Männyn- ja kuusentaimikoiden kehitys erilaisia metsänuudistamisketjuja käytettäessä

TutkimusartikkeliTutkimuksessa tarkasteltiin mänty- ja kuusitaimikoiden tiheyttä ja pituuskehitystä. Tutkimus perustui käytännön uudistusaloilta koko maan alueelta kerättyyn kertamittausaineistoon, joka käsitti 68 männyn- ja 19 kuusentaimikkoa. Mänty oli uudistettu luontaisesti, kylvetty tai istutettu tuoreelle ja kuivahkolle kankaalle ja kuusi oli istutettu lehtomaiselle ja tuoreelle kankaalle. Uudistusala oli joko muokkaamaton tai muokattu äestämällä, laikuttamalla, mätästämällä tai auraamalla. Joitakin uudistusaloja oli lisäksi kulotettu. Taimikot olivat mittaushetkellä 6–34 vuotta vanhoja ja valtapituudeltaan 2–11 m. §§ Aineistoon sovitettiin lineaarisia malleja selittämään pääpuulajin osalta sekä yksittäisen taimen pituutta, että taimikon keski- ja valtapituutta sekä runkolukua. Lisäksi tarkasteltiin siemen- ja vesasyntyisen lehtipuuston määrää. Erityisen kiinnostavia selittäviä tekijöitä olivat erilaiset muokkausmenetelmät. Keski- ja valtapituutta selittivät taimikon ikä, lämpösumma, pääpuulaji, uudistamismenetelmä ja kasvupaikka. Keskipituuteen ja runkoluun vaikuttivat myös erilaiset muokkausmenetelmät, mutta niillä ei ollut vaikutusta valtapituuteen. Maanmuokkaus lisäsi lehtipuuston määrää, mutta muokkausmenetelmät eivät eronneet merkitsevästi toisistaan. Yksittäisen taimen pituutta selitti syntytapa, asema muokkausjäljessä ja terveydentila. Metsikkötason mallit selittivät 48–66% runkoluvun ja 81–87% pituustunnusten vaihtelusta. Maanpinnan käsittelyistä kulotus, auraus ja mätästys nopeuttivat keskipituuden kehitystä äestetyn uudistusalan perustasoon verrattuna. Vesakon tiheys ei vaikuttanut merkitsevästi kasvatettavien taimien pituuskehitykseen, mutta vesakon pituus suhteessa kasvatettavan havupuun taimen pituuteen oli merkitsevä selittäjä.201

METSO-tilannekatsaus 2018 : Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2025

METSO-tilannekatsaus 2018 esittelee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tuloksia ja etenemistä vuoden 2018 aikana sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2019 toimintaa ja suunnitelmia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) perustivat vuonna 2018 METSO-ohjelmassa uusia luonnonsuojelulain mukaisia pysyviä ja määräaikaisia suojelualueita sekä hankkivat alueita valtiolle luonnonsuojeluun yhteensä 4 294 hehtaaria. Suojelualueverkostoa on kehitetty METSO-ohjelmassa vuosina 2008–2018 yhteensä 68 835 hehtaarin alalla. METSOssa suojelualueverkoston kehittämiselle asetetusta kokonaistavoitteesta (96 000 ha) on tähän mennessä toteutettu noin 72 prosenttia. Suojelualueverkon kehittämiseen lasketaan mukaan ELY-keskusten METSO-toteutus vuosina 2008–2018 (55 835 ha) sekä Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttama 13 000 hehtaarin valtion maiden METSO-suojelu. Suomen metsäkeskus solmi Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) ympäristötukisopimuksia vuonna 2018 yhteensä 2 541 hehtaarille. Ympäristötukisopimuksia on tehty vuosina 2008–2018 yhteensä 40 552 hehtaarille. Vuosina 2008–2018 METSO-elinympäristöissä on toteutettu luonnonhoitohankkeita yhteensä 4 739 hehtaarilla, josta 28 hehtaaria vuonna 2018. Ympäristötukisopimuksilla ja luonnonhoitohankkeiden toteutuksella on saavutettu kaikkiaan 55 prosenttia (45 291 ha) niiden METSO-ohjelman kokonaistavoitteesta (82 000 ha). Vuonna 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti ja toteutti luonnonhoitoa valtion suojelualueilla METSO-ohjelman toiminta-alueella yhteensä 3 324 hehtaarin alalla. Yhteensä Metsähallitus on toteuttanut ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia valtion suojelualueilla 21 576 hehtaarin alalla vuosina 2008–2018. METSOn toimintakaudella vuosina 2008–2018 Metsähallituksen Luontopalvelut on toteuttanut yksityisillä suojelualueilla ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia yhteensä 1 802 hehtaarilla, josta 104 hehtaaria vuonna 2018. Metsähallitus Metsätalous Oy:tä koskeva luonnon- ja vesienhoidon suunnitelma valmistui 2017 ja sen toteuttaminen alkoi vuonna 2018. Vuonna 2018 luonnonhoidollisia toimenpiteitä toteutettiin valtion talousmetsissä METSO-ohjelman toiminta-alueella yhteensä 6 501 hehtaarilla, minkä lisäksi poltettiin yhteensä 12 säästöpuuryhmää. Koko maassa toimenpidehehtaareita kertyi 9 507 ja säästöpuuryhmiä poltettiin 21 kappaletta. Vuonna 2018 oli käynnissä kolme METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoa ja neljä valtakunnallista luonnonhoidon kehittämishanketta. Zonation-ohjelmiston käyttöön pohjaava METSOn kehitystyö ja Luonnonvarakeskuksen METSO-tutkimushankkeet jatkuivat edellisvuosien tapaan. Vuonna 2018 valmistui METSO-ohjelman väliarviointi ja vietettiin ohjelman kymmenvuotisjuhlavuotta. ELY-keskuksilla oli vuonna 2018 käynnissä useita alueellisia viestintähankkeita METSOn markkinoimiseksi maanomistajille. Suomen Metsäkeskus ja muutamat metsänhoitoyhdistykset toteuttivat hankkeet ostopalveluina yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. METSO-ohjelman markkinointia varten tehtiin kaksi videota, joissa metsänomistajat kertovat omin sanoin suojelupäätöksistään. Vuonna 2019 METSO-ohjelman toteuttamista jatketaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilleen laatimien kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. Toteutus painottuu eteläiseen Suomeen.201