Childcare, education, protection and prevention: the transformation of early childhood policies in Germany since 2000

Kelle H, Mierendorff J. Childcare, education, protection and prevention: the transformation of early childhood policies in Germany since 2000. In: Repo K, Alasuutari M, Karila K, Lammi-Taskula J, eds. The Policies of Childcare and Early Childhood Education. Does Equal Access Matter? . Northhampton: Edward Elgar Publishing ; 2020: 73-91

Haastattelut varhaiskasvatusratkaisuista korona-aikana: alle kouluikäisten lasten huoltajat 2020-2021

Aineisto koostuu viisi- ja kuusivuotiaiden lasten huoltajilta kerätyistä tiedoista liittyen lasten hoitojärjestelyihin ja perheen arkeen koronapandemian aikana. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Haastatteluissa kysyttiin aluksi lapsen ja perheen arjesta koronapandemian aikana, esimerkiksi miten koronapandemia ja koronarajoitukset vaikuttivat lapsen arkeen keväällä 2020. Sen jälkeen kysyttiin, millaista perheen elämä oli syksyllä 2020 ja miten koronapandemia oli muuttanut perheen elämää. Sen jälkeen kysyttiin, miten perheen lapset suhtautuivat koronaan ja sen tuomiin muutoksiin. Lähitulevaisuuteen liittyen kysyttiin, millaisia koronaa ja perheen elämää koskevia ajatuksia, huolia ja toiveita haastateltavilla oli. Lisäksi haastatteluissa tiedusteltiin, miten arjessa on järjestetty vanhempien työt sekä miten koronapandemia on vaikuttanut vanhempien väliseen työnjakoon sekä vanhempien jaksamiseen. Haastatteluissa käytiin läpi myös, onko varhaiskasvatuspalveluiden merkitys muuttunut koronapandemian aikana, ja miten yhteydenpito kodin ja varhaiskasvatuksen välillä oli toteutunut. Taustatietoina ovat luokiteltuina koulutustausta ja ikä sekä kuntaluokitus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. Aineistossa olevan "haastattelun nimi" satunnaistetun kunta- ja vastaajakoodin perusteella tämän ja seuranta-aineistojen FSD3755 sekä FSD3751 välinen vertailu on mahdollista. Seurantahaastattelut on kerätty samoilta huoltajilta lasten ollessa alle kaksivuotiaita vuosina 2016-2017 ja noin nelivuotiaita vuonna 2019.The data consists of information collected from parents of five- and six-year-old children on their childcare arrangements and their family's daily life during the COVID-19 pandemic. The data is part of the multidisciplinary project "Finnish Childcare Policies: In/Equality in Focus" (CHILDCARE), carried out by the University of Jyväskylä, Tampere University and the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). In the interviews, questions were initially asked about the child's and family's everyday life during the COVID-19 pandemic, for example, how the pandemic and COVID-19 restrictions affected the child's everyday life in spring 2020. Then, they were asked what life was like for the family in autumn 2020 and how the pandemic had changed the family's life. The survey then asked how the children in the family felt about the pandemic and the changes it brought. Looking to the near future, the interviews asked about the interviewees' thoughts, concerns and hopes regarding the COVID-19 and family life. The interviews also asked how parents' work was organised in everyday life and how the pandemic had affected the division of labour between parents and their ability to cope. The interviews also looked at whether the role of early childhood education and care services had changed during the pandemic, and how communication between home and early childhood education and care had taken place. Background data are classified by educational background and age, as well as by municipality classification. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The randomized municipality and respondent code of the "interview name" in the data allows comparison between this and the follow-up data FSD3755 and FSD3751. Follow-up interviews were collected from the same parents when the children were under two years old in 2016-2017 and around four years old in 2019

Haastattelut varhaiskasvatusratkaisuista: alle kaksivuotiaiden lasten huoltajat 2016-2017

Aineisto koostuu alle kaksivuotiaiden lasten huoltajilta kerätyistä tiedoista liittyen lasten hoitojärjestelyihin ja varhaiskasvatusratkaisuihin. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Haastatteluissa kysyttiin aluksi lapsen ja perheen arjesta. Sen jälkeen kysyttiin perusteluita lastenhoidon ratkaisuille, esimerkiksi miten ja miksi on päädytty nykyiseen ratkaisuun. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaista tukea ja apua vastaajat ovat saaneet lastenhoitoon ja sen ratkaisuihin liittyen. Lisäksi tiedusteltiin työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lastenhoitoon liittyvästä päätöksenteosta perheessä. Lopuksi kysyttiin perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuksen ajankohtaisista aiheista ja pyydettiin pohtimaan tulevaisuutta, millaista lapsen elämä on mahdollisesti 4-vuotiaana. Taustatietoina ovat luokiteltuina koulutustausta ja ikä sekä kuntaluokitus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. Aineistossa olevan "haastattelun nimi" satunnaistetun kunta- ja vastaajakoodin perusteella tämän ja seuranta-aineistojen FSD3750 sekä FSD3751 välinen vertailu on mahdollista. Seurantahaastattelut on kerätty samoilta huoltajilta lasten ollessa noin nelivuotiaita vuonna 2019 ja alle kouluikäisiä koronapandemian aikana vuosina 2020-2021.The data consists of information collected from parents and guardians of children under two years of age on childcare arrangements and early childhood education and care solutions. The data is part of the multidisciplinary project "Finnish Childcare Policies: In/Equality in Focus" (CHILDCARE), which is being implemented by the Universities of Jyväskylä and Tampere and the National Institute for Health and Welfare (THL). The interviews started with questions about the daily life of the child and the family. Then they were asked about the rationale behind the childcare solutions, such as how and why the current solution was chosen. This was followed by questions about the support and help respondents had received in relation to childcare and its solutions. They were also asked about the reconciliation of work and family life and about childcare-related decision-making within the family. Finally, respondents were asked about current issues in the family leave system and early childhood education and were asked to reflect on the future, on what life might be like for their child at the age of 4. Background information are classified by educational background, age and municipality classification. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The randomized municipality and respondent code of the "interview name" in the data allows a comparison between this and the follow-up data FSD3750 and FSD3751. Follow-up interviews were collected from the same parents and guardians when the children were around four years old in 2019 and under school age during the COVID-19 pandemic in 2020-2021

Haastattelut varhaiskasvatusratkaisuista: nelivuotiaiden lasten huoltajat 2019

Aineisto koostuu noin nelivuotiaiden lasten huoltajilta kerätyistä tiedoista liittyen lasten hoitojärjestelyihin ja varhaiskasvatusratkaisuihin. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Haastatteluissa kysyttiin aluksi lapsen ja perheen arjesta, esimerkiksi mitä muutoksia viime haastattelun jälkeen on tapahtunut ja millaisia ratkaisuja lastenhoidon näkökulmasta on tehty. Sen jälkeen kysyttiin perusteluita lastenhoidon ratkaisuille, esimerkiksi miten ja miksi on päädytty nykyiseen ratkaisuun. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaista tukea ja apua vastaajat ovat saaneet lastenhoitoon ja sen ratkaisuihin liittyen. Lisäksi tiedusteltiin työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lastenhoitoon liittyvästä päätöksenteosta ja neuvottelusta perheessä. Haastateltavia pyydettiin kertomaan, millainen on nelivuotiaan lapsen tyypillinen päivä. Haastateltavilta kysyttiin myös, millainen heidän asunkuntansa on nelivuotiaan lapsen näkökulmasta sekä tiedusteltiin, mitä mieltä haastateltava olisi, jos kunta tarjoaisi viisivuotiaille ilmaisen varhaiskasvatuksen. Lopuksi pyydettiin pohtimaan tulevaisuutta, esimerkiksi millaista perheen ja lapsen elämä on mahdollisesti neljän vuoden kuluttua haastatteluhetkestä. Taustatietoina ovat luokiteltuina koulutustausta ja ikä sekä kuntaluokitus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. Aineistossa olevan "haastattelun nimi" satunnaistetun kunta- ja vastaajakoodin perusteella tämän ja seuranta-aineistojen FSD3750 sekä FSD3755 välinen vertailu on mahdollista. Seurantahaastattelut on kerätty samoilta huoltajilta lasten ollessa alle kaksivuotiaita vuosina 2016-2017 ja alle kouluikäisiä koronapandemian aikana vuosina 2020-2021.The data consists of information collected from parents and guardians of children aged around four years on childcare arrangements and early childhood education solutions. The data is part of the multidisciplinary project "Finnish Childcare Policies: In/Equality in Focus" (CHILDCARE), which is being implemented by the Universities of Jyväskylä and Tampere and the National Institute for Health and Welfare (THL). In the interviews, questions were initially asked about the everyday life of the child and the family, for example what changes have taken place since the last interview and what solutions have been made in terms of childcare. Then the reasons for the childcare solutions were asked, for example, how and why the current solution was chosen. This was followed by an enquiry about the support and help that respondents had received in relation to childcare and its solutions. They were also asked about the reconciliation of work and family life and about decision-making and negotiation in the family in relation to childcare. Interviewees were asked to describe a typical day for a four-year-old child. They were also asked what their living environment is like for a four-year-old child and what they would think if the municipality offered free early childhood education for five-year-olds. Background data are classified by educational background, age and municipality classification. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The randomized municipality and respondent code of the "interview name" in the data allows a comparison between this and the follow-up data FSD3750 and FSD3755. Follow-up interviews were collected from the same parents and guardians when the children were under two years old in 2016-2017 and under school age during the COVID-19 pandemic in 2020-2021