Hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistuminen työpaikoilla : Esiselvitysprojekti

Tutkimuksessa selvitettiin työperäistä altistumista hormonitoimintaa mahdollisesti häiritseville aineille Suomessa. Tarkoitus oli selvittää missä määrin altistumista tapahtuu, missä työtehtävissä, mikä on viimevuosien altistumistrendi, ja onko altistumiseen ja sen hallintaan syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Työperäiset altisteet jaettiin pääasiassa kolmeen eri ryhmään. I Kemikaalit, joille altistuminen on vähäistä tai loppumassa (esim. monet kielletyt POP-yhdisteet). II Kemikaalit, joille altistumisesta on hyvin (esim. raskasmetallit, liuottimet) tai vähintään kohtalaisesti tietoa (esim. bisfenoli A). III Kemikaalit, joille altistumisesta on puutteellisesti tietoa (esim. eräät ftalaatit, tietyt biosidit, fenoliset yhdisteet sekä kauneudenhoitoalan kemikaalit). Ryhmä III:n kemikaaleja on rajallinen määrä ja monien niiden kohdalla hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset ihmisillä ovat epäselviä tai jopa kyseenalaisia. Tarve selkeille kriteereille koskien hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia ihmisillä on ilmeinen

Bisfenoli A -altistuminen suomalaisilla työpaikoilla

Työterveyslaitoksen toteuttaman ja Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena oli selvittää työperäistä bisfenoli A -altistumista Suomessa. Hankkeessa tehtiin altistumis- mittauksia ilmasta, pinnoilta ja työntekijöiden virtsanäytteistä viidellä työpaikalla, jotka edustivat maalinvalmistusta (neste- ja jauhemaalit), komposiittituotteiden valmistusta, lämpöpaperin valmistusta ja traktorin koeajoa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin bisfenoli A - altistumista kuittipaperien kautta

Bisfenolijohdannaiset : altistuminen ja terveysriskit rakennusalalla

Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin rakennusalan työntekijöiden altistumista epoksihartseissa käytetyille bisfenoliyhdisteille. Tutkimukseen osallistui 15 miespuolista työntekijää kahdesta eri työpaikasta, jotka tekivät viemäriputkien sukitusta ja lattiapinnoitusta. Työntekijöiltä kerättiin virtsanäytteitä viitenä eri ajankohtana (nollanäyte vapaan jälkeen, aamunäyte ennen työvuoroa, työvuoron jälkeen, työpäivän iltanäyte ja aamunäyte ennen seuraavaa työvuoroa), jotta kemikaalien poistumista elimistöstä pystyttiin paremmin arvioimaan. Virtsanäytteistä mitattiin seuraavia kemikaaleja: bisfenoli A (BPA), bisfenoli F (BPF), bisfenoli A diglysidyylieetteri (BADGE) ja bisfenoli F diglysidyylieetteri (BFDGE) sekä kahden jälkimmäisen aineenvaihduntatuotteita [bisfenoli A (2,3-dihydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·H2O), bisfenoli A bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) (2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·HCl·H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·HCl), ja bisfenoli A bis(3-kloori- 2-hydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2HCl) sekä bisfenoli F bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2H2O), ja bisfenoli F bis(3-kloori-2-hydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2HCl)]. Työntekijöiden mittaustuloksia verrattiin työssään altistumattoman vertailuryhmän mittaustuloksiin. Vertailuhenkilöiltä kerättiin yksi virtsanäyte, joka otettiin aamulla. Työntekijöiltä kerättiin myös hengitysvyöhykeilmanäytteitä sekä käsienpyyhintänäytteitä. Kaikki mittausmenetelmät kehitettiin tässä hankkeessa. Työpaikoilla käytetyissä epoksipohjaisissa aineissa ei ollut mukana BPA:ta eikä BPF:ä, vaan ne koostuivat BADGE- ja BFDGE-pohjaisista epoksihartseista. Näin ollen työntekijöiden virtsanäytteiden BPA- ja BPF-pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin vertailuväestön vastaavat pitoisuudet. Sen sijaan osasta työntekijöiden virtsanäytteistä löytyi korkeampia BADGE- ja BFDGE-aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia kuin vertailuryhmän näytteistä. Tämä viittaa työperäiseen altistumiseen BADGE:lle ja BFDGE:lle. Myös seuraavana päivänä kerätyistä näytteistä mitattiin selkeästi koholla olevia kemikaalipitoisuuksia, mikä viittaa ihon kautta tapahtuneeseen altistumiseen. Molemmilla työpaikoilla käytettiin koostumukseltaan suurin piirtein samanlaisia epoksivalmisteita. Tämä näkyy myös mittaustuloksissa, sillä molempien työpaikkojen työntekijöiden mittaustulokset olivat hyvin saman suuntaisia. Koska kyse on ihoa pienillä pitoisuuksilla herkistävistä aineista, näiden aineiden pääsy iholle ja imeytyminen elimistöön ihon läpi tulisi estää. Nyt saadut tulokset korostavat ennestään ihon kunnollisen suojaamisen tärkeyttä epoksitöissä. Turvallisesta epoksituotteiden käytöstä pinnoitustyössä on Työterveyslaitos tuottanut aiemmin ns. Epoksikansion, josta löytyy ohjeistusta mm. käsineiden valintaan epoksityössä (www.ttl.fi/epoksikansio). Tässä tutkimuksessa mitatut virtsapitoisuudet olivat sen verran matalia, että muut terveyshaitat aineiden imeytymisestä johtuen eivät ole nykytiedon valossa todennäköisiä. Altistumisen seurantaan tulee jatkossakin kiinnittää huomiota jo pelkästään senkin takia, että tämän tutkimuksen otos oli varsin kapea. Biomonitorointi tarjoaa altistumisen arviointiin hyvän työkalun. Työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä kerätyistä ilmanäytteistä pystyttiin mittaamaan BADGE:a ja BFDGE:tä, mutta pitoisuudet olivat matalia. Käsienpyyhintänäytteistä löytyi myös BADGE:a ja BFDGE:tä, varsinkin lattiapinnoitustyöpaikan näytteistä, mikä viittaisi myös siihen, että altistuminen on tapahtunut ainakin osittain ihon kautta. Tässä tutkimushankkeessa saatuja tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää työperäisen bisfenolialtistumisen lisäksi myös kemikaaliturvallisuuteen liittyvässä viranomaistyössä esim. uusia altistumisen raja-arvoja asetettaessa sekä harkittaessa mahdollisia rajoituksia näiden aineiden käytölle

Human biomonitoring in health risk assessment in Europe: Current practices and recommendations for the future.

Human biomonitoring (HBM) is an important tool to survey the internal exposure of humans which represents the real life chemical body burden to chemicals and/or their metabolites. It results from total exposure to chemical substances from different sources and via different routes. These substances may be regulated under different legislative frameworks on chemicals (e.g., environmental, occupational, food safety etc). In occupational health, HBM has long traditions to control the exposures at workplaces. By providing accurate data on internal exposure, HBM data can improve human health risk assessment (RA) for both the general population and workers. Although the past few years have shown good examples on the use of HBM in the RA of chemicals, there is still quite some work to be done to improve its use in a regulatory RA. Under the scope of the European Human Biomonitoring Initiative (project HBM4EU, 2017-2021), the current study reviews the state-of-the-art of HBM use in chemicals RA with a special focus in Europe, and attempts to identify hurdles and challenges faced by regulators. To gather information on the use of HBM, including the availability of guidance on how to use it in RA, the RA schemes applied by different European or international organizations were analysed. Examples of such use were identified for a few selected groups of chemicals of concern for human health. In addition, we present the results of a survey, aimed at collecting information from national regulatory risk assessors on their day-to-day RA practices, the use of HBM data, and the obstacles and challenges related to their use. The results evidenced and explained some of the current obstacles of using HBM data in RA. These included the lack of HBM guidance values or biomonitoring equivalents (BEs), limited toxicokinetic information to support the interpretation of HBM data and, in the occupational health and safety (OSH) field, the lack of legal enforcement. Therefore, to support the integration of HBM in regulatory RA, we recommend, on one hand, the elaboration of a EU level guidance on the use of HBM in RA and, on the other hand, the continuation of research efforts to integrate HBM with new RA approaches using in vitro/in silico data and Adverse Outcome Pathways (AOPs).This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation program under grant agreement No 733032 HBM4EU, and received co-funding from the author's organizations. The authors thank to all other participants that contributed to this work.S

CLP Regulation and nanomaterial classification – a preliminary review of GHS and possible problem identification : Nordic Stakeholder Survey on Nanomaterial Hazard Classification and Labelling.

The Nordic Classification Group under the auspices of the Nordic Chemical Group/Nordic Council of Ministers has carried out a web-based survey to gain information on the view and practical experience of Nordic stakeholders on the applicability of UN GHS and the EU CLP regulation on the classification, labelling and packaging of substances and mixtures in relation to nanomaterials. The aim of the project was to identify potential challenges concerning classification and labeling due to the unique and complex characteristics of nanomaterials, and to provide input to the ongoing work in the UN Sub-Committee of Experts on GHS. The main outcomes of the survey are presented in the current report

CLP Regulation and nanomaterial classification – a preliminary review of GHS and possible problem identification

The Nordic Classification Group under the auspices of the Nordic Chemical Group/Nordic Council of Ministers has carried out a web-based survey to gain information on the view and practical experience of Nordic stakeholders on the applicability of UN GHS and the EU CLP regulation on the classification, labelling and packaging of substances and mixtures in relation to nanomaterials. The aim of the project was to identify potential challenges concerning classification and labeling due to the unique and complex characteristics of nanomaterials, and to provide input to the ongoing work in the UN Sub-Committee of Experts on GHS. The main outcomes of the survey are presented in the current report

Survey on methodologies in the risk assessment of chemical exposures in emergency response situations in Europe

A scientifically sound assessment of the risk to human health resulting from acute chemical releases is the cornerstone for chemical incident prevention, preparedness and response. Although the general methodology to identify acute toxicity of chemicals has not substantially changed in the last decades, there is ongoing debate on the current approaches for human health risk assessment in scenarios involving acute chemical releases. A survey was conducted to identify: (1) the most important present and potential future chemical incident scenarios and anticipated changes in chemical incidents or their management; (2) information, tools and guidance used in different countries to assess health risks from acute chemical releases; and (3) needs for new information, tools, guidance and expertise to enable the valid and rapid health risk assessment of acute chemical exposures. According to the results, there is an obvious variability in risk assessment practices within Europe. The multiplicity of acute exposure reference values appears to result in variable practices. There is a need for training especially on the practical application of acute exposure reference values. Although acutely toxic and irritating/corrosive chemicals will remain serious risks also in future the development of plausible scenarios for potential emerging risks is also needed. This includes risks from new mixtures and chemicals (e.g. nanoparticles).JRC.G.6-Security technology assessmen