Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelu, kulutus ja toimeentulo

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Vaasan ammattikorkeakoulun nuorisopuolen opiskelijoiden rahankäyttöä, toimeentuloa, kulutuskäyttäytymistä, opintojen etenemistä ja yleisiä opiskeluihin liittyviä asioita. Vaasan ammattikorkeakoulussa ei ollut toteutettu tutkimusta kyseisistä aiheista. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus rajattiin koskemaan vain nuorisopuolen eli päiväpuolen opiskelijoita. Kyselyn saatekirje ja ohjeet kyselyyn vastaamiseen lähetettiin opintotoimiston kautta sähköpostitse noin 2700 opiskelijalle, joista 17 prosenttia eli 448 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Kyselytutkimus suoritettiin verkossa olevalla e-lomakeohjelmistolla sen tavoittavuuden takia. Työn teoriaosuudessa käydään läpi ammattikorkeakouluopiskeluun liittyviä asioita, opiskelijan toimeentuloa, opintotukea, lainoja ja luottoja. Tutkimustulosten mukaan enemmistöllä vastanneista työssäkäynti ei vaikuta opintojen etenemiseen ja heikko opiskelumotivaatio katsotaan suurimmaksi syyksi hitaampaan opintojen etenemiseen. Enemmistö katsoo virtuaaliopintojen määrän olevan sopiva Vaasan ammattikorkeakoulussa ja opintoihin ja ansiotyöhön opiskelijat käyttävät yhteensä keskimäärin 38 tuntia viikossa.The aim of the study project was to examine Vaasa University of Applied Sciences youth students' spending, income, consumption behavior, progress of studies and other general study related issues. Such a study on these issues has not been conducted at Vaasa University of Applied Sciences before. Quantitative research was used as a method in the study. The range of this study was limited only to the youth side, i.e. the day time students. The survey cover letter and instructions for the survey questionnaire were sent through the Student Affairs Office by e-mail to about 2,700 students, of which 17 per cent or 448 students responded to the survey. The survey was conducted online using e-form software due to its easy accessibility. The project's theory covers issues related to universities of applied sciences, students' income, financial aid, loans and credits. The study results showed that participation in employment by the majority of respondents does not affect the progress of studies and weak motivation is considered as the main reason for slower progress of studies. The majority considers the number of virtual studies to be suitable for Vaasa University of Applied Sciences, where students used on average 38 hours per week for studies and work

Electronic Transport Information in the Supply Chain

Rahtitiedot ovat keskeinen osa toimitusketjuissa ja rahdin kuljettamisessa. Rahtitiedoiksi perinteisesti mielletään ne tiedot, joita on kirjattu rahtikirjoille. Rahtikirja on todisteena kuljetussopimuksen ehdoista, ja sen avulla rahdin kuljettaja osaa toimittaa rahdin oikean paikkaan. Myös lähettäjä ja vastaanottaja voivat tarkistaa kuljetuksen toteutumisen rahtikirjan avulla. Järjestelmien kehittyminen ja laajemmin digitalisaatio ovat mahdollistaneet uusia tapoja toimia. Tätä kautta myös vaatimukset toimitusketjussa siirrettäville tiedoille ovat kasvaneet. Näin on käynyt myös rahtitiedoille niiden sähköistymisen ansiosta. Tässä työssä selvitettiin, millainen rooli sähköisillä rahtitiedoilla on toimitusketjussa, onko jokin tieto erityisen merkityksellinen toimitusketjussa, ja tarvitaanko jotain uutta tietoa ja mistä syystä. Selvitystä tehtiin teoriatietoja hyödyntäen sekä haastattelemalla tiiviisti toimitusketjujen parissa työskenteleviä ja rahtitietoja hyödyntäviä henkilöitä. Lisäksi työssä haluttiin löytää ideoita sähköisten rahtitietojen ja logistiikan tietovirtojen kehittämiseen, jossa IT-yritykset, kuten CGI voisi olla osaltaan mukana. Tästä syystä tiedon tarpeita kartoitettiin segmentoimalla toimitusketjun toimijat CGI:n näkökulmasta. Sähköiset rahtitiedot ovat hämärtäneet perinteisesti rahtikirjalla olevien rahtitietojen ja muuten rahdin yhteydessä toimitettavien tietojen, kuten läheteluettelon rajaa. Nykyään rahdin yhteydessä halutaan saada tarkemmin tietoa esimerkiksi lähetysten sisällöstä, kollit yksilöivästä tiedosta, kuljetuksen statuksesta ja toimitusajasta. Tärkeää on myös välittää rahtitietojen yhteydessä aiempaa selkeämmin tietoa mahdollisista lisäpalveluista ja rahditusperusteista. Sähköisten rahtitietojen etu ei ole ainoastaan se, että tietosisältö voi olla laajempi, vaan myös se, että tietoa voidaan toimittaa aiempaa nopeammin kuljetuksen kaikille osapuolille. Nopeampi tiedon siirto ja parantunut tietosisältö mahdollistavat kuljetuksen proaktiivisen suunnittelun, toiminnan tehostamisen ja tätä kautta kustannussäästöjä. Tämän lisäksi uusi tieto mahdollistaa aivan uusien palveluiden tarjoamisen asiakkaille. Tietoa keräävät ja jakavat portaalit, kuljetuksia yhdistelevät palvelut ja tarkkaa sijaintietoa hyödyntävät kuljetukset ovat hyviä esimerkkejä ratkaisuista, joiden kautta haetaan aivan uudenlaista liiketoimintaa. Uusien toimintamallien taustalla on usein aiempaa laajempi tiedon hyödyntäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että IT-yrityksillä on merkittävä rooli olla tukemassa ja kehittämässä tulevaisuuden logistisia ratkaisuja yhdessä muiden logistiikka-alan toimijoiden kanssa. Pelkkä digitaaliseen muotoon viety tieto ei mahdollista uusien liiketoimintamallien syntymistä, vaan menestyäkseen yritysten on muutettava toimintamallejaan. Tietoa on jaettava toimitusketjussa laajasti ja vanhoja rutiineja on tarkasteltava kriittisesti. Etenkin tiedon jakaminen hyödyttää kaikkia toimijoita ja mahdollistaa lisäarvon tuottamisen myös lopulliselle asiakkaalle

Yhteismetsien puukaupallinen toiminta Suomessa

Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan yhteismetsät myyvät puuta hyvin säännöllisesti: yhteismetsistä 70 prosenttia oli tehnyt kerran tai useammin puukauppoja vuodessa 2000-luvulla

Extending the shared socioeconomic pathways for adaptation planning of blue tourism

This paper offers an approach to long-term planning for an industrial sector that is sensitive to climate change, the state of adjacent natural environments and the associated socioeconomic developments. The paper combines exploratory and target-seeking scenarios to understand the future challenges of nature-based blue tourism under alternative global futures, and to develop sequences of actions to accomplish the best achievable future outcome for blue tourism at a local scale. We detail a bottom-up approach to scenario development for tourism, with local stakeholders developing local scenarios within the boundaries provided by the locally extended Shared Socioeconomic Pathways (SSPs), widely used in climate research. As a demonstration of the approach, a group of invited stakeholders developed locally extended scenario narratives and the adaptation plans for blue tourism for coastal areas surrounding the Helsinki metropolitan area in Finland. The co-creation process yielded several recommendations for immediate action concerning protection of the coastal environments, land use planning, internal communication with the sector and coordinated monitoring of economic, ecological, social and cultural sustainability indicators. The approach offers a way forward for systematically assessing the future risks and opportunities that a changing environment and society create for blue tourism. • Exploratory and normative scenarios are combined to study future challenges of blue tourism. • Locally extended SSPs provide the boundaries for adapting to changing climate and societal conditions. • A group of stakeholders developed scenario narratives and adaptation plans for coastal Helsinki. • Consistent land use and marine spatial planning are keys to safeguarding future opportunities

Strategies for integrating scientific evidence in water policy and law in the face of uncertainty

Understanding how human actions and environmental change affect water resources is crucial for addressing complex water management issues. The scientific tools that can produce the necessary information are ecological indicators, referring to measurable properties of the ecosystem state; environmental monitoring, the data collection process that is required to evaluate the progress towards reaching water management goals; mathematical models, linking human disturbances with the ecosystem state to predict environmental impacts; and scenarios, assisting in long-term management and policy implementation. Paradoxically, despite the rapid generation of data, evolving scientific understanding, and recent advancements in systems modeling, there is a striking imbalance between knowledge production and knowledge utilization in decision-making. In this paper, we examine the role and potential capacity of scientific tools in guiding governmental decision-making processes and identify the most critical disparities between water management, policy, law, and science. We demonstrate how the complex, uncertain, and gradually evolving nature of scientific knowledge might not always fit aptly to the legislative and policy processes and structures. We contend that the solution towards increased understanding of socio-ecological systems and reduced uncertainty lies in strengthening the connections between water management theory and practice, among the scientific tools themselves, among different stakeholders, and among the social, economic, and ecological facets of water quality management, law, and policy. We conclude by tying in three knowledge-exchange strategies, namely - adaptive management, Driver-Pressure-Status-Impact-Response (DPSIR) framework, and participatory modeling - that offer complementary perspectives to bridge the gap between science and policy

The economics of the state of the Baltic Sea : pre-study assessing the feasibility of a cost-benefit analysis of protecting the Baltic Sea ecosystem

vo

Human impacts and their interactions in the Baltic Sea region

Coastal environments, in particular heavily populated semi-enclosed marginal seas and coasts like the Baltic Sea region, are strongly affected by human activities. A multitude of human impacts, including climate change, affect the different compartments of the environment, and these effects interact with each other. As part of the Baltic Earth Assessment Reports (BEAR), we present an inventory and discussion of different human-induced factors and processes affecting the environment of the Baltic Sea region, and their interrelations. Some are naturally occurring and modified by human activities (i.e. climate change, coastal processes, hypoxia, acidification, submarine groundwater discharges, marine ecosystems, non-indigenous species, land use and land cover), some are completely human-induced (i.e. agriculture, aquaculture, fisheries, river regulations, offshore wind farms, shipping, chemical contamination, dumped warfare agents, marine litter and microplastics, tourism, and coastal management), and they are all interrelated to different degrees. We present a general description and analysis of the state of knowledge on these interrelations. Our main insight is that climate change has an overarching, integrating impact on all of the other factors and can be interpreted as a background effect, which has different implications for the other factors. Impacts on the environment and the human sphere can be roughly allocated to anthropogenic drivers such as food production, energy production, transport, industry and economy. The findings from this inventory of available information and analysis of the different factors and their interactions in the Baltic Sea region can largely be transferred to other comparable marginal and coastal seas in the world

Climate change in the Baltic Sea:2021 fact sheet

Abstract Climate change effects on the Baltic Sea environment are manifold. It is for example expected that water temperature and sea level will rise, and sea ice cover will decrease. This will affect ecosystems and biota; for example, range shifts are expected for a number of marine species, benthic productivity will decrease, and breeding success of ringed seals will be reduced. The impacts will hence affect the overall ecosystem function and also extend to human uses of the sea; trawling will follow the fish towards southern areas, aquaculture will likely face a shift towards species diversification, and the value of most ecosystem services is expected to change — to name a few. This Climate Change Fact Sheet provides the latest scientific knowledge on how climate change is currently affecting the Baltic Sea and how it is expected to develop in the foreseeable future. It is aimed at guiding policy makers to take climate change into account, but also to the general public. Updated Baltic Sea Climate Change Fact Sheets are expected to be published approximately every seven years