Liikuntaa ja musiikkia opettavien luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia musiikkiliikunnasta

Tiivistelmä. Pro gradu- tutkielman tavoitteena on kuvailla ja kartoittaa liikuntaan, musiikkiin tai molempiin erikoistuneiden luokanopettajien kokemuksia ja käsityksiä musiikkiliikunnasta ja sen opettamisesta. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, miten musiikkiliikunta käytännössä toteutuu alakoulun musiikin- ja liikunnanopetuksessa luokanopettajien toteuttamana. Tutkimuksen viitekehyksessä on tarkasteltu musiikki- ja liikuntakasvatuksen erityispiirteitä sekä musiikkiliikuntaa osana näitä oppiaineita peruskoulussa. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla kahdeksalta luokanopettajalta. Haastateltavat ovat Kainuun alueelta ja he ovat erikoistuneet opinnoissaan musiikkiin, liikuntaan tai molempiin aineisiin. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaa käytetään tutkimustulosten analysoinnin yhteydessä, mutta pääpaino on kuitenkin aineistosta nousevassa tiedossa. Luokanopettajien kokemukset omilta peruskouluajoiltaan olivat vähäisiä. Opiskeluajoilta kokemuksia ja valmiuksia musiikkiliikunnan opetukseen oli saatu enimmäkseen liikunnan pakollisista monialaisista opinnoista sekä liikunnan erikoistumisopinnoista. Musiikin opinnot eivät tarjonneet opettajille juurikaan kokemuksia ja valmiuksia, mutta musiikin aineenopettajakoulutuksen suorittanut opettaja koki saaneensa hyvät valmiudet musiikin opinnoistaan. Luokanopettajat käsittävät musiikkiliikunnan laajaksi ja vaikeasti määriteltäväksi aihealueeksi. Musiikillinen ymmärrys laajentaa musiikkiliikunnan käsittämistä ja tuo sen toteuttamiselle monipuolisuutta. Opettajien mukaan musiikkiliikunta on tavoitteellista musiikin ja liikunnan yhdistämistä, jonka avulla on mahdollista saavuttaa musiikin ja liikunnan tavoitteita. Musiikkiliikunta on oivallinen keino saavuttaa myös yleisiä kasvatuksellisia tavoitteita ja kehittää lapsen ilmaisukykyä ja luovuutta. Musiikkiliikunnan avulla lasta voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti. Luokanopettajien mukaan musiikkiliikunta jakaa oppilaita motivoivuuden suhteen. Osa nauttii ja osa kokee sen jopa ahdistavana. Luokanopettajien mukaan alkuopetusikäiset pitävät musiikkiliikunnasta erityisen paljon. Motivoivuuden koetaan kuitenkin laskevan luokkatasojen edetessä. Syyksi opettajat epäilevät tottumattomuutta, jota voitaisiin ehkäistä toteuttamalla musiikkiliikuntaa säännöllisesti. He kokevat, että säännöllisesti toteutettuna musiikkiliikunta voisi ehkäistä tarpeettomien estojen syntymistä ja tukea kasvavan nuoren itsetuntoa. Musiikkiliikunnan opettaminen on luokanopettajien mukaan tärkeää, mutta se koetaan osittain haastavaksi. Suunnittelun työläys sekä puutteelliset aika- ja tilaresurssit nousivat esiin monessa vastauksessa. Suurin osa haastatelluista toteuttaa musiikkiliikuntaa monin eri toimintamuodoin ja opetus on monipuolisinta molempiin sekä musiikkiin että liikuntaan erikoistuneilla luokanopettajilla. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat luovat toiminnot, tanssit, jumppa sekä kehorytmit. Arviointia tehdään musiikkiliikunnassa hienovaraisesti ja opettajat arvioivat lähinnä oppilaan yrittämistä sekä asennetta varsinaisten taitojen sijaan. Kohdejoukon pieni koko ei oikeuta yleistämiseen, mutta tulosten avulla voidaan tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä. Sellaisinaan tutkimuksen tulokset pätevät koskemaan vain tämän tutkimuksen kohdejoukkoa omassa kontekstissaan. Tutkimuksen luotettavuutta lisää kohdejoukon huolellinen valinta, perustellut tutkimuksen toteutusmenetelmät, tulosten samansuuntaisuus sekä yhteys olemassa olevaan teoriaan. Musiikkiliikunnasta on tehty menneinä vuosikymmeninä muutamia oppaita, mutta varsinaista tutkimustietoa on hyvin vähän ja se on lähinnä Pro gradu -tasoista. Musiikkiliikunnan kiinnostavuus lisääntynee taito- ja taideaineita sekä ilmaisullisuutta korostavien perusopetuksen uusien tavoitteiden ja tuntijaon myötä