Extended Reality Is Underutilized in Medical Device Training : A Descriptive Literature Review

This descriptive review provides a synthesis of existing literature about the use of extended reality (XR) including virtual (VR) and augmented reality (AR) technology solutions for competence assurance, training and orientation regarding digital skills and medical device training. From the literature, only few original studies were recognized with a study question or aim to assess medical device training as the target of virtual training modalities. XR methods could provide potential useful solutions to improve medical device competence. Based on the literature, it was evident that further studies are required to research the possibilities of XR technologies to improve medical device training.publishedVersionPeer reviewe

Medical Device Safety Training by Using Quick Response Codes and Extended Reality-Based Technologies

This article describes the results of three different study settings where the use of QR codes and XR technologies were tested for medical device training among 132 social and health care professionals. Data from three types of learning events and different contents of training indicated that the professionals considered these novel technologies both beneficial for learning and useful in their working environments for training safe use of medical devices. Based on the collected data, these technologies can be considered prospective options for medical device training.publishedVersionPeer reviewe

Monoklonaaliset vasta-aineet MS-taudin hoidossa

English summaryPeer reviewe

Teknologiaosaamista hoitotyöhön : laiteosaamista varmentava kehitystyö TAYS Sydänkeskus Oy:n sydänteho-osastolle

Terveydenhuollossa ammattimaisen käyttäjän velvollisuus on vastata siitä, että terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita käyttävällä henkilöllä on niiden turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus. Osaaminen on dokumentoitava. Tays Sydänsairaalan sydänteho-osaston laiteosaamista pyritään varmistamaan uusien työntekijöiden osalta käymällä laitteita läpi perehdytysjakson aikana ja työn ohessa vastuuryhmien ja laite-edustajien toimesta. Vapaamuotoinen osaamisen dokumentointi on aloitettu keväällä 2018. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda terveydenhuollon laitteita ja työturvallisuutta koskevan lain mukainen ja toimeksiantajaa palveleva laiteosaamisen, osaamisen varmistamisen ja dokumentoinnin järjestelmä ja selvittää sen vaikutusta sairaanhoitajien teknologiaa koskevaan hallinnan ja osaamisen tunteeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitajien teknologiaa koskevaa hallinnan tunnetta ja teknologista osaamista. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa toimeksiantajan edellytyksiä vastata lain esittämiin vaateisiin ammattimaisen käyttäjän vastuusta laiteosaamisen ja sen dokumentoinnin suhteen. Opinnäytetyön kehitysosassa luotiin palvelumuotoilun menetelmillä laiteosaamista varmentava järjestelmä, joka koostui palvelusuunnitelmasta, osaamisen varmistamisen toimintaohjeesta ja kolmen laitteen osaamiskriteereistä. Järjestelmää pilotoitiin kolme kuukautta. Tutkimusosassa hoitajien kokemusta teknologisesta osaamisesta ja hallinnan tunteesta tutkittiin toistetulla sähköisellä kyselyllä. Opinnäytetyön tutkimusosan aineisto kerättiin toistetulla sähköisellä kyselyllä. Kysely osoitettiin sydänteho-osaston hoitajille. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 85% (N=52) ja toiseen kyselyyn vastasi 67% (N=42) kohdejoukosta. Kyselyjen tulokset osoittavat, että hoitajien teknologinen hallinnan tunne parani kaikilla osaamistasoilla. Jatkossa laiteosaamista varmentavaa järjestelmää tulee jatkokehittää. Hoitajien kokemusta teknologisesta osaamisesta tulisi tutkia laadullisilla menetelmillä.The Finnish health care legislation holds employers accountable for the knowledge and the documentation of technical education, skills and experience of their employees. The purpose was to create a system to control nurses´ technical knowledge and documentation as well as to study the effect of the system on nurses´ feelings of technical knowledge. The aim was to increase the nurses´ feelings of technical knowledge and to increase the employers´ ability to document the nurses´ technical knowledge in the intensive care unit of TAUH Heart hospital. The system was developed using the methods of service design and was tested for three months. The systems´ effect on the nurses´ feelings of technical management and knowledge was studied by a repeated e-questionnaire organized to nurses at TAUH Heart Hospitals´ intensive care unit. The study was quantitative in nature. The response rate to the first questionnaire was 85% (N=52) and 67% (N=42) to the second one. The results implement that the system developed increased the nurses´ feelings of technical management in all five categories. In the future, the system needs to be further developed. A qualitative study with similar aims could be conducted.TAMK:in opiskelijoiden Pakkipalvelussa opiskelemani koulutusalan ilmoitetaan olevan Terveys- ja hyvinvointialat. Tällaista vaihtoehtoa ei kuitenkaan löydy koulutusalaa koskevasta alasvetovalikosta. Ehkäpä tuo hycinvointiteknologia on lähimpänä totuutta