Arjessa osallistumalla eheäksi - terapeuttinen toiminta nuorten mielenterveystyössä

Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisimpia nuoruusikäisten terveysongelmia. Tunne-elämän ja käyttäytymisen oireilu ovat sellaisenaan osa tavanomaista nuoruusikän kehitystä, minkä vuoksi on tärkeä osata arvioida, milloin kyse on mahdollisesti jostain vakavammasta. Toimintaterapiassa nuoren toimintakyvyssä, osallistumisessa ja suoriutumisessa tapahtuneet muutokset aiempaan verrattuna ovat tärkeitä tekijöitä arvioitaessa tilanteen vakavuutta ja mahdollista mielenterveyden häiriötä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata mielenterveyden häiriöiden vaikutusta nuoruusikäisen arkeen ja toimintakykyyn sekä selvittää, millaista on näyttöön perustuva toimintaterapia nuoruusikäisten kanssa, joilla on arjen toimintakykyä heikentäviä mielenterveyden häiriöitä. Opinnäytetyön tutkimusmetodina on kartoittava kirjallisuuskatsaus. Aineistonvalintaprosessin ja sisäänottokriteerien perusteella kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän artikkelia. Aineiston käsittelyn ja analyysin pohjalta on laadittu teemoittelu, jonka avulla kirjallisuuskatsauksen tulokset esitetään. Kirjallisuuskatsauksen perusteella nuoruusikäisten, joilla on toimintakykyä heikentävä mielenterveyden häiriö, toimintaterapiassa tulisi keskittyä vanhempien osallistumisen tukemiseen sekä nuoren toimintakyvyn ylläpitämiseen luonnollisissa ympäristöissä mielenterveyden häiriöstä tai diagnoosista huolimatta. Nuoren on tärkeä saada kokemuksia siitä, mitä on olla ja osallistua kuin kuka tahansa nuori oireista riippumatta. Terapeuttinen toiminta sekä struktuuri ja rutiinit arjen luonnollisissa ympäristöissä tukevat nuoren kuntoutumista. Toimintaterapeutin työvälineenä minän tietoinen käyttö vuorovaikutuksellisen terapiasuhteen luomisessa nuoruusikäisen kanssa on keskeinen.Mental disorders are one of the most common health problems among adolescents. Emotional and behavioral symptoms are linked to normal adolescent development but significant changes in the adolescent’s occupational performance may indicate a more serious mental disorder and are therefore important factors when evaluating the situation and the need for occupational therapy. The aim of this thesis is to describe the effect of mental disorders in an adolescent’s occupational performance and to scope evidence-based occupational therapy practiced with adolescents with a mental disorder. The research method in this thesis is scoping review. Seven articles were included using thorough material selection and criteria. The findings are presented using thematising. According to the findings occupational therapy should focus and emphasize guiding the parents in supporting their adolescent in his rehabilitation. Occupational therapy should also focus on helping the adolescent maintain his occupational performance in his natural everyday environments despite the mental disorder. It is important for the adolescent to gain experiences on how it is to live and participate like any other adolescent with or without symptoms. Therapeutic occupations as well as structure and routines support rehabilitation. Therapeutic use of self as an occupational therapist’s working tool is essential in creating interaction and a therapeutic relationship with the adolescent

Säteilyturvallisuus hevosten röntgenkuvauksissa : ohje Yliopistolliseen eläinsairaalaan

Opinnäytetyössä selvitettiin, millä keinoin hevosten röntgentutkimuksia voidaan toteuttaa mahdollisimman säteilyturvallisesti. Työn tavoitteena oli antaa tietoa ionisoivan säteilyn turvallisesta käytöstä eläinlääketieteellistä säteilyä käyttäville, jonka avulla voidaan lisätä säteilyturvallisuutta hevosten röntgentutkimuksissa. Teoriaosassa käsitellään säteilyä ja sen syntyä, säteilysuojelua, eläinlääketieteellisiä röntgentutkimuksia ja niitä ohjaavia lakeja, asetuksia ja muita säädöksiä sekä ohjeen tekemisen teoriaa. Röntgentutkimukset tulee toteuttaa siten, että henkilökunnalle ja muille henkilöille aiheutuva säteilyaltistus pidetään niin pienenä kuin mahdollista. Röntgentutkimuksia suorittaessa tulee noudattaa ALARA-periaatetta (As Low As Reasonably Achievable) ja vältettävä turhaa säteilyä. Suomessa eläinlääketieteellinen säteilyn käyttö ja röntgenlaitteiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Säteilytoiminnan turvallisuudesta sekä lain ja säädösten noudattamisesta on vastuussa toiminnanharjoittaja. Eläinlääkinnässä käytettävien röntgenlaitteiden käyttöön tulee olla Säteilyturvakeskuksen myöntämä turvallisuuslupa. Käyttöpaikalla röntgenkuvia saa ottaa säteilysuojelukoulutusta saanut henkilö. Hevosia röntgenkuvatessa ei olla kiinnostuneita kuvauskohteen saamasta säteilyannoksesta vaan kuvauksessa avustavasta ihmisestä, joka altistuu hevosesta siroavalle säteilylle, hajasäteilylle. Hevosia kuvattaessa käytetään huomattavasti suurempia kuvausarvoja kuin ihmisten diagnostisissa natiiviröntgentutkimuksissa. Suuret kuvausarvot lisäävät säteilymäärää. Avustavien henkilöiden pienimmätkin mahdolliset säteilyaltistukset tulee pyrkiä eliminoimaan, koska säteilyn käytössä piilee aina mahdollisuus biologisiin haittavaikutuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä projektityön periaatteita noudattaen. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Yliopistollinen eläinsairaala ja työ toteutettiin yhteistyössä eläinsairaalan henkilökunnan kanssa. Tuotoksena tuotettiin säteilyturvallisuusohje diagnostisen kuvantamisen yksikön käyttöön hevossairaalaan. Lähteinä käytettiin asiantuntijatietoon perustuvaa kirjallisuutta ja yleisistä tietokannoista löytynyttä aineistoa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotan kehittämisideoiden luomista säteilysuojelun parantamiseksi. Lisätutkimuksia voisi tehdä todellisten säteilyaltistusmäärien selvittämiseksi hevosten röntgentutkimuksissa. Tutkimukset voisivat keskittyä Compton-sironnan mittaamiseen. Tutkimuksessa voisi selvittää miten etäisyys ja röntgenputken suuntaaminen vaikuttavat hevosesta lähtevän hajasäteilyn leviämiseen ympäristössä. Myös eläinlääkäreiden todellista säteilysuojelutuntemusta olisi mielenkiintoista selvittää, esimerkiksi kyselyn avulla.The thesis was implemented as a development work. The objective of this study was to provide information about the safe use of ionizing radiation for persons who use veterinary radiation and to improve the safety culture in vete-rinary radiology. The purpose of this thesis was to produce a radiation safety guide for the University of Helsinki Equine Hospital. The theoretical part consists of information about radiation in general, radiation safety, laws and guidelines of diagnostic equine imaging and theory basis of making a guide. The material used for the thesis was professional information collected from public databases and literature. The thesis investigated the methods of radiation protection in X-ray examinations of horses. Horses’ X-ray examina-tions should be performed in such a way that radiation exposure to personnel and other people is kept as low as possible and unnecessary radiation is avoided. In Finland the use of veterinary radiation and the number of X-ray machines has increased year by year. The owner of the veterinary X-ray facility is responsible for the radiation safety of a veterinary X-ray facility and for complying with the laws and regulations. All veterinary x-ray equipment must be authorized by the Radiation and Nuclear Safe-ty Authority. Only people who are trained to use the machinery and are familiar with the procedures should use an X-ray machine. The assistant for the X-ray examination (a person holding the horse or the detector) is exposed to scattered radiati-on from the horse. Radiation protection applies to this person, not to the horse. Any dose of radiation poses some possibility of causing a damaging effect, which is why radiation exposure should be minimized. Subjects of further research could be developing the radiation safety methods used in practise or investigating the actual radiation exposure for personnel in equine X-ray examinations. The studies could focus on measuring Comp-ton scattering and on finding out how the distance and the direction of the X-ray beam affect the scattering of ra-diation. It would also be interesting to know the real radiation safety knowledge of veterinarians.Työn tuotosta eli säteilyturvallisuusohjetta ei julkaista Theseuksess

”KYLLÄ SE ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ SAA SEN TUNTEEN KUULUA JOHONKIN”. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia vertaistuesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia saamastaan vertaistuesta ja sen merkityksestä kuntoutumisessa. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kuntoutumisessa ja vertaistukitoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kesäkuun 2017 aikana teemahaastatteluilla viideltä aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneelta, jotka toimivat vertaistukiryhmässä. Aineisto analysoitiin induktiivisena sisällönanalyysinä. Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan vertaistukitoiminta koettiin merkittävänä kuntoutumisen kannalta. Erityisesti haastatellut nostivat esiin henkisen hyvinvoinnin lisääntymisen. Vertaistuen koet-tiin auttavan sairauden hyväksymisessä ja lisäävän myös sosiaalisuutta, joka vaikutti henkiseen hyvinvointiin positiivisesti. Vertaistuen saaminen kuntoutumisen alkuvaiheessa koettiin vähäiseksi ja sitä lisäsi tiedon puute. Haastateltujen mukaan oma ja läheisten aktiivisuus auttoi vertaistuen piiriin pääsemisessä. Merkityksellisenä vertaistuen saaminen koettiin vasta yhdistystoimintaan liittymisen jälkeen. Toiminnan kehittämiseksi toivottiin yhteistyökumppaneita, joiden kautta saataisiin lisättyä tietoisuutta yhdistystoiminnasta. Haasteena koettiin uusien jäsenien mukaan saaminen toimintaan sekä omaisten tukeminen. Opinnäytetyön saatuja tuloksia voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden yhdistystoiminnassa vertaistuen kehittämisessä. Tulokset tuottavat tietoa myös terveydenhuollon ammattilaisille ja niitä voidaan hyödyntää sairaaloissa ja kuntoutusyksiköissä kuntoutumisen tukemisessa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla omaisten tukeminen aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kuntoutumisessa. Opinnäytetyön tulosten perusteella omaisten rooli aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kuntoutumisessa on merkittävä. Lisäksi toimme opinnäytetyössämme esille kehitysehdotuksen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusmallin mukaisesta vertaistukimuodosta, jota voisi hyödyntää vertaistukitoiminnan ja kuntoutumisen kehittämisessä. Vertaistuella on huomattava merkitys aivoverenkiertohäiriöön sairas-tuneen kuntoutumisessa ja vertaistukitoimintaa tulisikin kehittää Keski-Pohjanmaan seudulla.The purpose of the thesis was to describe experiences on peer support among the persons who had experienced the cerebrovascular disorder (stroke patients) and its significance in the rehabilitating. The objective was that the results of the thesis could be utilised in the rehabilitating of stroke patients and in the developing of the peer support. The thesis was carried out as a qualitative study. The material was collected during the time of June 2017 with theme interviews of five persons who had become ill with the cerebrovascular disorder, and who operate in the peer support group. The material was analysed by inductive content analysis. According to the results of our thesis the peer support was experienced as significant from the point of view of the rehabilitating. Especially the interviewees experienced that their mental welfare had increased. It was experienced that the peer support helped in the acceptance of the illness and it also increased the sociability which affected men tal welfare positively. The getting of the peer support at the first stage of the rehabilitating was regarded as minor and the lack of the information added it. According to the interviewees, one’s own and the relative’s activity helped in getting within the sphere of the peer support. The receiving of the peer support was experienced as significant only after their joining into association activity. To develop the operation new cooperating partners were hoped for through whom an added consciousness of the association activity would be obtained. Recruiting new members, and getting them to the operation and supporting the close relations were experienced as the challenge. The research results can be utilised in the stroke patients' association activity in the developing of the peer support. The results produce information also to the healthcare professionals and they can be utilised in the hospitals and rehabilitation units in the supporting of the rehabilitating. Further research topic could be supportin g the close relations in rehabilitating of the stroke patient. According to results the role of close relations in the rehabilitating of stroke patients is significant. Furthermore, we brought out a development proposal in our thesis on a form of the peer support which is in accordance with the model of rehabilitation and adjustment training activity. It could be utilised in the developing of peer support and of rehabilitating. Peer support is significance in the rehabilitating of the stroke patient is considerable and the peer support should indeed be developed in the region of Central Ostrobothnia

Ortoreksian riskitekijät ja tunnistaminen

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla ortoreksian mahdollisia riskitekijöitä sekä keinoja sairauden tunnistamiseen. Tavoitteenamme on tuoda yleistä tietoa erityisesti nuorille, milloin terveellisen ruokavalion noudattaminen muuttuu sairaanloiseksi sekä pakonomaiseksi ruokavalion tarkkailuksi. Tietoperustassa kuvaamme ortoreksian pääpiirteitä ja tutkimustuloksissa keskityimme kuvaamaan riskitekijöitä ja tunnistamiseen liittyviä keinoja. Teimme opinnäytetyömme kuvailevana eli narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla saimme kokonaisvaltaisen kuvan aihekokonaisuudesta sekä aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista. Valitsimme opinnäytetyöhömme kuusi vuoden 2006 jälkeen julkaistua tutkimusta, jotka täyttivät tarkasti laaditut sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Hakukoneina käytimme Melindaa, Terveysporttia, Artoa, E-thesistä, Elsevieriä, Google Scholaria, PubMedia sekä Ebscoa, joihin olimme määrittäneen tarkasti hakutermit. Aineiston analyysissa etenimme kuvailevan aineistoanalyysin ohjeiden mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista kävi ilmi, että ortoreksian keskeisimpinä riskitekijöinä pidetään laihduttamista, tarkkoja ja terveellisiä ruokavalioita sekä ulkonäkökeskeisiä kilpaurheilulajeja. Muina mahdollisina ortoreksian riskitekijöinä pidetään samoja tekijöitä kuin muissakin syömishäiriöissä. Selkeitä keinoja sairauden tunnistamiseen oli haastavaa löytää tutkimuksien pohjalta. Päällimmäisenä esille kuitenkin nousi oireiden tunnistamisen tärkeys. Yleisimpiä oireita ovat mm. ylikorostunut kiinnostus terveellistä ruokavaliota kohtaan, sosiaalinen eristäytyminen sekä epätavallinen huoli omaa hyvinvointia kohtaan. Apukeinoina oireiden tunnistamiseen voidaan käyttää ORTO-15-kyselykaavaketta sekä epävirallisia diagnostisia kriteereitä. Opinnäytetyömme perusteella johtopäätöksenä voidaan pitää, että erityisesti Suomessa tutkimuksia aiheesta täytyisi tehdä enemmän. Suomessa ortoreksia on käsitteenä melko uusi, joten sen tunnettavuus ja tiedostaminen ovat vielä vähäisiä. Käsityksemme mukaan nykypäivän kauneus- ja terveysihanteiden vuoksi ortoreksia on kuitenkin yksi tulevaisuuden keskeisimpiä syömishäiriöitä.The purpose of this study is to describe the possible risk factors of orthorexia and ways to recognize the illness. Our aim is to bring especially for teenagers general information on when following a healthy diet turns into an unhealthy and compulsive monitoring of a diet. In the theory part we describe the main features of orthorexia and in the research results we concentrate on describing the risk factors and means to diagnose the illness. Our study was done in describing manner, that is, as a narrative literature review that helped us to get an overview on the subject and the previous studies made on the topic. We chose for our work six studies carried out after year 2006 that fulfilled the precisely formed intake and exclusion criteria. As search engines we used Melinda, Terveysportti, Arto, E-thesis, Elsevier, Google Scholar, PubMedia and Ebsco with precisely predefined search criteria. When analyzing the material we proceeded ac-cording to the instructions defined for narrative material analysis. The results of the literature review show that the most important risk factors of orthorexia are: losing weight, strict and healthy diets and competitive, appearance focused sports. Other possible risk factors of orthorexia are the same as in other eating disorders. It was challenging to find explicit means to recognize and diagnose the illness on the basis of the studies. The most important thing was recognizing the symptoms. The most common symptoms were e.g. overemphasized interest on healthy diet, social isolation and unusual concern of own well-being. ORTO 15 – questionnaire and unofficial diagnostic criteria can also be used when recognizing the symptoms. On the basis of our study the conclusion is that more studies on this subject should be carried out especially in Finland. In Finland, the concept of orthorexia is quite new and as a result, it is not yet well-known or recognized. According to our understanding, due to the current beauty and health ideals, orthorexia will be one of the most common eating disorders in the future

AMMUS : ammattikorkeakoulujen musiikkikirjastolaisten YYA-ryhmä

Haparoivia ensiaskelia ammattikorkeakoulujen musiikkikirjastolaisten yhteistyölle otettiin jo 1990-luvun loppupuolella. Löyhiä verkostoja syntyi, ja erilaisiin yhteistyöprojekteihin osallistuttiin, mutta varsinainen lähtölaukaus AMMUS-ryhmän toiminnalle pamahti ilmoille syksyllä 2005. Ryhmä on siis toiminut jo kohta 13 vuoden ajan, mutta harva on koskaan kuullut siitä tai sen toiminnasta. Valotamme tässä hieman ryhmän toimintaa vuosien varrelta

AMMUS - ammattikorkeakoulujen musiikkikirjastolaisten YYA-ryhmä

Haparoivia ensiaskelia ammattikorkeakoulujen musiikkikirjastolaisten yhteistyölle otettiin jo 1990-luvun loppupuolella. Löyhiä verkostoja syntyi, ja erilaisiin yhteistyöprojekteihin osallistuttiin, mutta varsinainen lähtölaukaus AMMUS-ryhmän toiminnalle pamahti ilmoille syksyllä 2005. Ryhmä on siis toiminut jo kohta 13 vuoden ajan, mutta harva on koskaan kuullut siitä tai sen toiminnasta. Valotamme tässä hieman ryhmän toimintaa vuosien varrelta

Kuukautiset osana elämää

Kuukautiset ovat luonnollinen ja normaali osa naisen elämää. Kuukautiset alkavat suomalaisella tytöllä murrosiässä yleensä noin 10–16-vuotiaana ja keskimäärin 12–13 vuoden iässä. Murrosikään liittyvät kehon muutokset ja kuukautisten alkaminen saattavat tuntua nuoresta vieraalta ja siksi onkin tärkeää, että on olemassa erilaisia esitteitä keskustelujen tukena ja lähteitä, joista tytöt saavat asiallista ja luotettavaa tietoa kuukautisista. Halusimme tehdä toiminnallisen opinnäytetyön, jotta saamme tehdä jotain konkreettista ja toimeksiantajalle tarpeellista materiaalia. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa kuukautisiin liittyvää tietoa sisältävä esite Kajaanin Tyttöjen Tuvan ohjaajien käyttöön. Esitteen tavoitteena on ehkäistä kuukautishäpeää, normalisoida kuukautisia, poistaa siitä aiheutuvia ennakkoasenteita, sekä antaa tietoa kuukautisista. Pyrimme tekemään esitteestä helposti ymmärrettävän ja nuorten mielenkiinnon herättävän. Asiasisältö on suunniteltu teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Esite on toimeksiantajan toiveiden mukainen ja se tulee ohjaajien käyttöön toukokuun lopussa 2021, kun Tyttöjen Tuvalla järjestetään kuukautisteemainen päivä. Esitteestä tuli helppolukuinen ja rajallisesta tilasta huolimatta tärkeää tietoa sisältävä

4.8. Tavoite 8: Vapaasti virtaavat joet

202

Pysähdy ja auta – Ensiapukoulutusta vietiin verkkoon ensihoitajaopiskelijoiden projektiopinnoissa

Oulun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat osallistuivat valtakunnalliseen Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeeseen suunnittelemalla ja toteuttamalla virtuaalisen Terveyskylän päivystystaloon kolme verkkokurssia. Niiden tavoitteena on madaltaa kansalaisten auttamiskynnystä sekä tuoda 112-Suomi-sovellus ihmisten tietoisuuteen. Projektia johti projektikoordinaattori Marja Ylilehto ja apunaan hänellä oli Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyksen apulaisylilääkäri Iita Daavittila. Projektissa oli mukana 11 ensihoidon opiskelijaa. Projekti aloitettiin keväällä 2017 ja se päättyi alkuvuodesta 2018. Projektin tuloksena saatiin valmiiksi materiaalit seuraaviin ensiapuverkkokursseihin: toiminta onnettomuuspaikalla, tajuttoman henkilön kohtaaminen ja elottoman henkilön kohtaaminen

Natura 2000-verkoston ekologiset yhteydet Lounais-Lapissa

201