Tilintarkastuskertomus ja sen muutokset suomalaisen ammattilehtikirjallisuuden näkökulmasta vuosina 2006-2015

Tilintarkastuskertomukset ovat herättäneet keskustelua koko niiden olemassaolon ajan. Tilintarkastuskertomuksen uudistaminen on tällä hetkellä useiden kansainvälisten tahojen kiinnostuksen kohteena. Kansainvälinen tilintarkastuslautakunta IAASB aloitti toukokuussa 2011 tilintarkastuskertomuksen uudistusprojektin, jonka tarkoituksena on tilintarkastuskertomuksen informaatioarvon lisääminen. Uudistusprojektin myötä tilintarkastuskertomusta koskeva lakipykälä muuttuu Suomessa vuoden 2016 aikana ja uusien tilintarkastusstandardien mukaisia tilintarkastuskertomuksia annetaan 15.12.2016 ja sen jälkeen päättyvien tilikausien tilintarkastuksista. Tätä edeltävä suuri tilintarkastuskertomuksiin kohdistuva uudistus tapahtui vuonna 2007, kun voimaan astui tilintarkastuslaki 459/2007. Samana ajankohtana astuivat voimaan tilintarkastuskertomuksia koskevat tilintarkastusstandardit. Tällöin uuden lain ja uusien tilintarkastusstandardien vaatimusten myötä tilintarkastuskertomuksen tuli muuttua muodoltaan ja sisällöltään olennaisesti. Tässä tutkielmassa käsitellään tilintarkastuskertomusta aluksi voimassa olevan lainsäädännön pohjalta ja sen jälkeen suomalaisen ammattilehtikirjallisuuden näkökulmasta. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida, millaista tilintarkastuskertomuksesta ja sen muutoksista käyty keskustelu on ollut ammattilehtikirjallisuudessa julkaistujen artikkeleiden perusteella valitun ajanjakson eli vuosien 2006-2015 aikana. Analyysin avulla on tarkoitus muodostaa käsitys siitä, mitä tilintarkastuskertomuksen muutoksista ja uudistuksista on ajateltu ja miten tilintarkastuskertomus on muovautunut nykyiseen muotoonsa. Tarkasteltavat artikkelit on valittu BALANSSI raportointi & hyvä hallinto sekä Tilintarkastus-Revision -lehdistä. Ammattilehtitekstit on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tilintarkastuskertomuksista käyty keskustelu ammattilehtikirjallisuudessa on ollut kohtuullisen vilkasta viimeisen 10 vuoden ajanjakson ajan. Yleisin keskustelussa esiintynyt aihepiiri on ollut tilintarkastuskertomuksia koskevat uudistukset. Ne jakavat mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Tilintarkastuskertomuksen lukijoista etenkin sijoittajat ovat sitä mieltä, että kertomuksen informaatioarvoa tulisi parantaa ja läpinäkyvyyttä lisätä, sillä nykyinen vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus koetaan niukaksi raportiksi, joka ei anna minkäänlaista lisäarvoa sen lukijalle. Artikkeleissa on esitetty mielipiteitä siitä, että uudistetulle ja laajennetulle kertomukselle on tarvetta, mutta toisaalta nykymuotoisessakin kertomuksessa nähdään omat etunsa. Kirjoittelussa paistaa huoli siitä, osaavatko kertomuksen lukijat tulkita uudistetussa kertomuksessa lausuttuja asioita oikein

Tilintarkastuskertomus ja sen muutokset suomalaisen ammattilehtikirjallisuuden näkökulmasta vuosina 2006-2015

Tilintarkastuskertomukset ovat herättäneet keskustelua koko niiden olemassaolon ajan. Tilintarkastuskertomuksen uudistaminen on tällä hetkellä useiden kansainvälisten tahojen kiinnostuksen kohteena. Kansainvälinen tilintarkastuslautakunta IAASB aloitti toukokuussa 2011 tilintarkastuskertomuksen uudistusprojektin, jonka tarkoituksena on tilintarkastuskertomuksen informaatioarvon lisääminen. Uudistusprojektin myötä tilintarkastuskertomusta koskeva lakipykälä muuttuu Suomessa vuoden 2016 aikana ja uusien tilintarkastusstandardien mukaisia tilintarkastuskertomuksia annetaan 15.12.2016 ja sen jälkeen päättyvien tilikausien tilintarkastuksista. Tätä edeltävä suuri tilintarkastuskertomuksiin kohdistuva uudistus tapahtui vuonna 2007, kun voimaan astui tilintarkastuslaki 459/2007. Samana ajankohtana astuivat voimaan tilintarkastuskertomuksia koskevat tilintarkastusstandardit. Tällöin uuden lain ja uusien tilintarkastusstandardien vaatimusten myötä tilintarkastuskertomuksen tuli muuttua muodoltaan ja sisällöltään olennaisesti. Tässä tutkielmassa käsitellään tilintarkastuskertomusta aluksi voimassa olevan lainsäädännön pohjalta ja sen jälkeen suomalaisen ammattilehtikirjallisuuden näkökulmasta. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida, millaista tilintarkastuskertomuksesta ja sen muutoksista käyty keskustelu on ollut ammattilehtikirjallisuudessa julkaistujen artikkeleiden perusteella valitun ajanjakson eli vuosien 2006-2015 aikana. Analyysin avulla on tarkoitus muodostaa käsitys siitä, mitä tilintarkastuskertomuksen muutoksista ja uudistuksista on ajateltu ja miten tilintarkastuskertomus on muovautunut nykyiseen muotoonsa. Tarkasteltavat artikkelit on valittu BALANSSI raportointi & hyvä hallinto sekä Tilintarkastus-Revision -lehdistä. Ammattilehtitekstit on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tilintarkastuskertomuksista käyty keskustelu ammattilehtikirjallisuudessa on ollut kohtuullisen vilkasta viimeisen 10 vuoden ajanjakson ajan. Yleisin keskustelussa esiintynyt aihepiiri on ollut tilintarkastuskertomuksia koskevat uudistukset. Ne jakavat mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Tilintarkastuskertomuksen lukijoista etenkin sijoittajat ovat sitä mieltä, että kertomuksen informaatioarvoa tulisi parantaa ja läpinäkyvyyttä lisätä, sillä nykyinen vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus koetaan niukaksi raportiksi, joka ei anna minkäänlaista lisäarvoa sen lukijalle. Artikkeleissa on esitetty mielipiteitä siitä, että uudistetulle ja laajennetulle kertomukselle on tarvetta, mutta toisaalta nykymuotoisessakin kertomuksessa nähdään omat etunsa. Kirjoittelussa paistaa huoli siitä, osaavatko kertomuksen lukijat tulkita uudistetussa kertomuksessa lausuttuja asioita oikein

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi

Hankkeessa on selvitetty sote-henkilöstön ennakoinnin nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä ennakoinnin tekoa eräissä muissa maissa. Hankkeessa on laadittu projektiolaskelmia sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan kehityksestä vuoteen 2040 mennessä. Ne on toteutettu täydentämällä palvelutarpeen kehitystä arvioivan SOME-mallin ja työmarkkinoita ja kansantaloutta kuvaavan FINAGE-mallin tietokantoja työssäkäyntiä kuvaaviin tilastoihin. Työvoimatarpeen mallinnus yhdistää siten palvelutarpeen ennakoidun kehityksen eri palvelumuotojen tuottamiseen tarvittavan työvoiman ammatti- ja koulutustietoon. Sote-henkilöstön tarjontaa on arvioitu yhdistämällä arviot nykyisten ja tulevien sote-koulutettujen sekä maahanmuuton määristä uraprofiileihin, jotka kuvaavat sote-koulutettujen siirtymiä eri ammatteihin ja työvoiman ulkopuolelle. Työvoiman tarpeen ja tarjonnan arviot yhdistämällä arvioidaan sote-ammattiryhmien muutostarvetta tulevaisuudessa. Hankkeen keskeisiä tulemia on, että nopea demografinen muutos kasvattaa palvelutarvetta ja muuttaa tarvittavien palvelujen rakennetta nykytoimintatapojen valossa työvoimaintensiivisempään suuntaan. Tämä saattaa johtaa kuiluun tarjonnan ja kysynnän välillä eräiden ammattiryhmien osalta. Työvoimatarvetta tulisi kuitenkin tarkastella koko kansantalouden tasolla, koska lähes neljännes sote-ammattilaisista työskentelee sote-sektorien ulkopuolella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä