Arviointitutkimus ammatillisen KIILA-kuntoutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista : Loppuraportti

KIILA-kuntoutus käynnistettiin vuonna 2016 TYK-kuntoutuksen ja ASLAK-kuntoutuksen lakkauttamisen jälkeen osittain korvaamaan niitä, osittain tuomaan uutta Kelan tarjoamaan työikäisten ammatilliseen kuntoutukseen. Tarkoituksena oli vastata paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin ja kehittää kuntoutusta aikaisempaa avomuotoisempaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan. Tiiviimpi kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa koettiin tuolloin välttämättömäksi. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea pysymistä työelämässä. Se on tarkoitettu työssä oleville henkilöille, jotka ovat joko vakituisessa työssä tai toistuvasti määräaikaisina samassa työpaikassa tai toimivat yrittäjinä. Kuntoutukseen sisältyy kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset jaksot ja päätösjakso. Kuntoutuksen jaksot toteutetaan yhteensä 1–1,5 vuoden aikana. Kuntoutusta toimeenpannaan valtakunnallisesti noin 30:ssä eri kuntoutusyksikössä. Kuntoutussäätiön toteuttaman tutkimushankkeen tarkoitus oli selvittää, miten ammatillisen KIILA-kuntoutuksen toimintamalli on toiminut ja toimii ja mitä kehitettävää siinä voisi olla. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ammattilaiset eikä sitä kohdennettu suoraan yksittäisiin kuntoutujiin. Tarkennettuna tutkimuksen kohderyhmänä ovat 1) KIILA-kuntoutuksen palveluntuottajat, 2) Kiila-kuntoutusta hakevat ja siihen osallistuvat työterveyshuollot, 3) KIILA-kuntoutukseen osallistuneiden kuntoutujien työpaikkojen edustajat sekä 4) KIILA-kuntoutusta hakeneet liitot ja yhdistykset. Tutkimus oli asetelmaltaan ja metodeiltaan monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen. KIILA-kuntoutus nähdään kokonaisuudessaan tarpeellisena ja toimivana ammatillisen kuntoutuksen muotona työelämässä oleville. KIILA-kuntoutuksen eri muodot, eli työpaikkakohtainen ryhmäkuntoutus ja ammattialakohtainen ryhmä- ja yksilökuntoutus, nähtiin kaikki tarpeellisina palvelumuotoina, jotka antavat mahdollisuuden soveltaa kuntoutusmallia erilaisiin tilanteisiin ja kuntoutujille soveltuviksi. KIILA-kuntoutuksessa erityisen toimivaa on, että se on räätälöitävissä kuntoutujien ja työpaikkojen moninaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Mitään KIILA-kuntoutuksen kuuluvaa menetelmää ei koettu yleisesti hyödyttömäksi, vaan niiden muokkaus ja jousto eri tilanteissa olivat keskeisimpiä kehityskohtia. Kuntoutukseen yleisesti liittyvä ajoitusongelma koskettaa siis myös KIILAa. KIILA-kuntoutukseen tullaan kuntoutuksen valintakriteereistä huolimatta toisinaan liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin työkykyongelmat ovat kasvaneet jo verrattain suuriksi. Yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden kesken olisi edelleen panostettava ja saatava enemmän sekä kuntoutujat että työnantajat sitoutumaan KIILA-kuntoutuksen prosessiin alusta alkaen. KIILA-kuntoutuksessa toimivien viestin mukaan olisi myös tehostettava yleistä markkinointia ja tiedottamista työpaikoille eli tehtävä KIILA-kuntoutus tunnetuksi ja tutuksi.nonPeerReviewe

Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? : Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä

Tämä käsikirja on tarkoitettu eläinavusteisista menetelmistä kiinnostuneille tai niitä jo toteuttaville ihmisille. Käsikirjan tärkein tehtävä on välittää toimintaan osallistuvien ihmisten ja eläinten kannalta eettisiä toimintatapoja, tutkittua tietoa ja hyviä käytäntöjä. Käsikirja tarjoaa runsaasti tietoa siitä, millainen on tutkimusten ja kokemusten mukaan hyvä, laadukas ja turvallinen eläinavusteinen interventio ammattilaisen tai vapaaehtoisen toteuttamana. Tutkittua tietoa eläinavusteisuudesta tarjotaan tiiviissä muodossa ja kuvaillaan esimerkkitapauksien avulla eläinavusteisuuden konkreettista toteuttamista eri yhteyksissä. Käsikirja haastaa erilaisten tehtävien avulla pohtimaan oman toiminnan kohdalla millainen on hyvä eläinavusteinen interventio. Käsikirja kannustaa ja ohjeistaa oman toiminnan arvioimiseen sekä interventioiden tarkempaan suunnitteluun ja itsearviointiin. Lisäksi käsikirja ohjaa lisätiedon ja täydennyskoulutuksen äärelle. Käsikirja on koottu Kuntoutussäätiön tutkijoiden toimesta osana Kelan rahoittamaa kehittämishanketta, mutta se on syntynyt yhteiskehittämisen tuloksena yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Käsikirjan lähdeaineistona ovat kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen tuottamat standardit, laatutyö ja ohjeistukset sekä tutkimustieto.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Perceptions of justice influencing community acceptance of spent nuclear fuel disposal : A case study in two Finnish nuclear communities

Final disposal of spent nuclear fuel (SNF) from nuclear power plants (NPPs) is an ethical issue with implications within and across generations. We address this issue from the perspective of nuclear communities that host nuclear waste disposal sites. These are primarily the communities that face injustice due to the potential radiological risks. A resident survey (n = 454) was conducted in two Finnish nuclear communities, i.e. Eurajoki and Pyhäjoki, that are being considered as alternative sites for a second repository for SNF. The nuclear waste management (NWM) company Posiva is already building a repository in Eurajoki, the first in Finland. These communities are in different stages of their lifecycles as nuclear communities. We investigated the residents’ conceptions of justice and trust regarding the repository SNF management and its main actors, and how these conceptions related to acceptance of the repository. The main findings show that residents of both communities perceived intragenerational and intergenerational injustices to be important in the procedures and the distribution of risks and benefits of the proposed repository. Claims regarding justice and trust were related to the acceptance of the repository. The community with the longer history with NWM expressed greater mistrust and perceived greater procedural injustice than the community with less earlier experience, which – in turn – expressed more concern over intragenerational distributive justice than the former community. Moreover, having longer history with NWM did not lead to a different understanding regarding responsibility toward future generations as resident’s in both communities expressed similar concern over intergenerational justice. Moreover, having more experience of NWM did not enhance local acceptance. We emphasize that these results should be understood in the light of the prevailing situation in Finland, where the planning of the second repository is at a very early stage.peerReviewe

The critical Swedes and the consensual Finns: Leading newspapers as watchdogs or lapdogs of nuclear waste repository licensing?

acceptedVersionPeer reviewe

Suomen kieltä ammatillisessa kuntoutuksessa : Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kokeilun arviointitutkimus

Kelan kokeilemassa maahanmuuttajien ammatillisessa kuntoutuspalvelussa yhdistettiin Työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK) ja suomen kielen opetusta. Tutkimusraportissa arvioidaan kuntoutuspalvelun toimivuutta ja soveltuvuutta Kelan palveluksi. Kokeiltua Mahku-kuntoutusta tutkittiin monimenetelmäisesti. Kuntoutuspalvelun toimivuutta ja koettuja vaikutuksia tutkiessa otettiin huomioon kuntoutujien, palveluntuottajien ja työkokeilupaikkojen tarjonneiden työnantajien näkökulmat. Palveluntuottajat ja kuntoutujat pitivät kuntoutuspalvelua erittäin tarpeellisena ja monin tavoin hyödyllisenä. Sekä kuntoutujat että palveluntuottajat kokivat, että Mahku-kuntoutuksessa onnistuttiin parantamaan kuntoutujien suomen kielen taitoa ja tukemaan heitä työllistymisen polulla kohtalaisen joustavasti ja asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Kuntoutuksen päättyessä noin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kuntoutujasta koki suomen kielen taitonsa kehittyneen kuntoutuksen aikana. Vain joka kymmenes tutkimukseen osallistunut kuntoutuja työllistyi palkkatyöhön tai palkkatuettuun työhön, mikä oli pettymys monelle kuntoutujalle. Toisaalta palvelulla oli sellaisia vaikutuksia, joita voi pitää työllistymistä välillisesti edistävinä. Mahku-kuntoutuksella oli myös myönteisiä vaikutuksia monien kuntoutujien koettuun toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Kaikki kuntoutujat eivät hyötyneet Mahku-kuntoutuksesta merkittävästi ja joidenkin kunto huononi kuntoutuksen aikana. Monen kuntoutujan kuntoutus keskeytyi. Ammattilaiset arvioivat, että suurin yksittäinen syy kuntoutuksen kielteisiin vaikutuksiin ja keskeytyksiin oli se, että kuntoutus oli liian vaativaa suhteessa asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn. Kokonaisuutena kuntoutus koettiin palveluksi, jossa kuntoutujaa voitiin tukea kohtalaisen laaja-alaisesti tämän matkalla kohti työelämää, ammatin vaihtoa tai uutta koulutusta. Kuntoutuspalvelun pilotoitua versiota on kuitenkin tarpeen edelleen kehittää, jotta palvelu tukisi maahanmuuttajaväestön ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä tarpeita mahdollisimman hyvin ja edistäisi näin heidän hyvinvointiaan ja työllistymistään.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

The Art of Being Ethical and Responsible : Print Media Debate on Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finland and Sweden

After decades of preparation, the fnal disposal of spent nuclear fuel has reached the construction stage in Finland, and the neighboring Sweden is likely to soon follow in the footsteps. These Nordic countries rely on a similar technical concept based on passive safety, advocated as a means of minimizing the burden to future generations. The scholarly literature on the ethics of nuclear waste management has thus far paid little attention to the views of the broader publics on the associated ethical challenges. This article helps to fll the gap through a longitudinal and comparative analysis of ethical discussion of the fnal disposal of SNF in news articles and letters to the editor in four leading Finnish and Swedish daily newspapers in 2008–2015. The study period included major milestones in the licensing processes of the respective two repository projects. The article examines the attention paid to intra- and intergenerational distributive and procedural justice, the changes in the ethical agenda over time, and the societal actor groups that receive attention in the media. The analysis reveals two distinct ethical media agendas: (1) the news article agenda that is dominated by framings of the main players (industry, politicians, authorities, and experts) and largely excludes future generations from the scope of justice, and (2) the agenda represented by the letters to the editor, which focuses on intergenerational justice concerns. Particularly, in the Finnish letters to the editor the value of the lives of distant future generations was discounted implicitly.peerReviewe

Student, Worker or Refugee? How complementary pathways for people in need of international protection work in practice

This report presents the key findings of the project Complementary pathways for people in need of international protection: Learning from the evidence of pathways in practice (PATHS). The objective of the study was to obtain comprehensive information on what complementary pathways can mean in practice and describe what administrative and legislative solutions have been made by the countries applying these arrangements. Complementary pathways are safe and regulated avenues for refugees that complement refugee resettlement by providing lawful stay in a third country where the refugees' international protection needs are met. We distinguish between three types of pathways: labour-based, study-based, and other complementary pathways and examine examples of each. Our main focus in this work is in labour- and study-based complementary pathways. In their contemporary form labour- and study-based pathways are mostly small-scale NGO-led programmes. Many of them are still in a pilot phase. Complementary pathways have a great potential to offer protection and, at the same time, give an opportunity for skilled refugees to integrate into the receiving country through working or studying. Labour- and study programmes do not target the most vulnerable refugees, however, and cannot replace resettlement.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government