Elvytetyn aikuispotilaan hypotermiahoito : Hoito-ohje ja koulutus Med Group Oy:n Kuusamon toimipisteeseen

Kammiovärinästä elvytettyjen aikuispotilaiden hypotermiahoidosta saadut tulokset viittaavat potilaiden mielekkäämpään neurologiseen toipumiseen sekä kuolleisuuden vähenemiseen. Hypotermiahoito tulisi aloittaa jo ensihoitovaiheessa. Osassa Suomea on hoito-ohjeet hypotermiahoidon aloituksesta sairaalan ulkopuolella, mutta Kuusamon alueella hoito-ohjetta ei vielä ollut. Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia hoito-ohje ja pitää koulutus elvytetyn aikuispotilaan hypotermiahoidosta. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Med Group Oy Kuusamo. Hoito-ohjeen ja koulutuksen tavoitteena on vastata heidän alueen erityisvaatimuksiin. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö. Kirjallisuuskatsauksella on koottu tietoa hypotermiahoidosta, jonka pohjalta hoito-ohje on tiivistetty sisällönanalyysillä. Tiedonhaussa on käytetty Duodecim Terveysporttia sekä Duodecimin kustantamia ensi- ja tehohoito-oppaita. Ennen hypotermiahoito-ohjeen luovuttamista työelämään sen sisällöstä pidettiin koulutus Kuusamon toimipisteen työntekijöille. Lopputuotoksena syntyi hoito-ohje ja koulutus elvytetyn aikuispotilaan hypotermiahoidon aloittamisesta ja toteuttamisesta ensihoitovaiheessa Med Group Oy:lle Kuusamon toimipisteeseen. Työelämään käytettäväksi tarkoitettu hoito-ohje on taskukokoinen muistilista. Hoito-ohjeen sisältö on kuvattu tarkemmin erillisessä kappaleessa tässä opinnäytetyössä.The results gained from induction of therapeutic hypothermia after out-of-hospital cardiac arrest with initial rhythm of ventricular fibrillation indicate to a more functional neurological recovery and a decrease in mortality rate. Given that the precise time window is unknown, therapeutic hypothermia should be applied in an early phase. There are already guides for induction of therapeutic hypothermia treatment but not in Kuusamo. The aim of this Bachelor´s thesis was to create a guide to induct therapeutic hypothermia after a cardiac arrest in Kuusamo area. The commissioner of the thesis is Med Group Ltd Kuusamo. This thesis is a functional one. The guide has been summarized on the basis of the data that has been gathered through literature review. Terveysportti by Duodecim and guides for emergency care and intensive care published by Duodecim have been used in gathering of the data. Before handing out the guide of therapeutic hypothermia to the work community, training was arranged for the employees of the Med Group’s office in Kuusamo. The final output of the thesis is a guide of induction of therapeutic hypothermia on out-of-hospital resuscitated adult patients with initial rhythm of ventricular fibrillation. The guide designed for working environment is a pocket sized checklist. The contents of the guide were educated to the employees in Med Group Ltd Kuusamo

Sosiaali- ja terveysalan lähihoitaja-koulutuksen hoito- ja huolenpito osion sisällön kehittäminen : Hoitotyön prosessi tarve- ja voimavaralähtöisesti

Tämä kehittämishanke on tehty yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään lähihoitajakoulutuksen sisältöä aiheessa, joka koetaan opintojen tässä vaiheessa usein melko abstraktiksi. Työssä avattiin käsitteitä, jotka ovat keskeisiä koko lähihoitajan tulevan työuran ajan ja jotka sisäistyvät työtä ohjaaviksi toimintatavoiksi suunniteltaessa potilaan tai asiakkaan hoitoa ja huolenpitoa tarve- ja voimavaralähtöisesti. Tavoitteena oli selventää tarve- ja voimavaralähtöisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja sen merkitystä tavoitteellisen hoito- ja huolenpitotyön välineenä. Kehittämishankkeen kohteena oleva opinto-osuus on pakollinen jokaiselle lähihoitajan perustutkintoa suorittavalle. Opetuksen perustana on opetushallituksen julkaisema määräys lähihoitajan tutkinnon sisällöstä. Määräys sisältää myös ammattitaitokriteerit, jotka opiskelijan on täytettävä opintoja suorittaessaan. Hoito- ja huolenpito-osio on lähihoitajaopintojen toinen opintojakso kasvun tukemisen ja ohjauksen jälkeen. Tämän jälkeen pakollisena osiona suoritetaan lisäksi kuntoutumisen tukeminen ja koulutusohjelma 9 eri vaihtoehdost

Säärihaavan hoito : Ohjeistuksen laatiminen Koskenrinteen henkilöstölle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää käytännöllinen ja kattava säärihaavojen hoito-ohjeistus Koskenrinteen henkilöstölle. Tulevaisuudessa säärihaavat muodostavat suuren haasteen hoitotyölle. Syynä tähän ovat väestön ikääntyminen ja elintasosairaudet. Ajoissa huomattu alkava säärihaava, jonka hoito on aloitettu välittömästi sekä tehokkaasti, antaa paremman paranemisennusteen. Viivästynyt hoito voi olla esteenä haavan paranemiselle. Haavanhoidon tulee aina olla tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa haava nopeasti. Opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä ajankohtaista tietoa säärihaavoista sekä säärihaavojen hoidosta, jota voidaan hyödyntää asumispalveluyksiköissä. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja sen tarkoituksena on kehittää hoitotyön käytännön osaamista. Aineiston käsittelyyn käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tuloksena syntyi säärihaavojen hoito-ohjeistus, joka annettiin sähköisenä versiona palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE r.y:lle. Hoito-ohjeistus koottiin luotettavista lähteistä. Yhteistyö työelämän yhteyshenkilön kanssa ja kuvaileva kirjallisuuskatsaus mahdollistivat käytännöllisen ja luotettavan hoito-ohjeistuksen tekemisen. Säärihaavojen hoito-ohjeistuksesta laadittiin selkeä ja helppolukuinen, joka kattaa kaiken oleellisen tiedon säärihaavoista ja niiden hoidosta. Haavanhoidon toteutus riippuu haavan paranemisen vaiheista ja haavakudoksen ominaisuudet vaikuttavat olennaisesti haavan hoitoon

The visual preferences for forest regeneration and field afforestation : four case studies in Finland

The overall aim of this dissertation was to study the public's preferences for forest regeneration fellings and field afforestations, as well as to find out the relations of these preferences to landscape management instructions, to ecological healthiness, and to the contemporary theories for predicting landscape preferences. This dissertation includes four case studies in Finland, each based on the visualization of management options and surveys. Guidelines for improving the visual quality of forest regeneration and field afforestation are given based on the case studies. The results show that forest regeneration can be connected to positive images and memories when the regeneration area is small and some time has passed since the felling. Preferences may not depend only on the management alternative itself but also on the viewing distance, viewing point, and the scene in which the management options are implemented. The current Finnish forest landscape management guidelines as well as the ecological healthiness of the studied options are to a large extent compatible with the public's preferences. However, there are some discrepancies. For example, the landscape management instructions as well as ecological hypotheses suggest that the retention trees need to be left in groups, whereas people usually prefer individually located retention trees to those trees in groups. Information and psycho-evolutionary theories provide some possible explanations for people's preferences for forest regeneration and field afforestation, but the results cannot be consistently explained by these theories. The preferences of the different stakeholder groups were very similar. However, the preference ratings of the groups that make their living from forest - forest owners and forest professionals - slightly differed from those of the others. These results provide support for the assumptions that preferences are largely consistent at least within one nation, but that knowledge and a reference group may also influence preferences.Väitöskirjassa tutkittiin ihmisten maisemapreferenssejä (maisemallisia arvostuksia) metsänuudistamishakkuiden ja pellonmetsitysten suhteen sekä analysoitiin näiden preferenssien yhteyksiä maisemanhoito-ohjeisiin, vaihtoehtojen ekologiseen terveyteen ja preferenssejä ennustaviin teorioihin. Väitöskirja sisältää neljä tapaustutkimusta, jotka perustuvat hoitovaihtoehtojen visualisointiin ja kyselytutkimuksiin. Tapaustutkimusten pohjalta annetaan ohjeita siitä, kuinka uudistushakkuiden ja pellonmetsitysten visuaalista laatua voidaan parantaa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että uudistamishakkuut voivat herättää myös myönteisiä mielikuvia ja muistoja, jos uudistusala on pieni ja hakkuun välittömät jäljet ovat jo peittyneet. Preferensseihin vaikuttaa hoitovaihtoehdon lisäksi mm. katseluetäisyys, katselupiste ja ympäristö, jossa vaihtoehto on toteutettu. Eri viiteryhmien (metsäammattilaiset, pääkaupunkiseudun asukkaat, ympäristönsuojelijat, tutkimusalueiden matkailijat, paikalliset asukkaat sekä metsänomistajat) maisemapreferenssit olivat hyvin samankaltaisia. Kuitenkin ne ryhmät, jotka saavat ainakin osan elannostaan metsästä - metsänomistajat ja metsäammattilaiset - pitivät metsänhakkuita esittävistä kuvista hieman enemmän kuin muut ryhmät. Nämä tulokset tukevat oletusta, että maisemapreferenssit ovat laajalti yhteneväisiä ainakin yhden kansan tai kulttuurin keskuudessa, vaikka myös viiteryhmä saattaa vaikuttaa preferensseihin jonkin verran. Nykyiset metsämaisemanhoito-ohjeet ovat pitkälti samankaltaisia tässä väitöskirjassa havaittujen maisemapreferenssien kanssa. Myöskään tutkittujen vaihtoehtoisten hoitotapojen ekologisen paremmuuden ja niihin kohdistuvien maisemallisten arvostusten välillä ei ollut suurta ristiriitaa. Kuitenkin joitakin eroavaisuuksia oli; esimerkiksi sekä maisemanhoito-ohjeiden että ekologisten hypoteesien mukaan säästöpuut tulisi jättää ryhmiin, kun taas ihmiset pitivät eniten yksittäin jätetyistä puista. Informaatiomalli ja psyko-evolutionaarinen teoria tarjoavat mahdollisia selityksiä uudistushakkuisiin ja pellonmetsitykseen kohdistuville preferensseille, vaikkakaan tutkimuksen tuloksia ei voida täysin selittää näillä teorioilla

Viherkesannon perustaminen ja hoito

vo

Laihdutusleikkauspotilaan hoitotyö : Ohje hoitohenkilökunnalle pre-,intra- ja postoperatiivisesta hoitotyöstä osastolla

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jo käytössä olevaa hoito-ohjetta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mikä on laihdutusleikkaus, mitä on laihdutusleikkauspotilaan preoperatiivinen hoitotyö, mitä on laihdutusleikkauspotilaan postoperatiivinen hoitotyö ja mitä on potilasturvallisuus. Opinnäytetyömme on tuotokseen painottuva ja se tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tuotoksemme on hoito-ohje laihdutusleikkauspotilaan hoitotyöstä. Se on suunnattu kirurgisen vuodeosaston henkilökunnan käyttöön. Hoito-ohjeessa on selvitetty, mitä hoitajan tulee tehdä tai huomioida laihdutusleikkauspotilaan esikäynnillä, osastolla ennen leikkausta, leikkauksen jälkeen ensimmäisenä, toisena ja kolmantena päivänä sekä jatkohoidossa. Ohjeessa on tuotu esiin myös ravitsemussuunnittelijan ja fysioterapeutin osuutta potilaan hoidossa. Hoito-ohjeessa on pyritty selittämään asiat ymmärrettävästi ja perustelemaan, minkä takia hoitotoimenpiteitä tehdään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoito-ohjeen avulla henkilökunnan tietoa laihdutusleikkauspotilaan hoitotyöstä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta osastolla. Kehittämisehdotuksena nousi esiin ajatus uudesta opinnäytetyön aiheesta: miten laihdutusleikkauspotilas kokee esikäynnillä sairaanhoitajalta saadun ohjauksen?The purpose of this thesis was to improve the already existing guide of the Pirkanmaa Hospital District. The task of the thesis was to chart what bariatric surgery is, what preoperative and postoperative nursing care of bariatric surgery patient contains, and how patient safety could be defined. Our thesis was output oriented and it was conducted in cooperation with the Pirkanmaa Hospital District. Our output was a guide on the nursing care of the bariatric surgery patient. It was aimed to at nursing staff in surgical wards. The guide contains information about what a nurse should do or what she/he should take into consideration in the pre-visit, in the ward before the surgery, in the ward after the surgery during the first, the second and the third day, and also in the follow-up treatment. The guide also introduces the dieticians’ and physiotherapists’ roles in the treatment. In the guide, we tried to explain everything conceivably and justify why some treatments are done. The aim of this thesis was to increase nursing staff’s knowledge of the nursing care of a bariatric surgery patient with help of the guide, and hence to improve patient safety in the ward. A suggestion for a future study would be to chart how a bariatric surgery patient feels about the instructions given by a nurse during a pre-visit.Työhömme kuuluu opinnäytetyömme tuotos eli hoito-ohje osaston henkilökunnalle, jota emme saa julkaista

Vauvan hoito

Opinnäytetyö pohjautuu osaksi Turun sosiaali- ja terveystoimessa käynnissä olevaan Valmiina vanhemmuuteen -osaprojektiin Neuvolatoiminta 2010- luvulle (Kymppi-hanke). Turun ammattikorkeakoulu on mukana hankkeen toteuttamisessa ja tarkoituksena on tuottaa uudistettua sekä yhtenäistä materiaalia perhevalmennusten toteuttamiseen Turun äitiysneuvoloissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda uudistettu tietopaketti vauvan hoidosta. Työssä on tarkasteltu synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin vauvan hoito tulee vanhemmille konkreettiseksi osaksi arkea. Samalla on painotettu tärkeimpiä asioita, joita vauvan hoidossa tulisi ottaa huomioon. Tietopaketti sisältää kattavasti tietoa terveen vastasyntyneen hoidosta sekä perehdyttää tavanomaisimpiin ongelmatilanteisiin, joita ensimmäisen ikävuoden aikana voidaan kohdata. Työhön on tuotu ammattilaisten tarvitsemia työvälineitä ja keinoja, joiden avulla heidän on helpompi perehdyttää tulevia vanhempia aiheeseen. Opinnäytetyön sisältö liitetään osaksi perhevalmennuksen käsikirjaa, jonka avulla tieto vauvan hoidosta tavoittaa neuvolatyössä työskentelevät ammattilaiset. Työssä on huomioitu vastasyntyneiden vanhempia ja sen mahdollistamiseksi on saatu konkreettista tietoa Turun kirkkotien neuvolassa toteutetusta kyselystä, jossa kartoitettiin, minkälaista tietoa vauvan hoidosta kaivataan tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä on pohdittu uusia keinoja, jotka helpottaisivat ammattilaisten työtä lähestyä vanhempia yhä mielenkiintoisemmilla tavoilla. Tämä opinnäytetyö on toteutettu osittain kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Työn kokoamiseen käytetty aineisto koostuu ajankohtaisesta kirjallisuudesta, artikkeleista sekä tutkimuksista. Lisäksi työhön on valittu lähteitä myös luotettavia sähköisiä tietokantoja käyttäen.Thesis is a part of the Upgrading maternity and child health care clinics to 21st century -project (Kymppi-project) which is a sub-project to the Turku Social and Health Services' project called "Ready for the parenthood". Turku University of Applied Sciences is involved in the project and the aim is to produce revised/renewed and integrated family training material for the maternity clinics in Turku. The purpose of this thesis is to create renewed manual about baby care. At this work has examinated the postnatal time when taking care of the baby becomes concrete in parents’ everyday life and also emphasised the most important issues to pay attention to at that time. The manual has wide range of information how to take care of the healthy newborn and it inducts into the most common problem situations that occur during the child’s first year of life. At this work has highlighted tools and appropriate ways to work which the professionals require. The purpose of these tools and ways to work mentioned in this manual is to facilitate professionals when they familiarise new parents into the subject. The contents of this thesis will also be a part of the family training handbook which is written for the professionals who work at maternity clinic. Thesis has also taken into account the parents of the newborn babies and received concrete information what kind of information about baby care they would require in the future from the survey conducted in Turku Kirkkotie maternity clinic. At this thesis has discussed about different kinds of new tools which would facilitate professionals to approach the parents with more interesting ways. This thesis has carried out on the basis of literature review. The material used to assemble the content has been current literature, articles and researches. Some source material has been also chosen by using confidential electronical databases

Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma

Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin osana Tammelan kunnan vetämää EU-rahoitteista hanketta, jossa keskityttiin Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostusmahdollisuuksiin ja virkistyskäytön lisäämiseen. Kuivajärvi on yli 8 km2:n laajuinen humuspitoinen ja rehevä järvi, joka saa vetensä lähinnä Myllyjoen ja Turpoonjoen valuma-alueilta. Kuivajärven vedet laskevat kapean Saarensalmen kautta Pyhäjärveen ja siitä edelleen Loimijokeen. Järven itärannalla sijaitsee runsaasti kesämökkejä ja Kuivajärvelle tullaan veneilemään myös Pyhäjärven puolelta. Järven länsiranta on harvaan asuttua ja suurelta osin Saaren kartanon maita. Kuivajärven pohjoispää, Venesillanlahti–Joensuunlahti, kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura suojelualueverkostoon SPA-alueena eli lintudirektiivin mukaisena lajiston erityissuojelualueena. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa alettiin laatia vuonna 2006 keräämällä perusaineistoa ja inventoimalla luontoa. Alueen pesimälinnusto, kasvillisuus, kasvisto ja luontodirektiivin mukaiset luontotyypit selvitettiin. Työn edetessä tehtiin ehdotukset alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Samalla mietittiin, miten alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia voisi lisätä ja tehtiin ehdotus siitä, miten järven rantaalueita tulisi hoitaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin Natura-alueen hoidon ohjeistukseen. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat mm. Saaren kartanon vanhojen rantalaidunalueiden palauttaminen laidunnukseen, vesikasvillisuuden niitto ja olemassa olevien veneväylien auki pitäminen tarvittaessa ruoppauksin. Myös veneilyn keskittäminen Kuivajärven pohjoispäässä tietyille reiteille ja pesimäsaarekkeiden teko ruoppausmassoista sisältyvät hoitoehdotuksiin. Hoito- ja käyttösuunnitelmatyöstä vastasi Ympäristötutkimus Yrjölä Oy yhdessä hankkeen ohjausryhmän kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui kevättalvella 2007. Alueen linnustollisesti arvokkain alue on Venesillanlahti. Siellä pesi mm. noin 200 parin suuruinen naurulokkikolonia, jonka lähettyville keskittyivät paljolti myös vesilintujen pesinnät. Lintudirektiivin liitteen I lajeista Naturaalueelta löytyivät pesivänä mm. laulujoutsen (Cygnus cygnus), kaulushaikara (Botaurus stellaris), ruskosuohaukka (Circus aeroginosus), luhtahuitti (Porzana porzana), kurki (Grus grus) ja pikkulokki (Larus minutus)

Rintakipuisen potilaan hoito-ohjeen toteutuminen Kajaanin ensihoidossa

Rintakipu on yksi yleisimmistä tehtävistä ensihoidossa. Monesti rintakipu on merkkinä vakavasta vammasta tai sairaudesta, joka vaatii nopeaa ja asiantuntevaa hoitoa. Hoito-ohjeita kehittämällä yhtenäistetään ensihoidon antamaa hoitoa ja kehitetään hoidon laatua ja tehokkuutta. Samalla parannetaan kriittisille potilaille annettua hoitoa ja saadaan kuolleisuutta pienennettyä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka Kainuun maakunta -kuntayhtymän ensihoidon kevään 2010 hoito-ohjeet toteutuivat rintakipupotilaan hoidossa Kajaanin yksiköissä. Hoito-ohjeiden toteutuminen todettiin ensihoitajien kirjausohjelmalle tekemien kirjausten perusteella. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Kainuun maakunta -kuntayhtymälle tietoa Kajaanin ensihoitoyksiköiden antamasta rintakipupotilaiden hoidosta. Tieto on tärkeää hoidon laadun parantamiseksi sekä kevään 2010 hoito-ohjeiden toimivuuden toteamiseksi. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä oli: Miten kevään 2010 rintakipuisen potilaan hoito-ohjeet toteutuvat Kainuun maakunta -kuntayhtymän Kajaanin ensi-hoidossa? Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Aineisto kerättiin Kajaanin ensihoidon ensihoitajien SAKU- ohjelmaan tekemien kirjausten perusteella. Tiedonkeruulomakkeelta aineisto taulukoitiin SPSS PASW statistics 18 -ohjelmalla, josta se analysoitiin. Otosaika oli 1.6.-31.12.2010. Aineistona olivat rintakipupotilastehtävät tältä ajalta poislukien heinäkuun ja marraskuun tehtävät, jotka jouduttiin vähentämään otoksen rajaamiseksi. Otoksen määrä oli yhteensä 76 tehtävää. Tulosten perusteella rintakipuisen potilaan hoito-ohjeet toteutuivat Kajaanin ensihoidossa pääsääntöisesti. Puutteita havaittiin muun muassa lääkehoidon toteuttamisessa sekä potilaan tutkimisessa. Tuloksiin vaikuttavat ensihoitajien mahdollisesti puutteelliset kirjaamiset. Kirjaamiseen voi vaikuttaa ensihoitajien rajallinen aika. Lisäksi tuloksiin vaikuttaa kirjausten analysoinnin vaikeus erilaisten kirjaustapojen ja SAKU-ohjelman käytön vuoksi. Jatkotutkimusaiheina ovat hoito-ohjeiden toteutumisen mittaaminen koko Kainuun alueella sekä sähköisen kirjaamisen yhtenäistämisen tutkiminen.Treating chest pain is one of the most common tasks in emergency care. Chest pain might be a sign of a severe trauma that needs swift and competent treatment. The quality and efficiency of the treatment given by paramedics is improved by developing emergency care guidelines, thus ensuring better care for critically ill patients as well as reducing mortality rate. The purpose of this thesis was to find out whether the new emergency care guidelines of the Joint Authority of Kainuu Region were followed while treating chest pain patients by Kajaani emergency care units. The objective was to produce information for the Kajaani emergency care for developing patient safety and quality of treatment further, and verifying the functionality of the emergency care guidelines. The database used was a patient information database where paramedics enter their case notes. The research method used was quantitative. The data for the analysis was collected from the paramedics’ case notes written on the patient information database SAKU. After the data was tabulated with the SPSS PASW statistics 18 software, it was analyzed. The data contained all chest pain cases during the period of 1 June -31 December 2010, excluding the cases in July and November in order to reduce the quantity of the data. The number of cases was 76. Based on the results, the emergency care guidelines for treating chest pain patients were generally followed in the emergency care units. Improvements were needed mainly concerning medication and patient assessment. The results may have been influenced by insufficiently recorded notes which may have been partially due to the limited time paramedics had for note-taking during treating a patient. The difficulty analyzing many different note-taking styles may also have influenced the results. Possible follow up research themes could entail studying how the emergency care guidelines for chest pain patients are followed in all emergency care units in Kainuu region as well as studying the standardization of entries into the SAKU database

COPD-potilaan toimintakyvyn edistäminen erikoissairaanhoidossa

Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä aiemmin tutkittua tietoa COPD-potilaiden toimintakyvyn edistämisestä erikoissairaanhoidossa ja tuottaa kerättyjen tietojen perusteella tarkistuslistatyyppinen tuotos osastolle käyttöön. Tarkistuslistassa on tarkoituksena käydä läpi ohjauksen perusteita, kuten toiminnan suunnittelua, tavoitteiden asettamista sekä asetettujen toimintojen soveltamista potilaiden toimintakyvyn mukaisesti. Tämä opinnäytetyö on Carean eli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tilaama ja tarkemmin vuodeosaston K1:n, joka toimii sisätautiosastona. Tarkistuslista on ensisijaisesti tarkoitettu kyseiselle vuodeosastolle Kymenlaakson keskussairaalassa hoitajien päivittäiseen käyttöön. Se tarjoaa tiedollista tukea ja vahvistaa tilanteen hallintaa potilasohjauksessa ja toimii muistilistana hoitajille potilaiden kotiutumistilanteissa ja jatkohoitoa suunniteltaessa. Potilasryhmä on rajoitettu keuhkoahtaumatautia sairastaviin potilaisiin, sillä kyseessä on iso potilasryhmä ja heidän toimintakykynsä edistämisestä emme löytäneet laajasti aiempaa tuoretta tutkimustietoa. Osastolla K1 ei ole ollut aiemmin käytössä keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan toimintakykyä edistävää tarkistuslistaa. Opinnäytetyö on kehittämistutkimus, jonka tuotoksena on tarkistuslista. Tässä kehittämistutkimuksessa tietoja kerättiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jolloin käytettiin laajasti erilaisia tietokantoja. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tarkistuslistan laadinnassa käytimme COPD-potilaan kokonaisvaltaista hoitoa käsitteleviä tutkimuksia. Tutkimuksista valitsimme pääkohdiksi muokkaantuneet seikat, joista muodostuivat teorian kautta tarkistuslistan pääelementit. Tutkimuksissa toistuvista asioista muodostimme kohdat ja pääotsikot tarkistuslistaan. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää kuinka tarkistuslista palvelee osaston henkilökuntaa ja potilaita käytännössä, kartoittaa sen hyödynnettävyyttä ja toimivuutta. Olisi myös hyvä perehtyä tarkistuslistan käytettävyyteen yleisesti hoitotyössä. Millaista hyötyä siitä voi saavuttaa ja onko ohjaus tarkistuslistan kautta aukoton.The objective of the thesis is to gather information in order to promote the ability of functioning the COPD patients’ in special health care. The methods and cases have been examined earlier and the checklist has been done on the basis of the gathered information. The purpose of the checklist is to review a basis for control such as the planning of the operation, the setting of objectives and the adapting of the set functions, according to the ability of patient’s functioning. This thesis is ordered by Carea - Kymenlaakso Social and Health Services and more specifically by ward K1 the one, which serves as a medical ward. The checklist has been meant for daily use of K1 ward's nurses. It is offering informational support and strengthening the control in patients ́ instruction and functions as a check list to the nurses in the patients' discharge and in planning further treatment. The patient group has been restricted to the patients who have chronic obstructive pulmonary disease because it is a question of a big patient group and we did not find the sources for promoting the functional ability broadly, The ward K1 has not used earlier any checklist which promotes the ability of functioning of the patient who is sick of the chronic obstructive pulmonary disease. The thesis is a development study and thesis’s output is a checklist. In this developing study the information has been gathered with the help of special literature and, this way, some different databases have been widely used. A content analysis has been used as an analysis method. In the compilation of the checklist we have used researches which process the COPD patient's comprehensive care. From the researches we have chosen the points which become the head elements of the checklist. We have formed checklists with sections and main headings from the repeated matters’ researches. The subject of the further study could clarify how the checklist serves the staff of the department and patients in practice and how it could evaluate the use and practicality. It would also be good to study the usability of the checklist generally in nursing. What kind of benefit can be reached with the using of the checklist and instructions about composing it is absolutely certain