia. Ohjaajan tulee myös perehtyä etukäteen viriketuokion materiaaliin ja liikunnallisissa tuokioissa liikkeiden oikeanlaiseen suorittamiseen tulee kiinnittää huomiota. Viriketuokiot pyrittiin suunnittelemaan siten, että ne voi toteuttaa ryhmässä, jossa ihmiset ovat toimintakyvyltään eri tasoilla. Suunnittelussa otettiin huomioon, että viriketuokion voi ohjata myös ei-ammattilainen. Teoreettista taustaa viriketuokioihin haettiin muistelutyöstä, liikunnan merkityksestä ikäihmisille, kulttuuritoiminnasta ja hengellisyydestä. Nämä näkökulmat käsitellään opinnäytetyössä laajasti. Opinnäytetyönä syntynyt virikeopas on työkalu, jota ryhmän ohjaajan on helppo hyödyntää. Se toimii myös kannustimena esimerkiksi ryhmänohjaustaitojaan harjoitteleville opiskelijoille. Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa pohditaan vapaaehtoisuutta ja vapaaehtoisena toimimista. Kuka tahansa voi aloittaa vapaaehtoistoiminnan ja jokainen lähtee toimintaan omien voimavarojensa mukaan. Perimmäinen vapaaehtoisena toimimisen syy on usein halu ja tahto tehdä hyvää. Vapaaehtoistyötä tehdään monissa eri paikoissa ja erityisesti urheiluseurat ja pienet yhdistykset toimivat pitkälti vapaaehtoisten voimin. Vapaaehtoistyön voi mieltää monella tavalla ja siihen vaikuttavat pääasiassa ihmisen omat lähtökohdat ja arvomaailma. Vapaaehtoistoiminta lisääntyy koko ajan. Sen vuoksi vapaaehtoistoiminnalle olisi hyvä määritellä rajoja ja ehtoja, joiden puitteissa toimia.The aim of this study was to develop voluntary work at Pappilanlampi retirement home in Ulvila. A guide of recreational activities was created to be used in Pappilanlampi retirement home. The guide was named Recreational Moments for Every Month of the Year and it can be used by both professionals and volunteers. The guide consists of thoroughly planned recreational moments. The aim was to make it as clear and easy to use as possible. Two of the recreational moments were tested in practice. About 20 customers participated in both the moments. The moments were evaluated, which showed that the group leaders must pay close attention to the way they speak and also to their articulation. It is also helpful to study the contents of the recreational moment and especially pay attention to the correct performance of different exercises. The recreational moments were planned so that they can be executed in a group of people with different functional abilities. Also the fact that the group leader might be a non-professional was taken into account. Reminiscing, the importance of exercise for the elderly, cultural aspects and spirituality formed the theoretical background. The recreational guide is a tool that especially a volunteer can easily use. It is also a helpful tool for students practicing their group managing skills. Anyone can start to work as a volunteer. How much time people give to voluntary work is entirely up to them and their own resources. Most often the basic reason is the need to give and do something good for others. Voluntary work appears in many different connections and especially small societies are run by volunteers. Voluntary work is a broad concept. How it is understood is mainly based on a person’s own values. The amount of voluntary work grows constantly and therefore it would be important to define boundaries and conditions within which to operate

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Vuonna 2009 Kela maksoi eläke-etuuksia 2,6 miljardia euroa. Siitä 90 prosenttia oli kansaneläkkeitä (taulukko 1). Kokonaismäärä kasvoi 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kansaneläkkeiden ja lapsikorotusten määrä lisääntyi, varhennettujen vanhuuseläkkeiden jopa 10 prosenttia, mutta perhe-eläkkeiden ja veteraanietuuksien määrä väheni

”Kuka viereesi jää?” : sosiaalinen tuki vuonna 2030 tulevien ikääntyneiden kertomana

Tutkimuksessa tutkittiin millaisia merkityksiä tulevat ikääntyneet ikääntymiselle antavat, sekä tarkasteltiin millaisena tulevaisuuden ikääntyneet näkevät sosiaalisen tuen vuonna 2030. Tutkimusjoukko on rajattu koskettamaan kemiläisiä henkilöitä, jotka ovat syntyneet 1944-1963 ja ovat näin ollen kolmannen iän edustajia vuonna 2030. Tutkimus oli tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastatteltiin kymmentä henkilöä, joista neljä oli miehiä ja kuusi naista. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelun analysointiin käytettiin teemoittelua, joka pohjautui teemahaastattelun runkoon sekä sosiaalisen tuen teorioihin. Tutkimuksessamme tulevat ikääntyneet näkivät ikääntymisen niin fyysisenä, psyykkisenä kuin sosiaalisena muutoksena. Ikääntyminen nähtiin vastauksissa aktiivisena itsensä toteuttamisen aikana, mutta toisaalta myös luopumisena toimintakyvyn heiketessä. Sosiaalinen tuki näyttäytyi haastateltavien vastauksissa aineellisena, toiminnallisena, tiedollisena, emotionaalisena sekä osallisuuden tukena. Sosiaalista tukea haastateltavat näkivät tulevaisuudessa hakevansa ensisijaisesti epäviralliselta taholta kuten perheeltä, lähisukulaisilta ja lähiyhteisöstään. Virallisen tahon tarjoamaan sosiaaliseen tukeen haastateltavat ajattelivat turvautuvansa ainoastaan pakon edessä. Tulevat ikääntyneet näkivät itsensä aktiivisina ja itsenäisinä toimijoina vuonna 2030. Virallisen sektorin palveluita nähtiin tarvittavan lähinnä toimintakykyä ylläpitävien palveluiden tarjoajana. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluilta haastateltavat toivoivat räätälöityjä, yksilön valinnanvapautta korostavia, asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Yksityisten palveluntuottajien määrän nähtiin ohittavan julkisten palveluiden sektorin vuonna 2030

KOTIHOITO IKÄÄNTYVÄN ARJESSA : Esite Kokkolan kaupungin kotihoidon palveluista ikääntyneille

Opinnäytetyön aihe tuli työelämän toiveesta tehdä vanhuspalveluesite. Aihe sellaisenaan oli erittäin laaja, joten valitsimme esitteen kohderyhmäksi ikääntyneet. Kokkolan kaupungilla oli jo olemassa kotihoidon esite, mutta se ei vastannut enää tämän hetken palveluntarjontaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Kokkolan kaupungille ikääntyneiden uudistettu kotihoidon palveluesite. Tavoitteena oli, että ikääntyneet ja heidän omaisensa saavat tietoa kotihoidon palveluista sekä uudistetun esitteen avulla he osaisivat hakea tarvitsemiaan palveluita. Opinnäytetyön teoriaosuus koostui kotihoidosta. Kuvasimme sitä, miten kotihoito näkyy ikääntyneen arjessa, millaista kotihoito on ollut ennen ja mitä se on nyt. Teoriaosuudessa käsittelimme myös ikääntyneen terveyttä ja hyvinvointia, millaisia muutoksia kehossa tapahtuu ikääntymisen myötä. Opinnäytetyö toteutettiin viiden eri vaiheen kautta esitteeksi. Ensimmäisen vaihe oli kehittämistarpeen tunnistaminen. Sen jälkeen alkoi ideointivaihe, esitteen luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe sekä viimeisenä esitteen viimeistely. Saimme esitteeseen sisältöön liittyviä toiveita sekä ideoita Kokkolan vanhuslautakunnalta, kaupungin yhdyshenkilöltä sekä kotihoidon palvelupäälliköltä. Esite liitettiin sähköiseksi versioksi internetiin Kokkolan kaupungin kotisivuille, josta sen voi kuka tahansa lukea ja halutessaan tulostaa itselle. Valmis esite on saatavana myös ruotsinkielisenä Kokkolan kaupungin toimesta.The topic of the Thesis came from the wish of the work life to make a brochure on the elderly people’s services. The topic itself was really wide, so we chose as the target group of the brochure the older people. City of Kokkola had already the brochure on the home care, but it did not correspond to the recent supply of the services. The main goal of the Thesis was to provide the reformed service brochure for older peoples' home care in the city of Kokkola. The goal was that the older people and their relatives can get the information of services of the home care and also with the help of the reformed brochure they would be able to find the services they need. The theory part of the Thesis contained home care. We describe how the home care is shown in the everyday life of the older people. What the home care has been in the past and what it is like today. In the theory part we also dealt with the health and the welfare of the older people and what kind of changes happen during the aging. The thesis was developed through five different phases into the brochure. First phase was to recognize the need of development. After that started the brainstorming, the crafting of the brochure, development phase and finally the finishing of the brochure. We got the wishes and the ideas for the content of the brochure from the senior citizen board of the City of Kokkola, contact person of the City of Kokkola and the Service Manager of the homecare. The brochure has the online version attached to the homepage of the City of Kokkola, where anyone can read it and print it if wanted. The finished brochure is available also in Swedish by the City of Kokkola