Työyhteisöviestinnän ihanteet ja todellisuus : Case Kela

Tutkielmassa tarkastellaan työyhteisöviestintää. Työyhteisöviestintä ymmärretään tämän tutkielman kontekstissa viestinnän kanavia ja sisältöjä laajemmaksi ilmiöksi, johon liittyy muun muassa työn organisoinnin tavat ja organisaatiokulttuuri. Tutkielma on tapaustutkimus, jossa tutkitaan Kansaneläkelaitoksen (Kela) työyhteisöviestintää palvelu- ja ratkaisuasiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkielmassa keskitytään nimenomaan Kelan strategia- ja työyhteisöviestinnän ryhmän tuottamaan työyhteisöviestintään. Ryhmän työtä sekä työyhteisöviestinnän sisältöjä ja tavoitteita ohjaavat Kelan viestinnän linjaukset. Tutkielmassa tarkastellaankin sitä, miten haastatellut kokevat strategia- ja työyhteisöviestinnän ryhmän toteuttaman työyhteisöviestinnän ja miten he kokevat linjauksissa asetettujen tavoitteiden toteutuvan. Tutkittavaksi ryhmäksi valikoituivat nimenomaan palvelu- ja ratkaisuasiantuntijat pääasiallisesti neäljästä syystä. Ensinnäkin, he muodostavat 67 % Kelan kokonaishenkilöstömäärästä. Toiseksi, he tekevät ruohjonjuuritason työtä, joka konkreettisimmin näkyy Kelan asiakkaille: he ratkaisevat etuushakemuksia ja tekevät asiakaspalvelua. Kolmanneksi, työ on emotionaalisesti haastavaa, sillä se tapahtuu suorassa kontaktissa asiakkaaseen. Viimeiseksi, vaikka palvelu- ja ratkaisuasiantuntijat muodostavat edellä mainituista syistä merkittävän kohderyhmän työyhteisöviestinnälle, kaivattiin strategia- ja työyhteisöviestinnän ryhmässä aiemmin toteutettuja määrällisiä tutkimuksia syvällisempää tietoa tämän kohderyhmän ajatuksista ja toivomuksista työyhteisöviestintää kohtaan. Tutkielmassa käytettiin haastatteluaineistoa, joka kerättiin yhteensä 12 haastateltavalta teemahaastattelun menetelmällä. Lisäksi aineistonomaisena materiaalina käytettiin Kelan viestinnän linjauksia. Haastattelun runko rakennettiin viestinnän linjauksiin ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen. Aineisto eriteltiin ja analysoitiin käyttämällä teemoittelun menetelmää. Analyysissa haastateltavien kertomaa verrattiin toisaalta tutkimuskirjallisuudessa ja toisaalta työyhteisöviestinnän linjauksissa asetettuihin tavoitteisiin, jotka muodostivat eräänlaiset ihanteet työyhteisöviestinnälle. Analyysin tuloksena havaitaan, että palvelu- ja ratkaisuasiantunijoiden työssä näkyy edelleen tayloristiseksi miellettyjä piirteitä, jotka vaikuttavat myös työyhteisöviestinnän kokemiseen ja käyttämiseen. Useat haastateltavat kertovat, että omalle työlle asetetut määrälliset tulostavoitteet luovat stressiä ja tunnetta siitä, että työytheisöviestinnän seuraaminen on turhaa tai jopa jollain tapaa kiellettyä. Tavoite yhtenäisestä organisaatiosta ja kaikkien työntekijöiden osallisuudesta näyttäytyy haastattelujen perusteella ristiriitaisuuden kautta: se on tavoite, jota työyhteisöviestinnän sisällöt tuovat jatkuvasti esille, mutta joka näyttäytyy monelle haastateltavalle kiiltokuvana. Tämä taas aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta. Haastattelujen perusteella viestinnän kanavista aktiivisimmassa käytössä on intranet Sinetti. Sen etusivulta löytyviä uutisia luetaan pääasiallisesti silloin, kun ne koskettavat suoraan omaa työtä. Muut tässä työssä tutkitut kanavat, sisäinen uutiskirje ja Facebook-ryhmä, ovat haastateltaville tuntemattomampia ja vain harva käyttää niitä aktiivisesti. Analyysin perusteella työyhteisöviestinnän kehittämisessä tulisi ottaa paremmin huomioon kohderyhmän arki ja työympäristö. Samalla, kun kulttuuria pyritään jatkuvasti kehittämään niin, että tayloristiset piirteet häviäisivät, tulisi työyhteisöviestinnän sisällöissä huomioida se todellisuus, jossa palvelu- ja ratkaisuasiantuntijat tällä hetkellä tekevät työtä. Näin vältettäisiin liian suuri kuilu ihanteiden ja todellisuuden välillä. Tutkielman tuloksena ehdotetaan, että sekä työyhteisöviestinnän teoriassa että käytännöissä huomioitaisiin paremmin ruohonjuuritason näkökulma. Monesti työyhteisöviestintää käsitellään tutkimuskirjallisuudessakin johdon näkökulmasta. Käytännön työyhteisöviestinnän toteuttamiseen ja kehittämiseen ehdotetaan tässä tutkielmassa palvelumuotoilun menetelmiä, joilla voitaisiin luoda osallistumista ja sisältöä, joka aidosti vastaa kohderyhmän tarpeita. Tutkimus on tapaustutkimus, joten sen tulosten yleistämisessä on oltava maltillinen niin Kelan organisaation sisällä kuin laajemmallakin tasolla

Tilastoraportti vuoden 2006 kustannustenjaosta

Raportissa esitetään kustannustenjaon periaatteet sekä vuoden 2006 kustannustenjaon tilastolukuja ja aikasarjoja. Raportissa on myös tietoa kustannustenjaon kertoimista ja kustannustenjakoa koskevista lakipykälistä, perusteista ja ohjeista

Tilastoraportti vuoden 2007 kustannustenjaosta

Raportissa esitetään kustannustenjaon periaatteet sekä vuoden 2007 kustannustenjaon tilastolukuja ja aikasarjoja. Raportissa on myös tietoa kustannustenjaon kertoimista ja kustannustenjakoa koskevista lakipykälistä, perusteista ja ohjeista

The next phase in servitization: transforming integrated solutions into modular solutions

</div

Valtava-hanke : Diabetesrekisterin pääraportti

Tässä raportissa kuvataan STM:n Toivo-ohjelman Valtava-hankkeen projektin "Diabetesrekisterin tietoallaspilotti" toteutusta ja tuloksia. Projekti toteutettiin vuosina 2020-2021 yhteistyössä Valtava-hankkeen Kelan projektin "Potilastiedon arkisto tietoaltaaseen (PTA)" sekä THL:n laaturekisterien kehittämisen projektin kanssa

Fecal microbiota in congenital chloride diarrhea and inflammatory bowel disease

Background and aimsSubjects with congenital chloride diarrhea (CLD; a defect in solute carrier family 26 member 3 (SLC26A3)) are prone to inflammatory bowel disease (IBD). We investigated fecal microbiota in CLD and CLD-associated IBD. We also tested whether microbiota is modulated by supplementation with the short-chain fatty acid butyrate.Subjects and methodsWe recruited 30 patients with CLD for an observational 3-week follow-up study. Thereafter, 16 consented to oral butyrate substitution for a 3-week observational period. Fecal samples, collected once a week, were assayed for calprotectin and potential markers of inflammation, and studied by 16S ribosomal ribonucleic acid (rRNA) gene amplicon sequencing and compared to that of 19 healthy controls and 43 controls with Crohn's disease. Data on intestinal symptoms, diet and quality of life were collected.ResultsPatients with CLD had increased abundances of Proteobacteria, Veillonella, and Prevotella, and lower abundances of normally dominant taxa Ruminococcaceae and Lachnospiraceae when compared with healthy controls and Crohn's disease. No major differences in fecal microbiota were found between CLD and CLD-associated IBD (including two with yet untreated IBD). Butyrate was poorly tolerated and showed no major effects on fecal microbiota or biomarkers in CLD.ConclusionsFecal microbiota in CLD is different from that of healthy subjects or Crohn's disease. Unexpectedly, no changes in the microbiota or fecal markers characterized CLD-associated IBD, an entity with high frequency among patients with CLD.Peer reviewe

Mitochondrial genome-wide analysis of nuclear DNA methylation quantitative trait loci

Mitochondria have a complex communication network with the surrounding cell and can alter nuclear DNA methylation (DNAm). Variation in the mitochondrial DNA (mtDNA) has also been linked to differential DNAm. Genome-wide association studies have identified numerous DNAm quantitative trait loci, but these studies have not examined the mitochondrial genome. Herein, we quantified nuclear DNAm from blood and conducted a mitochondrial genome-wide association study of DNAm, with an additional emphasis on sex- and prediabetes-specific heterogeneity. We used the Young Finns Study (n = 926) with sequenced mtDNA genotypes as a discovery sample and sought replication in the Ludwigshafen Risk and Cardiovascular Health study (n = 2317). We identified numerous significant associations in the discovery phase (P < 10(-9)), but they were not replicated when accounting for multiple testing. In total, 27 associations were nominally replicated with a P < 0.05. The replication analysis presented no evidence of sex- or prediabetes-specific heterogeneity. The 27 associations were included in a joint meta-analysis of the two cohorts, and 19 DNAm sites associated with mtDNA variants, while four other sites showed haplogroup associations. An expression quantitative trait methylation analysis was performed for the identified DNAm sites, pinpointing two statistically significant associations. This study provides evidence of a mitochondrial genetic control of nuclear DNAm with little evidence found for sex- and prediabetes-specific effects. The lack of a comparable mtDNA data set for replication is a limitation in our study and further studies are needed to validate our results.Peer reviewe

Mitochondrial genome-wide analysis of nuclear DNA methylation quantitative trait loci

Mitochondria have a complex communication network with the surrounding cell and can alter nuclear DNA methylation (DNAm). Variation in the mitochondrial DNA (mtDNA) has also been linked to differential DNAm. Genome-wide association studies have identified numerous DNAm quantitative trait loci, but these studies have not examined the mitochondrial genome. Herein, we quantified nuclear DNAm from blood and conducted a mitochondrial genome-wide association study of DNAm, with an additional emphasis on sex- and prediabetes-specific heterogeneity. We used the Young Finns Study (n = 926) with sequenced mtDNA genotypes as a discovery sample and sought replication in the Ludwigshafen Risk and Cardiovascular Health study (n = 2317). We identified numerous significant associations in the discovery phase (P < 10(-9)), but they were not replicated when accounting for multiple testing. In total, 27 associations were nominally replicated with a P < 0.05. The replication analysis presented no evidence of sex- or prediabetes-specific heterogeneity. The 27 associations were included in a joint meta-analysis of the two cohorts, and 19 DNAm sites associated with mtDNA variants, while four other sites showed haplogroup associations. An expression quantitative trait methylation analysis was performed for the identified DNAm sites, pinpointing two statistically significant associations. This study provides evidence of a mitochondrial genetic control of nuclear DNAm with little evidence found for sex- and prediabetes-specific effects. The lack of a comparable mtDNA data set for replication is a limitation in our study and further studies are needed to validate our results.</p

Valitsemaanne numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä

Opinnäytetyössä tutkittiin Päihdeongelmaisten yhteiskuntaan integrointi / Karikoista Poluille -projektissa olevien vapautuneiden vankien näkemyksiä niistä tekijöistä, jotka tukevat heitä yhteiskuntaan sopeutumisessa. Lisäksi tutkittiin heidän kokemuksiaan projektin antamasta tuesta yhteiskuntaan sopeutumisessa. Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineistomme koostui neljän Karikoista Poluille -projektissa olevan vapautuneen vangin haastattelusta. Haastattelut perustuivat haastateltavien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti. Litteroidusta aineistosta nostettiin esiin tutkimustehtäviin vastaavia aiheita, joiden mukaan aineisto jäsenneltiin teemoittain. Teemoiteltu aineisto analysoitiin ja siitä koottiin tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteiskuntaan sopeutumista tukevat asunto ja päihteettömyys, joihin kuitenkin tarvitaan tukea. Rahankäytön hallinnan tukeminen ja velkojen selvittäminen tukisivat yhteiskuntaan sopeutumista. Työ ja koulutus nähdään merkityksellisenä, mutta ei ajankohtaisena omassa elämäntilanteessa. Sosiaalisesta verkostosta saadaan tukea. Se edellyttää kuitenkin sitä, että sosiaalinen verkosto on päihteetöntä ja rikoksetonta elämäntapaa suosiva. Yhteiskuntaan sopeutumista tukee vähäinen kanssakäyminen poliisin kanssa. Lisäksi sopeutumista tukisi oikeuskäsittelyjen nopeuttaminen ja tuomioiden yhdistäminen. Tutkimustuloksista on selkeästi nähtävissä kaikkien elämänalueiden haasteiden nivoutuminen toisiinsa. Projektista on saatu tukea lähinnä asunnottomuuteen.This study of social pedagogy examined the views of the released prisoners in Päihdeongelmaisten yhteiskuntaan integrointi / Karikoista Poluille -project on the factors that support their adaptation to society. In addition, we studied their experiences about the support given by the project as for their adaptation to society. Our study was qualitative. The method of collecting subject matter was semistructured theme interviews. The material of our study consisted of the interviews of four released prisoners in Karikoista Poluille -project. The interviews were based on the voluntary participation of the interviewees. The interviews were transcribed accurately. The transcribed material was used for the corresponding subjects of the study according to which the material was outlined in themes. Theme-based material was analyzed and the study results and the conclusions were derived from that material. The study results show that adaptation to society is supported by housing and nonintoxication, in which, however, some aid is needed. Adaptation to society would be helped by the support in the control of the use of money and by the clarification of debts. Work and education are seen significant, but not actual in their current situation. Social network gives support, too, providing that their social network is non- intoxicated and non- criminally orientated. Their adaptation to society is also supported by minimum relations with the police. Furthermore, their adaptation would be supported by the speeding up of trials and by combining sentences. The study results clearly show that the challenges of all the aspects of life are closely linked to each other. The project has mainly been helpful in homelessness

"Että nuorella olis sellainen olo, että pärjää omillaan" : arviointityökalu itsenäistymistyöskentelyn tueksi

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut vuosien 1991-2020 aikana. 16-17 vuotiaiden huostassa olleiden nuorten osuus saman ikäisestä väestöstä oli vuonna 2020 2,2 %, kun vuonna 1991 se on ollut noin 0,9 %. Jälkihuollon piirissä oli vuonna 2020 yhteensä 8 133 nuorta, joista 85 % oli 18 vuotta täyttäneitä (Forsell ym. 2021, kuvio 4, 17). Jälkihuollon tarkoituksena on turvata aiemman sijaishuollon kantavuus ja varmistaa pitkäjänteisellä tavalla, ettei nuori syrjäydy. Jälkihuollon on pyrittävä auttamaan sijaishuollosta itsenäistynyttä nuorta samalla tavalla, kuin perheestä itsenäistyvää nuorta tukevat tämän vanhemmat. (HE 252/2006.) Kehittämishanke toteutettiin perusturvakuntayhtymä Akselissa, lapsiperheiden sosiaalipalveluiden yksikössä ja sen tarkoituksena oli kartoittaa Turun seudun lastensuojelun sijaishuollon yksiköiden ohjaajien, sekä sijaishuollosta itsenäistyvien ja jo itsenäistyneiden nuorten kokemuksia itsenäistymistyöskentelystä. Kokemuksia kerättiin Webropol-kyselyiden avulla ja tulosten perusteella työstettiin arviointityökalu itsenäistymistyöskentelyn tueksi