553 research outputs found

    Virallisten lajikekokeiden tulosten laskentaperusteet

    Get PDF
    vokKirjasto Aj-

    Recommendable block sizes: a case study on Finnish official variety trials of barley cultivars

    Get PDF
    Well-established results in the current statistical literature imply that plant breeders should use incomplete block designs wherever spatial variability exists and the number of treatments is large. But the theoretical position does not indicate the recommendable number of cultivars in an incomplete block. In this study we used data from 28 official variety trials conducted in Finland during the period 2001-2005 to study theffect of block size on the efficiency of testing pairwise yield differences of barley cultivars and cultivar rankings. In previous trials some 6-7 cultivars have usually been included in one block. Our results imply that the efficiency of testing procedures could be improved by using a block size as small as 4-5. The results further imply that if an experiment with an incomplete block design is well planned to mitigate the effects of within-block heterogeneity, the spatial mixed model techniques and the conventional analysis of variance techniques have approximately the same efficiency in testing pairwise yield differences. Thus, if appropriate blocking strategies are used in planning the trials, there is usually no need to change the conventional practice followed in statistical analysis

    Design and quality control of variety trials

    Get PDF
    vo

    Lintupajun suojakaistakokeen valumatuloksia 20 vuoden ajalta

    Get PDF
    Suojakaistatutkimus alkoi MTT:ssä, kun Lintupajun 6-ruutuinen pintavaluntakenttä (0,7 ha) perustettiin Jokioisille vuonna 1991. Kentällä on tutkittu 10 m leveän niittämällä hoidetun nurmikaistan ja luonnonkasveja kasvavan luonnonkaistan kykyä poistaa eroosioainesta sekä ravinteita savimaan pintavalumavesistä. Kaistojen yläpuolella olevaa peltoaluetta on viljelty perinteisellä tavalla (kyntö syksyllä, muokkaus ja kylvö keväällä; 1991–2002), laidunnettu (0,2–0,6 ey/ha; 2003–2005) ja kylvetty suorakylvömenetelmällä (ilman muokkausta; 2006–2013). Pintavalumista on mitattu mm. haihdutusjäännös, joka kuvaa eroosioainesta, kokonaisfosfori (kok-P), maa-ainekseen sitoutunut partikkeli-P (PP), veteen liuennut P (liuk-P), kokonaistyppi (kok-N) ja nitraatti-N. Suojakaistaruuduilta saatuja tuloksia on verrattu ilman kaistaa viljeltyyn ruutuun. Suurin eroosio (1100 kg/ha/v) mitattiin ilman suojakaistaa perinteisellä tavalla viljeltäessä, mutta suojakaista puolitti kuormituksen. Ilman suojakaistaa viljellyllä suorakylvömaalla eroosio (460 kg/ha/v) oli yhtä suuri kuin kyntömaalla, jossa oli suojakaista. Suorakylvössä suojakaista vähensi eroosiota noin 30 %. Laitumella eroosio (270 kg/ha/v) oli vähäistä. Viljelytavan ja suojakaistan vaikutus kok-P- ja PP-kuormaan oli samanlainen kuin eroosioon. Eniten kok-P:a (1,0 kg ha/v) ja PP:a (0,87 kg/ha/v) mitattiin perinteisesti viljeltäessä, kun suojakaista puuttui. Kaista vähensi kuormitusta kok-P:n osalta 27–36 % ja PP:n osalta 44–46 %. Suorakylvössä kok-P-kuorma oli 0,8 kg/ha/v, josta suojakaista poisti 19 %. Vastaava PP-kuorma oli 0,54 kg/ha/v, josta suojakaista poisti vajaan kolmanneksen. Laitumella kok-P-kuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin suorakylvössä, mutta laitumen PP-kuorma oli noin 40 % pienempi. Sen sijaan liuk-P poikkesi PP:sta ja kok-P:sta. Laitumelta mitattiin suurin liuk-P:n määrä (0,44 kg/ha/v), jota nurmikaista vähensi 18 % ja luonnonkaista 36 %. Myös suorakylvössä liuk-P:n kuorma oli suuri (0,24–0,26 kg/ha/v), mutta suojakaista ei vähentänyt sitä. Perinteisesti viljellyllä maalla kuormitus (0,15 kg/ha/v) oli pienin. Hoitamaton luonnonkaista lisäsi kyntömaalla liuk-P:n määrää 60 %, mutta vuosittain niitetyllä nurmikaistalla ei ollut vaikutusta. Perinteisesti viljeltäessä mitattiin suurin kok-N-kuorma (6,6 kg/ha/v), jonka suojakaista puolitti. Suorakylvömaalla ja laitumella kok-N-kuorma oli pari kiloa, josta suojakaista poisti 15–35 %. Typpi oli pääasiassa nitraatti-N:ä. Suojakaistasta oli hyötyä erityisesti kyntömaalla eroosion torjunnassa sekä PP:n ja kok-P:n kuormituksen vähentämisessä. Suorakylvössä eroosio oli yhtä suuri kuin perinteisesti viljellyllä maalla, jossa oli suojakaista. Liuk-P:a oli eniten laitumen pintavalunnassa, mikä selittynee lannoitteen ja lai-duntaneiden lehmien sonnan fosforilla sekä kuolleista kasvisoluista keväällä vapautuneella fosforilla. Suojakaista ei vähentänyt liuk-P:n kuormaa suorakylvössä tai laitumella

    Typpilannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden käytön vaikutus mallas- ja rehuohran viljelyn taloudelliseen tulokseen

    Get PDF
    ei saatavill

    Cultivar improvement and environmental variability in yield removed nitrogen of spring cereals and rapeseed in northern growing conditions according to a long-term dataset

    Get PDF
    The balance between applied and harvested nitrogen (yield removed nitrogen, YRN %) is a recognized indicator of the risk of N leaching. In this study we monitored the genetic improvements and environmental variability as well as differences among crop species (spring cereals and rapeseed) in YRN in order to characterize changes that have occurred and environmental constraints associated with reducing N leaching into the environment. MTT long-term multi-location field experiments for spring cereals (Hordeum vulgare L., Avena sativa L. and Triticum aestivum L.), turnip rape (Brassica rapa L.), and oilseed rape (B. napus L.) were conducted in 1988–2008, covering each crop’s main production regions. Yield (kg ha-1) was recorded and grain/seed nitrogen content (Ngrain, g kg-1) analyzed. Total yield N (Nyield, kg ha-1) was determined and YRN (%) was calculated as a ratio between applied and harvested N. A mixed model was used to separate genetic and environmental effects. Year and location had marked effects on YRN and Nyield. Average early and/or late season precipitation was often most advantageous for Nyield in cereals, while in dry seasons N uptake is likely restricted and in rainy seasons N leaching is often severe. Elevated temperatures during early and/or late growth phases had more consistent, negative impacts on YRN and/or Nyield for all crops, except oilseed rape. In addition to substantial variability caused by the environment, it was evident that genetic improvements in YRN have taken place. Hence, YRN can be improved by cultivar selection and through favouring crops with high YRN such as oat in crop rotations

    Effects of winter feeding strategies with alternative feeds on the performance of mature suckler cows and their progeny

    Get PDF
    The present study evaluated the effects of feeding strategies with alternative feeds on the performance of mature suckler cows and their progeny during indoor feeding and subsequent grazing. In both experiments, a 2 Ă— 2 factorially arranged design consisted of two feeding strategies (Step-up, S; Flat-rate, F) and two diets (Control, C; Alternative, A). The aim of Strategy F was to offer the cows the same amount of energy as offered on Strategy S, but at a constant daily level. In Experiment 1, cows on Diet C were offered grass silage and straw and on Diet A grass silage and a fl our-mill industry by-product. On Strategy S, feeding was stepped with barley (0, 1.5 and 3.5 kg d-1). On Strategy F, barley was offered 1.43 kg per head daily. In Experiment 2, cows were offered either grass silage (C) or whole-crop barley silage (A) as a sole feed. Strategy S was carried out by offering 68, 95 and 119 MJ metabolizable energy (ME) per cow daily. On Strategy F, roughage was given daily 97 MJ ME. In both experiments, there were no signifi cant differences between treatments in the cow live weight, body condition score, calf pre-weaning live weight gain and cow reproduction. Strategy F can be practised in the nutrition of mature suckler cows in marginal circumstances. Flour-mill industry by-product can partly replace grass silage and straw in the winter diet. Wholecrop barley silage can be offered as a sole feed to suckler cows with good body condition score in autumn

    Kuivuus kuritti nurmia - kokonaissadot silti paikoin hyviä

    Get PDF
    Karjatiloilla kesästä 2006 jäi mieleen kuivuus ja huoli nurmisadon riittävyydestä. Loppukesän kuivuus verotti odelmasatoja rankasti, mutta ensimmäisen niiton sadot olivat MTT:n lajikekokeissa keskimääräistä suuremmat. Ruokonata selvisi kuivasta kasvukaudesta parhaiten. Koepaikkojen välillä oli suuria eroja sadoissa.vokKA

    Rikkakasvien torjunnan taloudellinen vaste viljaa viljeltäessä

    Get PDF
    • …
    corecore