Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti

Ammattikorkeakoulu-uudistus toteutettiin vuosina 2014–2015. Uudistuksen tavoitteena oli luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset entistä vahvemmille ammattikorkeakouluille osaajien kouluttajina, alueellisen kilpailukyvyn rakentajina, työelämän uudistajina ja innovaatioiden kehittäjinä. Tavoitteena oli vahvistaa ammattikorkeakoulujen edellytyksiä itsenäisempään ja joustavampaan toimintaan sekä vauhdittaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistettiin tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista. Arvioinnin ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutuksista on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Owal Group Oy. Arviointi pohjautui korkeakoulujen johdolle, henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille suunnattuihin haastatteluihin ja kyselyihin. Arviointiin sisältyi myös kansainvälistä vertailua. Ammattikorkeakoulu-uudistus on vahvistanut ammattikorkeakoulujen autonomiaa suhteessa kuntiin. Osassa ammattikorkeakouluja kunnallispoliittiset intressit ja kuntien omistajaohjaus haastavat edelleen päätöksenteon autonomiaa. Uusi toimilupakäytäntö on parantanut ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja suunnata toimintaansa alueellisten tarpeiden mukaisesti. Osakeyhtiömuotoon siirtyminen on lisännyt ammattikorkeakoulujen vastuuta omasta taloudesta ja strategiasta. Rahoitusmalli ja tutkintokatot säätelevät autonomian rajoja ja antavat OKM:lle työkalun ammattikorkeakoulujen strategiseen ohjaukseen. Arvioinnin mukaan ammattikorkeakoulujen päätöksentekoprosessit ovat aiempaa joustavampia ja tehokkaampia. Samalla ammattikorkeakoulujen toimintakulttuuri on muuttunut tulostietoisemmaksi. Henkilöstö arvioi uudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin; taustalla vaikuttavat rahoitusleikkaukset. Uudistuksen välittömät vaikutukset opiskelijoihin ovat verrattain vähäisiä

Asuntoja pienituloisille? Selvitys ARA-vuokra-asukkaiden tulojen tarkistusten vaikutuksista pääkaupunkiseudulla

Vuoden 2017 alusta pääkaupunkiseudun asukasvalintapäätösten yhteydessä on Sipilän hallitusohjelman mukaisesti huomioitu tulorajat ja suunnitelmana on, että jatkossa tulot myös tarkistetaan määräajoin. Tavoitteena on ARA-vuokra-asuntojen parempi kohdentaminen pienituloisille. Tämän selvityksen tarkoituksena oli tuottaa materiaalia arviointiin siitä, tulisiko asukkaan tulo- ja varallisuustaso tarkistaa määräajoin ja irtisanoa vuokrasopimus tulorajan ylittyessä vai tulisiko vuokrasopimukset solmia määräaikaisina. Selvitys perustuu aineistoanalyyseihin, haastatteluihin ja asukkaille tehtyyn kyselyyn. Lisäksi kartoitettiin kansainvälisiä kokemuksia asukkaiden tulojen seurannasta. Selvityksen perusteella tarkistusten hyödyt ja haitat jäävät vähäisiksi. Vapautuvien soveltuvien asuntojen määrä ei riitä aiheuttamaan merkittäviä kannustinhyötyjä paremman kohtaannon kautta ja tarkistukset synnyttävät uusia kannustinloukkuja. Toisaalta vaihtuvuus jäänee sen verran vähäiseksi, ettei suoria segregaatiovaikutuksiakaan synny. Tarkistusten kustannukset tulevat omakustannusperiaatteen mukaisesti siirtymään vuokriin koskien siten myös nykyisiä asukkaita. Vaikutus yksittäistä asukasta kohden jäänee kuitenkin vähäiseksi asuntojen suuresta määrästä johtuen. Viimekädessä tulojen tarkistuksissa vastakkain ovat tukijärjestelmän oikeudenmukaisuus ja ARA-järjestelmän negatiiviset imagovaikutukse

Muotoile Suomi -ohjelman väliarviointi

Muotoiluohjelman toteutusaikana muotoilun käsite on laajentunut. Samalla muotoiluun liittyviä uusia ilmiöitä on syntynyt ja muotoilun merkitys muutoksen tekijänä on lisääntynyt. Väliarvioinnissa tarkasteltujen aineistojen valossa muotoilu on ohjelman toteutusaikana vakiinnuttanut asemaansa osana suomalaista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Muotoiluosaamisen käyttö on vahvistunut julkisella sektorilla, erityisesti niin kutsutuissa edelläkävijäkunnissa ja valtionhallinnossa. Se ei kuitenkaan ole odotetulla tavalla edennyt strategisen päätöksenteon tasolla yrityksissä ja julkisella sektorill

Itsensätyöllistäminen ja jakamistalous työelämän murroksessa

Selvityksessä tarkastellaan itsensätyöllistämisen nykyistä laajuutta ja kasvunäkymiä Suomessa sekä jakamis- ja alustatalouteen perustuvan itsensätyöllistämisen merkitystä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Selvitys perustuu itsensätyöllistämistä sekä jakamis- ja alustataloutta käsitteleviin tutkimuksiin, tilastotietoihin, selvityksessä toteutettuun itsensätyöllistäjien kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä työpajaan. Selvitykseen on koottu itsensätyöllistäjien kehittämisehdotuksia julkisille palveluille sekä lainsäädännölle. Lisäksi esitetään suosituksia työ- ja elinkeinopalvelujen kehittämiselle jatkoss

Rakennusten energiatehokkuushankkeiden vaikuttavuuden arviointi

Rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuushankkeiden rahoittaminen on osa ympäristöministeriön osaltaan toimeenpanemaa ilmasto- ja energiastrategiaa. Ministeriön teettämät hankkeet käsittelevät rakennusten energiatehokkuutta koskevien direktiivien valmistelua ja toimeenpanoa sekä tätä koskevaa viestintää, toimialan kehittämistä ja toimenpiteiden suuntaamista. Tämä ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty rakentamisen energiatehokkuushankkeiden arviointi kattaa 192 hanketta vuosilta 2009-2014. Hankkeet voidaan ryhmitellä rakennusten energiatehokkuutta koskevien direktiivien valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviin, toimialan kehittämiseen ja toimenpiteiden suuntaamista koskeviin sekä viestintään liittyviin hankkeisiin. Direktiivien toimeenpanoon liittyvät hankkeet voidaan jakaa vielä teemoittain EPBD-, RES- sekä ED -, EED- ja ESD -direktiiveihin liittyviin hankkeisiin. Hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa on keskitytty kahteen vaikuttavuusalueeseen. Ensinnäkin pyrkimyksenä on ollut arvioida toteutettujen hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta, esimerkiksi taloudellisia, yritys- ja ympäristövaikutuksia sekä hankkeiden ennakoivuutta. Lisäksi hankkeiden arvioinnissa on pyritty tarkastelemaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöministeriön omien tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmasta esimerkiksi sitä, miten hankkeiden tulokset ovat vaikuttaneet säädösten valmisteluun ja päätöksentekoon. Arviointi on kattanut ympäristöministeriön ja sidosryhmien haastatteluja, sähköiset kyselyt valvojille ja hankkeiden toteuttajille, yli 20 hankkeen tapaustutkimukset ja työpajan keskeisille toimijoille. Arvioinnin keskeisimpiä johtopäätöksiä ovat: • Hankekokonaisuuden sisällöt ovat kohdentuneet energiatehokkuuden kehityksen kannalta keskeisiin osa-alueisiin. • Hankkeet ovat olleet tehokas ja tuloksekas keino vastata täsmällisiin tarpeisiin ja edistää rakennusten energiatehokkuuden ohjausta ja direktiivien kansallista voimaansaattamista. • Yhteistyö ja yhteishankkeet eri sidosryhmien kanssa on erittäin tärkeää hankkeiden tarkoituksenmukaisen kohdentumisen ja tulosten levittämisen vahvistamiseksi. • Viestintä hankkeiden tuloksista ei ole ollut kaikilta osin riittävää. • Hankehallinta on tukenut hankkeiden toimeenpanoa pääasiassa hyvin. Keskeisimmät suositukset ovat: • Energiatehokkuusalan yleisen kehityksen visioimiseksi ja linjaamiseksi tarvitaan alan toimijoille yhteinen foorumi. • Hankeviestintää tulisi vahvistaa viestinnän suunnittelulla ja pienellä lisäsatsauksella. • Hankkeiden hankintamenettelyihin tarvitaan uusia ja kevyempiä toimintatapoja • Yhteistyötä yritysten kanssa tulisi lisätä ja laajentaa. • Hankkeiden vaikuttavuuden ennakointia ja arvioimista tulisi vahvistaa. • Pienten täsmähankkeiden rinnalle tarvitaan laajempia hankekokonaisuuksia. Arviointi on toteutettu touko-marraskuussa 2015. Arvioinnista on vastannut Owal Group Oy alihankkijanaan Granlund Consulting Oy

Työnvälityksen kärkihankkeen pilottien toiminta- ja arviointitutkimus

Toiminta- ja arviointitutkimus on seurannut työnvälityksen kärkihankkeeseen kuuluvien pilottien toteutumista kesästä 2016 syyskuuhun 2017 saakka. Tutkimuksen tavoitteena on tukea TE-toimistoja työnvälityksen tulosperusteisten ostopalvelupilottien toteuttamisessa ja kehittämisessä. Pilotit ovat onnistuneet kokeiluina ja niistä voidaan oppia uusien pilottien jatkokehittelyyn. Pilottien asiakasmäärä on kokonaisuudessaan niin pieni, että merkittäviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Asiakasohjauksen toimivuus on keskeinen pilottien onnistumista selittävä tekijä. Tarkastelujaksolla työllistymistulos on ollut pääasiassa yhtä hyvä piloteista kiinnostuneilla asiakkailla kuin niillä, jotka eivät ole osallistuneet pilotteihin. Yritystoiminnan aloittaminen on ollut piloteissa aitona vaihtoehtona vain osittain. Yrityspalvelupiloteista tuloksellisimpia ovat olleet selkeään tarpeeseen ja tavoitteenasetteluun liittyneet piloti

The relationship between pro-poor growth and residential demand for energy

This thesis studies pro-poor growth's relation to residential energy demand. Relying on few previous country case studies and aggregate level panels, pro-poor growth is expected to increase energy demand explosively in contrast to pro-rich growth, also - and especially - in the residential sector. Given the contradictions in defining and measuring pro-poor growth, different measuring approaches of the concept will especially be paid attention to during the analysis. In the end, the findings of the residential level will be tied to aggregate level analyses by discussing the policy implications of the result. Since the general interest to consider income inequality in the context of energy demand has been low, cogitation on inequality's overall meaning is inevitable along the way. The empirical analysis builds up from a careful consideration of the components that have previously led to the conclusion of pro-poor growth's positive contribution to energy demand. In the analysis several deficiencies in the past results were detected. As an endeavour to improve the understanding on the relationship between pro-poor growth and residential energy demand, a fixed effects panel data model of 79 countries over the period of 1980-2011 was eventually constructed. Since inequality statistics are collected irregularly and infrequently, linear interpolation and critical extrapolation were applied. Moreover, the data was found to include cross-sectional dependence, heteroscedasticity and serial correlation, which are all typical to large panels of over 20 years. Thus, Driscoll- Kraay standard errors were applied. The analysis indicates that previous results have been strongly driven by upper middle-income countries, which utterly changes the interpretation. It would seem that energy demand only increases when countries are already at relatively high income levels, and not directly as the poor transfer to middle-income class. In addition, the past results seem to be highly sensitive to changes in the applied time period, method of measuring pro-poor growth as well as the selection of sample countries. This thesis, quite on the contrary, finds no unambiguous proof that pro-poor growth would be related to higher increases in residential energy demand

TE-toimistojen yrityslähtöisen toimintamallin arviointitutkimus

Tutkimuksessa tarkastellaan TE-toimiston yrityslähtöisen toimintamallin sekä tähän kytkeytyvän kumppanuustyön systemaattisuutta ja toimivuutta. Arviointi on toteutettu lokakuun 2015 ja tammikuun 2016 välillä. Laadullisessa analyysissä kuvataan yrityslähtöisen toimintamallin toimintaa, systematiikkaa sekä alueellisia erityispiirteitä. Tutkimuksessa on kartoitettu laajasti kumppaniorganisaatioiden näkemyksiä TE-palveluista, yrityslähtöisen toimintamallin ja kumppanuustyön toimivuudesta. Yrityslähtöisen toimintamallin kehittämiseksi annetaan tässä raportissa yhdeksän suositusta. Ensinnäkin TE-palveluissa tulisi edelleen selkeyttää yritysyhteistyön käsitettä ja systematisoida yritysyhteistyötä. Toiseksi yritysyhteistyön painopiste tulee TE-palveluissa kohdentua erityisesti pk-yrityskentän pienempään päähän. Kolmanneksi yritysten kontaktoinnin ja yrityskäyntien järjestelmällisyyttä ja kohdentamista tulee parantaa paremmalla organisoinnilla ja kumppaneiden kanssa tehtävällä suunnittelulla. TE-toimistojen asiantuntijoiden osaamista ja ammattitaitoa yritysasiakkuuksien palvelemisessa tulee parantaa samoin kuin TE-toimistojen yritysten parissa toimivien asiantuntijoiden tuntemusta muista yrityspalveluista. Tutkimuksessa suositellaan myös, että yrityskäyntien määrän asemasta tulisi jatkossa seurata valitun yritysjoukon kehittymistä yrityslähtöisen palvelun laajemman vaikuttavuuden selvittämiseksi. Kumppanuustyön osalta yhteistyötä erityisesti seudullisten kehittämisyhtiöiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa on hyvä vahvistaa yhteisen suunnittelun käytäntöjä parantamalla. Kumppanuustyössä strategista ja systemaattisempaa yhteistyötä henkilöstöpalvelualan yritysten kanssa tulee jatkaa ja syventää. Lisäksi suositellaan, että työnvälityksen roolia osana TE-palveluiden ydintehtävää ja työpolitiikan palveluita tulee edelleen määritellä ja kirkastaa TE-toimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Tuija Groop puh. +358 29 504 924

Ocular surface health of the Finnish elderly population

Purpose: The aim of this study was to describe the clinical ocular surface characteristics in a population-based sample of Finnish elderly people. Methods: This cross-sectional study included 601 subjects (335 females, 266 males) born between the years 1933–1956 and living in Savitaipale, Finland. Ocular surface health was evaluated using a comprehensive set of diagnostic tests. Previous dry eye (DE) diagnosis and history of drug treatment of DE were also recorded. Differences between sexes were estimated with Wilcoxon rank sum test and Fisher's exact test. Results: Overall, 10% and 33% of people displayed signs of DE and ocular surface disease (OSD), respectively, and 30% had been previously diagnosed with DE and 36% used some form of drugs for DE. Men displayed more severe signs of meibomian gland dysfunction, blepharitis and conjunctival redness (p < 0.001), while women had higher scores in corneal staining (p = 0.005) and OSD Index (p < 0.001). Conclusion: Signs of OSD and DE are common among the Finnish elderly population. However, the diagnosis is affected by the diagnostic criteria used and significant differences exist between sexes. Although women were more frequently diagnosed with DE and OSD and experienced more ocular surface irritation, men had more often lid and meibomian gland-related issues. The current diagnostic criteria of DE pose a risk of misclassifying men, who commonly display less severe symptoms in comparison with women yet exhibit more severe clinical signs associated especially with the lid margin.publishedVersionPeer reviewe