Diabetes : Käypä hoito -suosituksen päivitystiivistelmä

English summar

Terveystori oppimisympäristönä : sairaanhoitajan itsenäisen vastaanoton oppimisen kehittyminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteen Terveystoria oppimisympäristönä ja tukea sairaanhoitajaopiskelijan kehittymistä hoitajan itsenäisen vastaanoton pitämisessä. Ennakoiva hoito ja tulevaisuus –hanke aloitettiin ammattikorkeakoulussa syyskuussa 2008 ja sen myötä Terveystorin toimintamallia pyrittiin tehostamaan. Opinnäytetyö on toimintakeskeinen ja sen tarkoituksena oli saada aikaan kehittämissuunnitelma, jota jatkossa voitaisiin hyödyntää Terveystorilla ja koko Lohjan Laureassa. Teoreettisena viitekehyksenä oli ammattikorkeakouluopetus sekä ammatillisten opintojen ohjattu harjoittelu. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös hoitajan itsenäistä vastaanottoa ja hyvinvointiyrittäjyyttä. Terveystorin kehittämissuunnitelma laadittiin opiskelijoiden ja asiakkaiden antaman kirjallisen palautteen pohjalta. Palautteissa pyydettiin vastauksia avoimiin kysymyksiin ja vastaukset saatiin essee-muodossa. Lisäksi opiskelijat antoivat suullisen palautteen. Kehittämissuunnitelman tueksi kerättiin asiantuntija-aineistoa hoitotyön opettajilta ryhmähaastattelun muodossa. Kehittämissuunnitelman mukaan Terveystori tulisi jatkossa liittää tiiviimmin koko Lohjan Laurean toimintaan ja se tulisi yhdistää useampaan opintokokonaisuuteen. Hankkeet ja markkinointi olisi järkevintä toteuttaa Yrityslabran kautta. Yhteistyötä alueen terveydenhuollon toimijoiden kanssa pitäisi tehostaa ja markkinoinnin avulla laajentaa. Kehittämissuunnitelman testaaminen käytännössä on vielä kesken eikä sen toimivuutta tässä tehtävässä voitu arvioida kuin testatuilta osin.Terveystori (“Health market”) as a learning environment The purpose of this thesis was to develop Terveystori (“Health market”) as a learning environment and to support the development of the nursing student’s ability in giving an independent consultation at the Lohja unit of Laurea University of Applied Sciences. An initiative called Preventive Care and Future was started in September 2008 at the Laurea University of Applied Sciences and one aim of the initiative was to maximize the efficiency of the Terveystori operations. This thesis is activity-orientated and the aim was to produce a development plan that can be utilized in the future, both at Terveystori and at the entire Laurea Lohja unit. Higher vocational education and instructor-led hands-on training served as the theoretical framework. Nurse’s independent consultation and entrepreneurship in wellbeing were also addressed inside the theoretical considerations. The development plan for Terveystori was drafted based on the written feedback received from students and customers. The feedback was gathered through open questions where answers were given as essays. In addition, oral feedback was given by the students. To support the development plan, expert opinion from the teachers was gathered via a group interview. Based on the development plan the Terveystori activities should in the future be more tightly connected to the entire operations of the Lohja unit of Laurea and linked to several curricula. It would be sensible to handle the initiatives and the marketing in collaboration with “Yrityslabra” (“Entrepreneur’s Lab”). Collaboration with the regional heath care operators should be emphasized and expanded via marketing. Testing the development plan in practice is still ongoing and its effectiveness in this task was evaluated only for the tested parts

Diabetes hoitajan silmin : Lohjan perusturvatoimen vanhus- ja sairaalapalveluiden hoitohenkilökunnan diabetesosaamisen ja diabeteskoulutustarpeen kartoitus sekä yhteistyön parantamisen kehittäminen

Diabeteksen lisääntyessä myös yhä useampi vanhus- ja sairaalapalvelun asikas tulee olemaan diabeetikko. Tämä asettaa haasteita hoitohenkilökunnalle – miten pysyä perässä diabeteksen hoidon muuttuvassa maailmassa? Työskentelen Lohjan kaupungilla diabeteshoitajana. Vastaan päivittäin työssäni vanhus- ja sairaalapalveluiden hoitohenkilökunnan esittämiin diabetespotilaiden hoitoa koskeviin kysymyksiin. Tästä juonsi ajatus tehdä YAMK:n opinnäytetyönäni kysely Lohjan vanhus- ja sairaalapalveluiden hoitohenkilökunnan diabetesosaamisen kartoittamiseksi. Kyselyssä selvitettiin tietotestillä henkilökunnan diabetesosaaminen ja lisäksi koulutustoiveita sekä yhteistyön kehittämisehdotuksia hoitohenkilökunnan ja diabeteshoitajien välillä. Lisäksi vastaajat saivat arvioida omaa diabetesosaamista asteikolla 1-10. Kysely toteutettiin Web-ropol-ohjelman avulla. Tietotestin mukaan diabetesosaaminen oli melko hyvää. Sairaanhoitajien sekä lähihoitajien osaamisessa ei ollut juurikaan eroa. Alle kaksi vuotta työssä toimineet lähihoitajat saivat enemmän pisteitä kuin yli 20 vuotta ammatissa toimineet, sairaanhoitajilla tilanne näytti olevan päinvastainen, tietotestissä saatu pistemäärä lisääntyi sairaanhoitajien osalta työ-vuosien myötä. Koulutustoiveissa ylivoimaisesti suurimmaksi toiveeksi nousi kokonaisvaltainen diabeteksen hoidon päivitys. Yhteistyökysymyksissä toivottiin enemmän mahdollisuutta voida konsultoida diabeteshoitajaa.As diabetes keeps getting more common, more elders and hospital patiens will appear as diabedics. This sets new challenges for the nurses and hospitals – how to keep up with the changes in how to treat diabedics? I work as a diabetes nurse in Lohja health center. I answer the questions about diabetes and its treatment asked by the staff dealing with elderly caring and hospital services on a daily basis. Since there has been many discussions with the groups above about this topic, I thought I could write a thesis about it. The thesis is based on a quantitative study about the diabetes knowledge of Lohjas elderly caring staff and hospital service staff. The study was done with the help of knowledge-test. With the same test it was figured out what kind of diabetes topics the nursing staff would like to deal with in further education and whether the staff had any request referring co-operation between diabetes nurses and hospital staff. In addition, the respondents could rate their own knowledge of diabetes on a scale from 1 to 10. The survey was done with Webropol program. According to the data of the test of diabetes knowledge was pretty good. The test data, nurses’ as well as nurse practitioners’ score was roughly the same. Less than two years on the job worked nurses were given more credit than over 20 years of occupation worked, nurse’s situation seemed to be the opposite, the information obtained in the test score increase of nurses with regard to years of service. In general, comprehensive diabetes care instruction was wished in further education. In addition it was requested to get the opportunity to be more consulted by diabetes nurses