A system for monitoring NO2 emissions from biomass burning by using GOME and ATSR-2 data

In this paper, we propose a system for monitoring abnormal NO2 emissions in troposphere by using remote-sensing sensors. In particular, the system aims at estimating the amount of NO2 resulting from biomass burning by exploiting the synergies between the GOME and the ATSR-2 sensors mounted on board of the ERS-2 satellite. Two different approaches to the estimation of NO2 are proposed: the former, which is the simplest one, assumes a linear relationship between the GOME and ATSR-2 measurements and the NO2 concentration. The latter exploits a nonlinear and nonparametric method based on a radial basis function (RBF) neural network. The architecture of such a network is defined in order to retrieve the values of NO2 concentration on the basis of the GOME and ATSR-2 measurements, as well as of other ancillary input parameters. Experimental results, obtained on a real data set, confirm the effectiveness of the proposed system, which represents a promising tool for operational applications

\uab"Pravda" nel contesto del vocabolario europeo degli "intraducibili"\ubb II parte

Presentiamo in prima traduzione italiana dal russo la seconda parte dello studio di Konstantin Sigov dedicato al termine pravda, al suo complesso spettro semantico e alla storia del concetto nei suoi usi, effetti e valori molteplici e interdipendenti: filosofici, teologici, giuridici e politici. La prima parte del saggio \ue8 stata pubblicata nello scorso numero di Enthymema (7, 2012: 15-25

Oura-sormuksen ja Polar-rannekkeen keräämän fyysisen aktiivisuus tiedon vertailu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 pilotissa

Tiivistelmä. Työtarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Oura-sormuksen ja Polar Active-rannekkeen päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrää ja selvittää oliko tutkimushenkilöillä eroja vapaapäivien ja työpäivien aktiivisuudessa. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 30 henkilöä. Yhtäaikaista aktiivisuusdataa saatiin 22 (73 %) henkilöltä ja vapaapäiviä ja työpäiviä pystyttiin vertailemaan 12 (40 %) henkilöltä. Tutkimushenkilöt pitivät molempia aktiivisuusmittareita kahden viikon ajan ja täyttivät tältä ajalta myös päiväkirjaa, johon merkattiin vapaapäivät, työpäivät, ”valot pois”-aika, heräämisaika ja lisätietoihin mm. päiväunet tai mittareiden riisumiset. Tutkimusdataa vertailtiin Microsoft excel-ohjelmalla. Tulokset: Yhtäaikaista dataa saatiin keskimäärin 6,6 päivän ajalta. Mittareiden mittaavat aktiivisuuden korreloivat keskenään, niin aktiivisuustasoittain, kuin kokonaisaktiivisuuden mittauksessa, yksittäisiä suurempia heittoja lukuun ottamatta. Aktiivisuustasojen MET-minuuttien keskimääräiset korrelaatiot olivat tasoittain 1–4: 0,64 (p0,05). Johtopäätökset: Oura-sormuksen ja Polar Active-rannekkeen mittaavat päivittäisen aktiivisuudet korreloivat keskenään, vaikka joitakin eroja yksittäisten mittauspäivien välillä oli. Vapaapäivien ja työpäivien aktiivisuudessa ei ollut merkittävää eroa.Comparison of the physical activity measurements between Oura-ring and Polar-bracelet at the pilot study of the 1986 North Finland birth cohort. Abstract. Objective: The objective of this study was to compare daily physical activity measurements between Oura-ring and Polar-bracelet and figure out if there were differences in physical activity between workday and a rest day. Methods: 30 participants were participated in this study. Simultaneous active data were measured from 22 (73 %) participants and workdays and rest days was compared from 12 (40 %) participants. Participants wore both devices and wrote diaries for two weeks. In diaries participants wrote down workdays, rest days, “lights off”-time, wakeup time and to additional information naps and if the devices were taken off. All the data was compared with Microsoft excel. Results: Average number of days when the data was simultaneous were 6,6. Differences between the devices on the total physical activity and the activity levels were detected, but the average correlation of MET-minutes correlated between Oura and Polar active measurements at the activity levels 1–4 with 0,64 (p0,05). Conclusion: Daily activity measurements between Oura-ring and Polar-bracelet were pretty close each other and only in few individual cases bigger differences were detected. Between workdays and rest days there was not significant differences in physical activity

”Tärkeintä on ihmisyys ja elämä, jota voi elää vapaasti”:taiteilijuuden kuvaus ja kulttuurien välitila Kiba Lumbergin romaanissa Samettiyö

Tiivistelmä. Käsittelin tutkimuksessani Kiba Lumbergin Samettiyön kuvaamaa päähenkilön taiteilijuutta ja sen ilmenemistä useista eri näkökulmista. Pohdin ensin taiteilijuutta yleisellä tasolla teoksessa, käyden läpi eri taiteen toteuttamisen tapoja, niin tekniikoita kuin taidemuotojakin. Toteutin intersektionaalista ja feminististä tutkimusta käydessäni läpi teoksen päähenkilön Memesan sukupuolen ja kulttuurisen taustan merkitystä hänen taiteeseensa ja sen vastaanottoon. Pohdin myös syrjintää ja toiseuden tunnetta, jota Memesa kohtaa jokapäiväisessä elämässään. Tutkin Memesan taiteilijuutta naisen sekä romanin näkökulmasta esitellen, miten nämä näkyvät hänen taiteessaan konkreettisesti, mutta myös hänen elämässään yleisellä tasolla. Tutkin myös teoksen kuvausta kulttuurien välitilasta (S. Hall, Homi K. Bhabha), yhdistäen sen yleisempään kontekstiin niin sanotun suomalaisen kantaväestön sekä romanikulttuurin välisiin eroihin sekä niiden väliseen tilaan, jossa Memesa ja monet muut nykypäivän romanit toimivat

Akkuteknologian hyödyntäminen aurinkosähkön pientuotannossa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli tarkastella kotitalouksien piensähköntuotantopotentiaalia Suomessa sekä akkuteknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia piensähköntuotannossa. Työssä läpi käytiin Suomessa yleisimmin käytössä olevat menetelmät pääpiirteittäin, mutta työn loppuosassa keskityttiin aurinkosähkön tuotantoon. Lisäksi tutkittiin yleisimpiä akkuteknologioita ja niiden yleistä toimintaperiaatetta. Päätavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia yhdistelmäjärjestelmällä voitaisiin saavuttaa kotitalouden tuottamiin hiilidioksidipäästöihin sekä valtakunnallisen sähköntuotannon tarpeeseen. Työssä käytettiin kolmea tutkimuskysymystä. Mikä on kotitaloudelle soveltuvin piensähköntuotantomenetelmä, kuinka se toimii sekä mikä sen potentiaali Suomessa on? Millaisia akkuteknologioita voidaan hyödyntää piensähköntuotannossa? Kuinka akkuja hyödyntämällä voidaan vaikuttaa aurinkosähkön tuotantopotentiaaliin ja millaisia ympäristövaikutuksia tällaisilla yhdistelmäjärjestelmillä on? Kandidaatintyö suoritettiin kirjallisuusselvityksenä ja sen pohjana toimivat jo olemassa olevat tutkimukset ja dokumentit. Aurinkopaneelit ovat kotitaloudelle soveltuvin piensähköntuotantomenetelmä. Paneelijärjestelmät tuottavat auringon säteilyn avulla tasavirtaa, joka voidaan muuntaa invertterin avulla vaihtovirraksi ja näin kotitalouden hyödynnettäväksi. Suomessa aurinkosähkön vuosittainen tuotantopotentiaali on lähellä Keski-Euroopan tasoa. Piensähköä voidaan varastoida usealla akkutyypillä, mutta yleisin ja turvallisin akkutyyppi on litiumioniakku. Markkinoilla on juuri aurinkosähkön varastointiin tarkoitettuja akkuja. Hyödyntämällä 12 aurinkopaneelin ja akun muodostamaa yhdistelmäjärjestelmää omakotitaloasumisessa, voitaisiin pienentää kotitalouden hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 213 kiloa vuosittain. Mikäli puolet Suomen omakotitaloasujista hyödyntäisi tällaista 12 paneelia sisältävää yhdistelmäjärjestelmää, voitaisiin tällä kattaa valtakunnallisesta sähköntarpeesta 4 %. Lisäksi käyttämällä kaiken tuottamansa aurinkosähkön, saavuttaisi kotitalous vuosittain noin 430 euron taloudellisen säästön

Suolistomikrobien erittämättä vesikkelit lastenreumaa sairastavilla ja terveillä verrokeilla

Tiivistelmä. Kaikki solut, myös mikrobisolut, erittävät kaksoiskalvollisia nestepitoisia vesikkeleitä. Vesikkelit ovat solujen yksi tapa kommunikoida ja niillä uskotaan olevan merkitystä sairaustilojen, esimerkiksi lasten reuman (Juveniili idiopaattinen artriitti, JIA), kehittymisessä. Sairaan ja terveen ihmisen mikrobisto voi erota, jolloin myös mikrobiperäiset vesikkelit muuttuvat. Suolistomikrobiperäisiä vesikkeleitä voidaan eristää muun muassa ulosteesta. Eristetyistä vesikkeleistä voidaan tutkia niiden kokojakaumaa ja sisältöä, esimerkiksi proteiini ja nukleiinihappokoostumusta. Vesikkelin sisällöstä saadaan tietoa solusta, josta se on peräisin ja sisältö voi olla erilaista terveillä ja sairailla. Tällöin voidaan myös saada tietoa suoliston mikrobifloorasta. Mikrobit vaikuttavat erityisesti autoimmuunisairauksien kehittymiseen ja sairausmekanismien tunteminen on tärkeää, jotta sairauksia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. Vesikkeleitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää sairauksien diagnosoimisessa ja hoitamisessa, jos niitä opittaisiin eristämään ja analysoimaan tehokkaasti