Luonnontuotealan kansainväliset trendit

Luonnontuotteet, kuten erilaiset marjat, sienet ja yrtit tarjoavat ekologista ja puhdasta raaka-ainetta monenlaisiin tuotteisiin. Nämä mahdollisuudet onkin otettu käyttöön hyvin moninaisilla tavoilla eri puolella maailmaa. Tämän raportin tarkoituksena on pyrkiä tuomaan esille luonnontuotealan kansainvälisiä trendejä kotimaisen tuotekehityksen tueksi. Tavoitteena on saada käsitys siitä, mitkä ovat luonnontuotealalla tällä hetkellä kiinnostavia suuntauksia ja mistä voisimme ottaa mallia kehitettäessä kotimaisten alan yritysten innovaatioympäristöä. Trendejä selvitettiin tarkastelemalla alan tutkimuskirjallisuutta sekä YK:n Food and Agriculture Organization:in (FAO) julkaiseman luonnontuotteisiin keskittyneen Non-Wood News:in artikkeleita viimeisen viiden vuoden ajalta. Lisäksi alan kansainvälisiä trendejä kartoitettiin toteuttamalla alan eurooppalaisille asiantuntijoille sähköpostikysely, jossa kysyttiin heidän näkemystään luonnontuotealan kehittymisestä heidän omissa maissaan. Tässä raportissa on yhdistetty näiden kolmen selvityksen tulokset. Lisäksi trendien analyysissä ja johtopäätöksissä on otettu huomioon keväällä 2013 BioFach-messuille tehdyn opintomatkan havainnot sekä johtopäätökset marraskuussa 2013 Espoossa järjestetystä kansainvälisestä konferenssista Non-Wood Forest Products, Health and Wellbeing. Selvityksen tulosten mukaan luonnontuotteista puhuttaessa viitataan sekä tutkimuksessa, kyselyssä että käytännön markkinoinnissa yhä enemmän viljeltyihin luonnonkasveihin, ei varsinaisiin keruutuotteisiin. Viljelyn avulla pystytään takaamaan raaka-aineen saatavuus, tasalaatuisuus ja myös taloudellisuus keruun kautta hankittua raaka-ainetta paremmin. Silti usealta taholta korostui ns. villin” ja ”luonnosta saadun” merkitys markkinointivaltteina. Etenkin saksankielisissä maissa näillä väittämillä nähtiin olevan selkeää lisäarvoa. Mikäli trendi kasvaa edelleen ja se onnistutaan brändäämään hyvin, se voisi tarjota Suomelle kilpailuvaltin. Meillä luonnontuotteet ovat puoliviljeltyinäkin suoraan metsästä saatavia, ei niinkään ns. perinteisen peltoviljelyn piirissä olevia. Todennäköistä kuitenkin on, että termillä tulee olemaan useita eri tulkintoja ja esimerkiksi peltoviljellyt luonnontuotteet lasketaan jossakin kontekstissa edelleen ”luonnosta saatuihin” tai ”villeihin” raaka-aineisiin. Saattaa olla vaarana että ”villi” brändi vesittyy tai muuttaa muotoaan, mikäli sitä ei saada kunnolla selkiytettyä. Onkin syytä miettiä tarkkaan, mihin suuntaan ”villi”-brändiä halutaan lähteä viemään. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö (vähintään pohjoismaiden tasolla) brändäyksessä on ehdoton edellytys, jos ”villi” -brändille halutaan tarpeeksi näkyvyyttä ja tunnettuutta etenkin Keski-Euroopan markkinoilla. Asiantuntijoille tehdyn kyselyn ja kirjallisuuskatsauksen perusteella alan keskeiset haasteet tai pullonkaulat ovat monessa maassa hyvin samanlaisia. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että jalostustoiminta on keskittynyt Keski-Eurooppaan, jossa välttämättä ei ole omaa raaka-ainevarantoa, kun taas raaka-aine tulee ”Euroopan laidoilta”. Vahvuudet puolestaan heijastelevat osittain alan kehitysporrasta eri maissa. Esimerkiksi Italiassa todetaan imagon ja brändin olevan keskeisiä vahvuustekijöitä kun taas Romania, Unkari ja Ukraina painottavat raaka-aineen määrää ja halpaa työvoimaa. Kuitenkin myös näissä maissa selkeästi tiedostetaan pelkän raaka-aineen myynnin heikot puolet ja pyritään ottamaan edistysaskeleita jalostuksen puolella. Suomessa on pystyttävä myös pysymään kehityksessä mukana, sillä korkeasta kustannustasosta johtuen emme pysty kilpailemaan samanlaisilla tuotteilla halvemman kustannustason maita vastaan. Myös erilaiset tutkimustulokset nostavat esille tarpeen erikoistua ja pyrkiä kohden korkeamman jalostusasteen tuotteita. Suurimmat kasvumahdollisuudet luonnontuotteiden käytöllä nähtiin kyselyn mukaan seuraavan 20 vuoden aikana olevan elintarviketeollisuudessa, lääketeollisuudessa sekä hyvinvointialalla. Lisäksi uudet vielä käyttämättömät tai vähemmän käytetyt raaka-aineet avaavat erikoistumisen mahdollisuuksia, kuten entistä laajempi sienten käyttö myös kosmetiikkamarkkinoilla tai erilaiset hiuskosmetiikkatuotteet. Nämä edustavat kuitenkin varsin perinteistä ajattelutapaa luonnontuotteiden hyödyntämisessä. Ehkä olisi syytä miettiä myös tarkemmin uusia villejä avauksia täysin epäperinteisten alojen ja luonnontuotteiden yhdistämisessä, jos halutaan etumatkaa muuhun Eurooppaan luonnontuotesektorilla. Myös luonnontuotteiden ja matkailun yhdistämisessä ollaan ottamassa vasta ensiaskeleita sekä tuotekehityksen että tutkimuksen saralla. Luonnontuotteita kyllä käytetään matkailupalvelun osana, mutta tämä perustuu enemmän siihen, että matkailuyrittäjä hankkii jonkun olemassa olevan luonnontuotteen itse ideoimaansa palvelukokonaisuuteen. Matkailun ja luonnontuotteiden linkki voisi olla paljon vahvempi lähtien jo luonnontuotevalmisteiden tuotekehityksestä. Toiminnan kannattavuus nähdään ongelmana useassa maassa. Luonnontuotealan yritykset ovat perinteisesti pieniä eikä niillä yksinkertaisesti ole tarpeeksi resursseja kehittää toimintaansa kohti korkean jalostusasteen tuotteita. Toisaalta taas esimerkiksi suuret olemassa olevat kosmetiikkayritykset ovat lanseeranneet tai lanseeraamassa luonnontuotteisiin pohjautuvia tuotesarjoja osaksi jo olemassa olevaa toimintaansa. Samoin suuret elintarvikeyritykset ovat oivaltaneet luonnontuotteiden mahdollisuudet. Tulevaisuudessa on mahdollista, että yrityskentässä tapahtuu vielä nykyistä enemmän polarisoitumista pieniin/mikroyrityksiin ja suuriin yrityksiin keskikokoisten yritysten puuttuessa väliltä, mikäli joitakin pienempiä yrityksiä ei saada ottamaan ”seuraavaa askelta” yritystoiminnan kehittämisessä. Suurilla yrityksillä, jotka liittävät luonnontuotealan toiminnan mukaan jo olemassa olevaan konserniinsa on usein valmiit jakelukanavat, tuotekehitysosaamista ja resursseja. Pienille yrityksille on erittäin haastavaa kilpailla näiden kanssa samoilla kansainvälisillä markkinoilla. Pienten yritysten valtti taas on usein paikallisuus. Niillä on mahdollista brändätä tuotteensa toiminta-alueensa mukaan. Tällöin etenkin linkki matkailuun ja alueen muuhun yritystoimintaan on elintärkeä. Toimimalla verkostopohjalta pienemmätkin yritykset voivat laajentaa toimintaansa. Verkostomuotoinen toiminta etenkin alkuvaiheessa myös vähentää yrittäjyyden riskejä toiminnan laajentamisen suhteen. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä raportissa esitetyt trendit perustuvat loppujen lopuksi melko suppeaan katsaukseen alan tilanteesta. Voidaan kuitenkin olettaa, että alan perustrendit ovat tulleet myös tässä selvityksessä esille. Yhteenvetona alan innovaatioympäristön kehittämisen kannalta voidaan todeta, että luonnontuotealan kehittäminen on haasteellinen kenttä alan moninaisuuden vuoksi. Se, mikä on keskeinen haaste tai menestystekijä jonkun luonnontuoteryhmän kohdalla, ei ole välttämättä lainkaan relevantti seikka jonkun toisen tuoteryhmän kannalta. Lisäksi alan yritykset ovat toiminnaltaan ja yritystyypiltään hyvin moninaisia. Tämän seurauksena myös yritysten kaipaama tuki innovaatioihin on hyvin monenlaista. Tämän selvityksen perusteella tämä ei ole suinkaan pelkästään suomalainen ongelma, vaan sama tilanne on myös muualla kilpailijamaissamme. Tämä aiheuttaa lisähaasteita yrittäjille suunnattavan tuen suunnitteluun. Luonnontuotteisiin liittyvä osaaminen on usein marginaaliasemassa erilaisten organisaatioiden toimenkuvissa. Alalla kuitenkin toimii jo muutama erityisesti luonnontuotteisiin erikoistunut konsulttiyritys ja puhtaasti alan kehittämiseen erikoistuneitakin yksikköjä löytyy, jotka tarjoavat mielenkiintoista vertailupohjaa pohdittaessa luonnontuotealan innovaatioympäristön kehittämistä. Tämä selvitys toteutettiin osana Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 2007–2013 rahoitettua Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-Inno) -hanketta. Hanketta hallinnoi Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Hankepartneriaatissa ovat mukana myös Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Foodwest Oy, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT, Rovaniemi), Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Itä-Suomen yliopisto sekä Teknologiakeskus KETEK Oy

Tekstiilipalvelu Oy: trendit ja trendiennakointi tekstiilialalla

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, miten trendejä luodaan ja miten niitä voidaan hyödyntää kuosisuunnittelussa. Esimerkkitapauksena tutkielmassa on kangastukku Tekstiilipalvelu Oy, joka tuo konkreettisen esimerkin siitä, miten trendit vaikuttavat kangasmyyntiin. Tutkielma rakentuu kahdesta osasta: trendien teoriataustasta ja yrityksen haastattelusta. Teoriatausta muodostuu trendin käsitteiden määrittelystä, trendiennakoinnin historiasta, trendiennakoinnin osa-alueista ja trendeistä yritystoiminnassa. Etenen yleisestä yksittäistapaukseen, eli trendien yleiskuvasta yritysnäkökulmaan. Teoriatausta pohjautuu trendikirjallisuuteen, joka luo pohjan Tekstiilipalvelu Oy:n haastattelulle. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa pyritään tutkittavan ilmiön ymmärtämiseen. Käytän tiedonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelua käytetään, kun halutaan selvittää vähän tiedettyjä asioita. Haastattelu sopii tutkimusmenetelmäksi kun ei tiedetä, millaisia vastauksia tullaan saamaan, ja kun vastaukset perustuvat yksilön omaan kokemukseen. Tutkimuksessa hyödynnän hermeneuttista kehää, jossa tieto syvenee spiraalimaisesti tutkimuksen kuluessa.The aim of this thesis is to provide an understanding of how trends are created and how they can be utilized in the pattern design. A test case of this thesis is a fabric wholesaler Tekstiilipalvelu Oy, which provides a concrete example of how the trends affect the fabric sales. This thesis consists of two parts: the theoretical background of a trend and an interview of the company. The theoretical background consists of defining the concepts of trend, history of trend forecasting, areas that affects trend forecasting and trends in business. I proceed from the general to individual case that is the general trends reflect the company`s perspective. The theoretical background is based on trend literature that creates a base of the interview. This thesis is a qualitative research with a view to understanding the phenomenon. I collect data by using semi-structured theme interview. The theme interview is used when you want to find out things known to few. Interview as a research method is suitable when it is not known what kind of answers will be received and the answers are based on the individual`s own experience. This thesis utilizes the hermeneutic circle to describe how the data deepens spirally during the research

Ennakoinnin näkökulma työhyvinvoinnin kehittämiseen Lapin terveys- ja hyvinvointimatkailun avulla

Työpaperin aiheena on pohtia Lapin terveys ja hyvinvointimatkailun palvelujen kehittämistä suhteessa työelämän muutosilmiöihin ennakoinnin näkökulmasta. Jotta matkailupalveluilla pystytään vastaamaan työyhteisöjen tarpeisiin asiakaslähtöisesti, palvelujen tuottajan on tunnettava työelämän trendit ja heikot signaalit. Työpaperin perustana on käytetty Open Health hankkeeseen tehtyjä asiantuntijahaastatteluja ja tutkimuskirjallisuutta, joiden pohjalta on jäsennetty suomalaisen työelämän seitsemän trendiä ja seitsemän heikkoa signaalia. Työpaperissa lyhyesti esitellyt muutosilmiöt paikantuvat ensisijaisesti yksityisen ja julkisen sektorin toimihenkilöiden ja johtajien työhön. Suomalaista työelämää leimaaviksi trendeiksi eli yleisiksi kehityssuunniksi jäsennettiin työn henkisen kuormittavuuden kasvu, informaatiotulvan lisääntyminen, työtapojen verkostoituminen, vastuun ja itsenäisen työskentelyn vahvistuminen työyhteisön kaikilla tasoilla, elinikäisen oppimisen edellytys, työajan ja oman ajan välisen rajan liudentuminen ja työntekijöiden keski-iän nousu. Heikoiksi signaaleiksi eli työelämän orastaviksi muutosilmiöiksi jäsentyivät johtamiskulttuurien muutos, luovuuden korostus, työrauhan tarve, työn ja perheelämän yhteensovittaminen, työyhteisön eri jäsenten yksilöllisyyden kunnioitus, ”irti oravanpyörästä” –ilmiö ja työn merkitysten muutos nuorempien sukupolvien keskuudessa. Selvityksen työmenetelmänä käytettiin supistettua Delfoimenetelmää. Asiantuntijahaastatteluihin ja tutkimuskirjallisuuteen perustuvat työelämän trendit ja heikot signaalit arvioitiin Open Health –työryhmän asiantuntijapaneelissa. Ensimmäinen kierros toteutettiin nettikyselynä, jossa asiantuntijat äänestivät trendit ja heikot signaalit tärkeysjärjestykseen. Sen jälkeen he arvioivat, miten muutosilmiöihin voidaan vastata Lapin terveysja hyvinvointimatkailun palveluilla. Kyselylomakkeessa olivat arvioitavina myös Lapin matkailun trendit, jotka perustuvat Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen raporttiin. Nettikyselyyn vastasi kahdeksan OHtyöryhmän 20:stä jäsenestä. Nettikyselyn tulokset olivat hankkeessa kommentoitavina sähköpostitse ja niitä käsiteltiin hankkeen tutkijatapaamisessa. Työskentely antaa esimerkin siitä, miten ennakoinnin menetelmiä voi käyttää kehittämistyössä. Asiantuntijapaneelin mielestä työn henkisen kuormittavuuden kasvu on tärkein työelämän trendi eli yleisin kehityssuunta. Muiden trendien osalta mielipiteet jakaantuivat tasaisesti, joten ne tunnistettiin melko merkityksellisiksi muutosilmiöiksi. Heikoista signaaleista äänestettiin tärkeimmiksi työn ja perheelämän yhteensovittaminen sekä johtamiskulttuurien kehittäminen. Paneelin mielestä Lapin luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet esimerkiksi rauhoittumiseen ja hiljentymiseen, mutta ympäristö ei yksinään riitä työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työntekijöiden terveyden edistämiseen. Paneelin mielestä Lapin matkailupalvelut eivät tarjoa riittävästi terveysja hyvinvointimatkailun tuotteita, joita voitaisiin tarjota työyhteisöille. Työyhteisöjen kehittämisen asiakaslähtöinen sisällönosaaminen ja palvelutarjonta vaativat erityisosaamista, jota Lapissa ei ole riittävästi. Fyysisen ja henkisen ”elämyskuntoutuksen” rinnalla palveluihin tulee kuulua ammattitaitoista konsultointia etenkin ajankäytön hallintaan, henkisten voimavarojen vahvistamiseen ja johtajuuteen. Hyvinvointi on yksi Suomen luovan talouden kärkialoista ja työelämää palvelevat tuotteet ovat potentiaali Lapin matkailulle. Matkailutuotteiden kehittäminen Lapissa edellyttää tutkimus, koulutusja kehittämistoimintaa, joka keskittyy asiakaslähtöisten tuotteiden, liiketoimintamallien ja markkinoinnin vahvistamiseen

Vesistöjen veden laadun muutoksista vuosina 1962-1977

Changes in water quality in Finnish lakes and rivers 1962-197

TENHO -hankkeen ennakointiosion vaikuttavuusarviointi

TENHO -hanke eli työllisyyden, ennakoinnin, nuorten, hankintojen ja osaamisen kehittämisen hanke on Etelä-Savon ELY-keskuksessa vuoden 2011 alussa käynnistynyt oman tuotannon hanke (ESR). Tässä rapotissa arvioidaan TENHO -hankkeen vuoden 2014 loppuun jatkuvan ennakointiosion vaikuttavuutta sen ollessa loppusuoralla kesäkuussa 2014. Vaikuttavuutta tarkastellaan hankkeen toiminnan ja projektisuunniltelman toteutumisen näkökulmasta sekä loppukeväästä 2014 toteutetun ennakoinnin vaikuttavuus- ja kehittämistarvekyselyn tulosten kautta. Ennakointiosion tavoitteena oli tuottaa maakunnan päätöksenteon tueksi ennakointitietoa, joka auttaa kohdentamaan varoja ja kehittämistoimia maakunnan menestyksen kannalta strategisesti oikeisiin kohteisiin. Käytännössä hanketta toteutettiin laatimalla tietotarpeiden mukaisia selvityksiä, raportteja ja katsauksia sekä rakentamalla ennakointietoa yhteenkokoavat internetsivut (www.esavoennakoi.fi). Lisäksi hanke järjesti ajankohtaisista teemoista seminaareja ja työpajoja, sekä viesti hankkeessa tuotetusta tiedosta erilaisissa tilaisuuksissa sekä sähköisesti mm. hankkeen -ja ELY-keskuksen internetsivuja hyödyntäen. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta voi sen toiminnan arvioida olleen projektisuunnitelmanmukaista ja vaikuttavaa. Ennakoinnin vaikuttavuus- ja kehittämistarvekyselyyn vastasi sähköisesti yhteensä 64 TENHOn ennakoinnin yhteistyö- ja sidosryhmätahoa. Suurin osa vastanneista hyödynsi ennakointitietoa työssään. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat aluetalouden kehitys, yritystoiminta eri toimialoilla, koulutustarpeet sekä väestönkehitys. Yli puolet (35) koki ennakointitietoa olevan riittävästi saatavilla ja lähes puolet (27) näki tietoa olevan taas liian vähän. Enemmän tietoa kaivattiin etenkin arvojen muutoksesta sekä yritystoiminnasta eri toimialoilla. Liian paljon resursseja nähtiin kohdistuvan taas väestökehityksen sekä työllisyyden kehitykseen. Laajojen kirjallisten julkaisujen sijasta ennakointitieto toivottiin lyhyessä, informatiivisessa ja sähköisessä muodossa. Hyödyllisimmäksi ennakointitiedon aikajänteeksi koettin 2-4 vuotta ja aluetasoista maa- ja seutukuntatasoinen tieto. Kyselyssä TENHO-hankkeen ennakointiosio oli tullut vastaajille useimmin tutuksi hankkeessa tuotetun ennakointitiedon tai hankkeen nettisivujen kautta. Yli puolet kertoi olevansa hankkeeseen melko- tai erittäin tyytyväinen ja voineensa hyödyntää sen tuotettua ennakointitietoa työssään. Tyytyväisiä oltiin niin ikään www.esavoennakoi -nettisivustoon, hankkeessa tuotetun tiedon laatuun, hankkeen asiantuntijoiden palveluun sekä hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Kehittämisen varaa vastaajat näkivät lähinnä hankkeen viestinnässä ja eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön laajuudessa. Myös hankkeen nettisivujen toivottiin sisältävän enemmän tulevaisuustietoa eri teemoista (mm. työvoiman tarve 2-5 vuoden kuluttua, järjestörakenne/kolmas sektori, hyvinvointitieto, kulttuuri ja taide)

Toteutettavuustutkimus, kahvion liiketoiminnan laajentamisen arviointi

Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantajalle, joka halusi selvittää kahvioliiketoiminnan laajentamista. Työ tehtiin toteutettavuustutkimuksena (Business feasibility study). Itse suunnitelmaosuus on salainen. Toteutettavuustutkimuksen tekeminen ei Suomessa ole tavanomainen liiketoimintasuunnittelun tapa. Tästä johtuen työn alkuosassa on kerrottu, mitä toteutettavuustutkimus sisältää. Se on perinteistä liiketoimintasuunnitelmaa kevyempi tapa selvittää, olisiko uudelle tuotteelle tai palvelulle kysyntää. Siinä selvitetään, millainen toimiala on, millaisia resursseja toteuttaminen vaatii, millainen kilpailutilanne markkinoilla on ja näyttääkö hanke taloudellisesti kannattavalta. Tämän selvityksen jälkeen voidaan jatkaa varsinaiseen liiketoiminnan suunnitteluun, mikäli hanke näyttää toteuttamiskelpoiselle. Työssä tutustuttiin trendeihin, koska ruokaan ja vapaa-ajan viettoon liittyvät trendit sekä niissä tapahtuvien muutosten tunnistaminen ovat tärkeitä työn tilaajayritykselle. Lisäksi selvitettiin, mitä käsite lähiruoka tarkoittaa. Toteutettavuustutkimuksen pohjana käytettiin valmista sähköistä pohjaa, jollaisia on runsaasti saatavilla englanninkielisinä internetistä. Valittu pohja toimi suunnittelussa hyvin. Toteutettavuustutkimuksessa markkinoita kartoitetaan varhaisessa vaiheessa kysymällä asiakkailta mielipidettä uudesta tuotteesta tai palvelusta. Tässä työssä mielipiteitä kartoitettiin ryhmäkeskustelussa ja haastattelemalla. Opinnäytetyön kohteena olleen liiketoiminnan suunnittelussa toteutettavuustutkimus oli toimeksiantajan mielestä riittävän kattava tapa selvittää toiminnan käynnistämistä. Siitä saatiin tarpeelliset tiedot tarvittavista uusista investoinneista, henkilöstöresursseista, kilpailutilanteesta sekä ideoita uusista tuotteista. Talous-tarkastelun perusteella yrittäjä osaa arvioida, millaisella volyymilla toiminta on kannattavaa. Työssä tarkastellaan myös uuden toiminnan positiivisia vaikutuksia yrityksen nykyiseen toimintaan tunnettuuden ja asiakkuuksien näkökulmasta.This final project was done for a commissioner who wanted to find out about the prospects of expanding their cafeteria business. The project was done as a business feasibility study. The actual plan is secret. Feasibility studies in business planning are not common in Finland. For this, the first part of the final project describes the normal content of a feasibility study. It is a lighter method than a traditional business plan to find out if there exists demand for a planned new product or service. In the feasibility plan, the branch of business, the resources needed, the competitive conditions, and the profitability of the project are analysed. After the feasibility study, it is possible to continue by making a business plan if the result is encouraging. The thesis includes a short report of trends, because trends in food and leisure time and the recognition of changes in these trends are important to the commissioner company. For conducting the feasibility study, an electronic form available on the Internet was used. There are several forms available in English. The chosen form functioned well. In feasibility studies, a market analysis is made by asking customer opinions about the planned product or service at an early stage. In this case, opinions were collected in a group discussion and by interviews. From the point of view of the commissioner, this feasibility study was a sufficient way to analyse the possibility of starting a new business. It offered the sufficient information about the investments and personnel resources needed, the competitive conditions, and some ideas about new products. Based on the economic considerations, the commissioner can estimate the volume required for profitable production. The thesis also examines the positive effects of the new business activity on the company’s business from the perspective of visibility and customership

Luonnontuotealan ennakointi

Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) -hankkeen järjestämissä työpajoissa tehtiin arvokasta ja uraauurtavaa työtä luonnontuotealan tulevaisuuden ennakoimiseksi. Luonnontuotealan ja sen alatoimialakohtainen ennakointityö osoittautui haastavaksi, mutta luo hyvän lähtökohdan alan ennakoinnin jatkuvuuden pohjaksi. Ennakointia hankaloittavat mm. luonnontuotteiden ja niiden jalosteiden monimuotoisuus, skaalaerot, tiedon puute ja luonnontuotealan toimintaympäristön lukuisat rajapinnat. Toisaalta juuri toimialojen rajapinnoilla toimiminen mahdollistaa liiketoimintamahdollisuuksien sekä innovaatioiden synnyn ja kehittymisen. Näillä rajapinnoilla verkostoitumisen tarve on suuri ja yksinkertaisillakin toimintaympäristön muutostekijöiden analysoinnilla ja ennakoinnilla saadaan aikaan merkittävää hyötyä. LT-INNO -hankkeen alueelliset ja toimialakohtaiset selvitykset osoittavat, että luonnontuotealan merkittävään kasvuun on hyvät mahdollisuudet, sillä Suomen luonnonvarat ovat mittavat, luonnontuotteiden moninaisuus suuri, tuotekehitykseen on käytettävissä uusia teknologioita ja tuotteiden kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Kasvun esteinä ovat mm. olleet riittämätön raaka-aineen saatavuus, tuotteiden alhainen jalostusaste, tutkimustiedon ja teknologian hidas käyttöönotto sekä tuotteiden markkinoille saattaminen. Luonnontuotealan kotimaisen raaka-aineen talteenoton/tuotannon historia, nykytila ja muutostekijöiden ennakoidut kehityssuunnat osoittavat, että ilman välittömiä toimenpiteitä raaka-aineen saatavuus tulee myös tulevaisuudessa olemaan suurin alan kehityksen este. Luonnontuotteiden talteenottajien määrä tulee vähenemään väestörakenteen muutosten myötä, talteenoton kannattavuus heikkenee kustannusten noustessa ja ilmastonmuutos sekä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvät politiikat tulevat vaikuttamaan epäedullisesti taloudellisesti merkittävimpien luonnontuotteiden satotasoihin. Pelkästään tuotekehitys, jalostusarvon nosto ja kustannustehokkuuden parantaminen eivät yksistään riitä alan kasvuodotusten saavuttamiseksi. Kehittämistoimenpiteillä täytyy kyetä vaikuttamaan kokonaisvaltaisemmin luonnontuotteiden arvoketjuihin siten, että raaka-aineen talteenotosta ja tuotannosta kyettäisiin maksamaan toiminnan kannattavuuden takaava korkeampi hinta. Suomen runsaat luonnonvarat sekä lopputuotteiden markkinoihin ja kysyntään liittyvät positiiviset trendit eivät ole taanneet luonnontuotealan odotettua kasvua. Alan mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan toimenpiteitä, toimenpidekokonaisuuksia ja niiden toteuttamissuunnitelmia, jotka kohdistuvat koko tuotanto- ja arvoketjun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen talteenotosta ja tuotannosta lopputuotteiden markkinoihin. LT-INNO -työpajojen esittämien kehittämis- ja toimenpide-ehdotusten perusteella kyettiin erottelemaan teemakokonaisuuksina kysyntälähtöiset tuotantoketjut, kilpailijoista erottuminen, teknologia, verkostoituminen ja rajapinnat ylittävä yhteistyö, arvoketjutyö, luonnontuotealan innovaatiojärjestelmä ja lainsäädännön yhtenäistäminen, joihin liittyvät toimet mahdollistavat luonnontuotealan kokonaisvaltaisen kehittämisen. Luonnontuotteiden markkinoiden ja kysynnän trendien ja muutostekijöiden ennakointi vahvistaa edelleen luonnontuotealan merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Analysointi vahvistaa myös käsitystä, että luonnontuotealan kehittämiseen satsatut panokset ja oikeisiin kohteisiin sekä oikea-aikaisesti kohdennetut toimenpiteet tuottavat tulevaisuudessa alalle merkittävää kasvua. Luonnontuotealan näkökulmasta ”viritetyt” muutostekijät osoittavat, että luonnontuoteala toimii useiden trendikkäiden toimialojen (elintarvike-, hyvinvointi-, kosmetiikka-, matkailu-, kemian- ja teknologia-a-lat, käsityöt ja floristiikka, viherrakentaminen ja eläinten rehut) rajapinnoilla, mikä mahdollistaa monia erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuluttajakäyttäytymiseen myönteisiä trendejä ovat mm. kiinnostuksen vahvistuminen terveellisyyttä, hyvinvointivaikutteisuutta, ympäristömyötäisyyttä ja eettisyyttä kohtaan. Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat ostaa hyvinvointia ja puhdasta omaatuntoa. Luonnontuotealan ennakointi tulisi järjestää jatkuvana, systemaattisena alan toimijoita laajasti osallistavana ja kevyellä verkostorakenteella alan toimijoiden verkostotapaamisten ja seminaarien yhteydessä. Laajasti osallistava ennakointiprosessi on tehokas viestintäkeino, joka samalla herättää mielenkiinnon tulevaisuutta koskevaan tietoon, alaan vaikuttaviin muutostekijöihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä tiedon soveltamiseen omaan toimintaan. Ennakointitapahtumiin tulee sisällyttää mennyttä ja tulevaisuutta luotaava alustus, jonka pohjalta pohditaan aikaisemman ennakoinnin ja ehdotettujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia syntyneeseen nykytilanteeseen, sekä mietitään tarkasteltavan toimialan tulevaisuuden kannalta oleellisten muutostekijöiden kehitystä, heikkojen signaalien tunnistamista ja jatkotoimenpiteiden tarpeellisuutta. Luonnontuotealan ennakoinnin koordinoinnin, jatkuvuuden, tiedon kokoamisen ja ennakointiviestinnän vastuu tulee olla selkeästi jollakin organisaatiolla tai henkilöllä, ja tehtävää varten tulee varata riittävät resurssit

Tulevaisuuden vaihtoehtoiset ruokavaliot Suomessa

Opinnäytetyön tarkoituksena on heikkojen signaalien ja ennakointimenetelmän avulla saada tietoa tulevaisuuden vaihtoehtoisista ruokavalioista ja suosituista raaka-aineista. Mediaseurannan ja heikkojen signaalien avulla tehdään kolmen vuoden päähän ennuste. Mediaseurantaa tehtiin viiden kuukauden ajan kymmenestä eri ruokablogista sekä sanoma- ja aikakausilehdestä. Blogien päivityksistä ja lehdistä kerättiin kaikki ruokapäivitykset, joissa esiintyi reseptejä. Valituista lehdistä poimittiin lisäksi kaikki ruokauutiset. Työn teoriaosuudessa selvitetään ruokaan liittyviä käsitteitä, sähköisen ja painetun median historiaa ja nykypäivää. Myös kuluttajakäyttäytymisen osa-alueita otetaan esille, jotta lukijan on helpompi ymmärtää kuluttajan kuluttamisen tarvetta. Työssä kerrotaan myös ruokakäyttäytymisestä ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen ruokavalintoihin. Mediaseurannasta saadaan laajasti tietoja nykypäivän ja tulevaisuuden vaihtoehtoisista ruokavalioista ja siitä, mitkä raaka-aineet ovat tällä hetkellä pinnalla ja kuluttajien suosiossa. Tulokset purettiin auki Excel-taulukoiksi, joista tehtiin kuviota. Näin lukijan on helppo ymmärtää tutkimuksen tuloksia. Ruokalajit haluttiin ottaa mukaan tutkimukseen työn tekijöiden oman mielenkiinnon vuoksi. Ruokalajit avattiin kirjallisesti ja niistä voidaan huomata, mitkä ruokalajit ovat trendikkäitä. Ruokavalioiden osalta tulokset olivat ennalta arvattavia. Raaka-aineiden osalta saatiin uutta tietoa. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona ja yritys voi hyödyntää tuloksia tuotekehityksessään. Tietosuojaan vedoten toimeksiantajan nimeä ei mainita opinnäytetyössä. Opinnäytetyön aihe on ainutlaatuinen eikä samanlaista tutkimusta aiheesta löytynyt. Opinnäytetyön tekeminen uudesta aiheesta todettiin haastavaksi, opettavaiseksi sekä erittäin mielenkiintoiseksi. Opinnäytetyö tehtiin parityönä yrityksen toiveen sekä työn laajuuden vuoksi. Työn aloitus hetkellä tutkimusprosessi jaettiin kahteen osaan. Sonja Ilanen seurasi blogeja ja kirjoitti niihin liittyvän teorian ja Sara Nyberg seurasi lehtiä ja kirjoitti niiden teoria osuuden. Koko opinnäytetyöprosessin ajan opinnäytetyön tekijät pitivät yhteyttä, tekivät osioita yhdessä ja päättivät tutkimustavoista ja sisällöstä kasvokkain.The purpose of this thesis was to find out alternative future diets as well as new food ingredients, which are used by customers today and in the future. As the research method of the thesis media monitoring and anticipation were utilized. Media monitoring included blogs, magazines and newspapers. Updates, which had food recipes or food news, were gathered from blogs and newspapers. Food news was collected only from newspapers and magazines. Media monitoring lasted five months. After the monitoring period was over, the frail signal data was collected into an Excel file for further conclusions. In this research frail signals concerned only ingredients and diets. In the theoretical section, food concepts, history and present of the electronic media and print media are explained. The theory also deals with consumer behavior as well as food behavior and factors that affect person’s food choices. The media tracking gave a lot of information about alternative diets of today. The results showed which food ingredients were popular during the media tracking period. Due to the thesis writers’ own interest, the study also took into account complete food dishes. The diet results were similar as expected at the beginning of the work. Food ingredient monitoring gave a lot of new knowledge which in the future will hopefully have heavyweight novelty value. The thesis subject was innovative, and there was no earlier study on the subject, which made the writing of this thesis very challenging, instructive and interesting. In the future this topic could be enriched further as a study that deals with the effects of food diets on the customers. The thesis was made in co-operation with a company, who wanted to stay anonymous. The thesis will be useful for the company and they will use the results of the study in their product development

Vesistöjen veden laadun muutoksista vuosina 1962-1973

Engl. summary: Changes in water quality in Finnish lakes and rivers 1962-197

Asiakkaalle arvoa kahvilatarjontaa kehittämällä

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on muodostaa toimeksiantajana toimivalle kah-vilayritykselle uusi tuotevalikoima. Toimeksiantajana oleva yritys toimii Helsingin Länsisatamassa. Tavoitteena on muodostaa sellainen valikoima, joka tuottaa asiakkaalle nykyistä enemmän arvoa. Asiakasymmärrystä parantamalla saadaan aikaiseksi valikoima, joka vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita. Tästä työstä hyötyvät sekä asiakkaat että toimeksiannon antanut yritys. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään asiakasymmärryksen, asiakaslähtöisyyden, arvon muodos-tumisen sekä ruokalistan muodostamisen teoriaa. Tällä viitekehyksellä muodostetaan ymmärrys siitä, mitä asiakasymmärrys tarkoittaa ja kuinka se voidaan saavuttaa sekä tarkastellaan asiakkaan arvonmuodostumisen prosessia. Tämän lisäksi käydään läpi ne tekijät, jotka vaikuttavat uuden ruokalistan muodostamiseen. Asiakasymmärryksen muodostamiseksi kerättiin asiakastietoa eri menetelmiä hyödyntäen. Näitä menetelmiä olivat asiakaskysely, henkilökuntahaastattelu, benchmarking, asiakaspersoonien luonti sekä tietojärjestelmien informaation tulkinta. Eri tutkimusmenetelmistä kerätyn asiakastiedon avulla voitiin muodostaa kriteerit uuteen tuotevali-koimaan tuleville tuotteille. Näitä kriteereitä hyväksi käyttäen muodostettiin uusi valikoimaehdotus, joka vastaa asiakkaille arvoa tuottavia ominaisuuksia. Valmis kehityssuunnitelma muodostettiin sellaiseksi, että se olisi mahdollisimman helppo toteuttaa. Tuotevalikoima muodostuu samoilta tavarantoimittajilta tilattavista tuotteista kuin aikaisemminkin, joten valikoiman käyttöönotto on suhteellisen vaivatonta. Lisäksi tuotevalikoiman muokkaaminen on tarpeen mukaan mahdollista. Saadusta asiakastiedosta huomattiin, että nykyistä tuotevalikoi-maa voitaisiin muokata vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tästä voidaankin päätellä, että aktiivinen asiakastiedon keruu, esimerkiksi asiakaskyselyjen muodossa, olisi oleellista tulevai-suudessakin. Näin valikoimaa kyetään muokkaamaan mahdollisimman ihanteelliseksi.The purpose of this thesis is to develop a new selection of products for the café that is the commis-sioner of this thesis. The company operates in Helsinki in the West Terminal. The objective of this thesis is to develop a selection of products that will create more value to customers. A selection, which answers better the needs of a customer, can be created by improving customer understand-ing. Both customers as well as the commissioner benefit from a more efficient customer under-standing. The theoretical framework of this thesis covers customer understanding, the customer oriented approach, value creating and menu planning. An understanding of what customer understanding is and how it can be reached, is formed and the process of value creating for a customer is re-viewed. In addition, the factors that need to be taken into account while drawing up a menu, are examined. Customer information was gathered by utilising various research methods in order to establish cus-tomer understanding. These methods were customer survey, personnel interview, benchmarking, creating customer personas and taking advantage of the information gathered from the sales rec-ords. By utilising the customer information gathered with different research methods, a set of criteria for the products in the new selection, was established. Taking advantage of these criteria a suggestion for the new selection was created. This selection has more features that create value to the cus-tomer. The suggestion is formed in a way that it is as easy as possible to execute. The products in the new selection are provided by the same supplier as previously so the plan should be easy to carry out. In addition, modifications are easy to be made to the new selection. It was noticed from the gath-ered information that there were some aspects of the current selection that could be improved. From this it can be concluded that active gathering of customer information is important in the fu-ture as well. In that way the selection of products can be updated to answer customer needs