The effect of biochar covering on the emissions from animal manure

201

Detecting odour annoyance from poultry and pig production

201

Maanvaraisten tiivistettyjen varastoaltaiden rakentamisen täydentävät ohjeet

Tilakokojen kasvun myötä myös tiloilla tuotetut lantamäärät kasvavat. Samanaikaisesti kannattavuuden heikentyminen edellyttää myös lietelannan varastointiin halvempia ratkaisuja. Myös tuotannon jatkuvuuden epävarmuus kannustaa etsimään varastointiratkaisuja, joissa varastorakenteet on mahdollista purkaa ja myydä eteenpäin. Yksi tällainen ratkaisumalli on lietteen varastointi tiivistetyissä maanvaraisissa altaissa. Edelleen voimassa olevan BREFin (2003) mukaan (kpl 5.2.5 manure storage) kalvolla päällystetyt laguunit ovat yhtä käyttökelpoisia lietelannan varastointiin kuin lietesäiliöt, kun ne varustetaan vuotojen tarkkailujärjestelmällä. Myös uudistettavana olevan BREFin viimeisimmässä luonnoksessa (2015) laguunit ovat hyväksyttyjen lannanvarastointitapojen joukossa. Laguuneissa käytettävien tiivistyskelmujen toiminnalliset vaatimukset on esitetty eurooppalaisessa standardissa SFS-EN 13361 +A1 (2006). Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ennakkohyväksynnän, jolla se ohjaa rakentajia tarkastettujen ratkaisujen käyttöön ja helpottaa rakennussuunnitelmien työvoima- ja elinkeinokeskuksissa sekä kunnissa tapahtuvaa tarkastusta, kahdelle tiivistekelmutuotteelle sen soveltuvuudesta lietelantavarastoksi (MMM 2009). Lisäksi kyseisiä materiaaleja markkinoivat yritykset ovat ohjeistaneet rakentamista. Alalla toimii myös yrityksiä, jotka ovat perehtyneet allasrakentamiseen. Aikaisemmassa selvityksessä on todettu, että maanvaraisten tiivistettyjen varastoaltaiden rakentamisen ohjeistus on puutteellista ja sitä tulisi täydentää korkealaatuisen, ympäristöriskit minimoivan lopputuloksen turvaamiseksi. Tässä hankkeessa on laadittu ko. varastoaltaiden rakentamista täydentävät ohjeet. Hankkeen tuloksena voidaan arvioida maanvaraisten tiivistettyjen varastoaltaiden aiheuttaman lietteen varastoinnin ympäristöriskin pienenevän, koska rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan asiantuntevasti, sekä altaita myös käytetään, huolletaan ja tarkkaillaan ko. rakenteiden edellyttämällä tavalla.201

Nykyaikaisen ympäristötekniikan vaikutus hajunmuodostukseen : Kotieläintila kaupungin ja maaseudun vaihettumisvyöhykkeellä –hankkeen loppuraportti

Kaupunkien laajentuessa taaja-asutus siirtyy yhä lähemmäksi maatiloja. Ongelmia syntyy, kun vaihettumisvyöhykkeellä sijaitseva kotieläintila haluaa laajentaa tai muuttaa toimintaansa. Käytäntö on osoittanut, että naapurit kiinnittävät ympäristölupaa koskevissa vastineissaan erityisesti huomiota odotettavissa olevaan hajuhaittaan ja vaativat jopa laajennussuunnitelmista luopumista tämän perusteella. Jos käytettävissä olisi hyviä hajuhaitan ennakointiin liittyviä keinoja, voitaisiin jo luvanhakuvaiheessa tehdä tarvittavat ennusteet haitan suuruudesta, jolloin vältyttäisiin sekä investoinnin toteutuksen viivytyksiltä että ikäviltä naapuruussuhteita kiristäviltä konfliktitilanteilta. Kotieläinsuojasta muodostuvan hajun vähentämiseksi on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja tekniikoita. Niitä on testattu pääasiassa laboratorio-olosuhteissa ja käytännön toimintaan liittyvää tutkimusta on vähän. Erityisesti tekniikoiden tehosta meidän olosuhteissamme puuttuu tutkittua tietoa. Hajun suhteen voidaan puhua suojaetäisyydestä, joka riippuu siitä, kuinka voimakasta ja pitkäkestoista hajua pidetään raja-arvona. Hankkeen tavoitteena oli testata käytännöllistä toimintamallia, jota käyttämällä kuhunkin tilanteeseen liittyvä suojaetäisyys voidaan määrittää riittävällä tarkkuudella. Suojaetäisyyksien määrittämiseksi hankkeessa käytettiin tutkimuksissa, selvityksissä ja testauksissa kertynyttä tietoa ja tämän tutkimuksen pilottikohteista saatua mittausdataa. Valittua toimintamallia kokeiltiin pilottikohteessa, jossa oli käytössä uutta markkinoilla olevaa ympäristötekniikkaa (ns. BAT-tekniikkaa, engl. Best Available Technology). Tulosten perusteella lannan jäähdytys ja sisäilman korkeapainejäähdytys näyttävät toimivilta hajunpoistotekniikoilta. Sama koskee BioSampoa. Aineiston suppeuden takia tulokset ovat suuntaaantavia. Pilottikohteen hajuemissio on matala, mikä vaikeutti hajun leviämisen toteamista. Valituissa kahdessa verrokkikohteessa hajun leviäminen oli hieman helpommin havaittavissa, ja tuulensuunnalla havaittiin olevan hajun leviämiseen huomattava vaikutus. Tavoiteltava haju on myös laadullinen kysymys. ”Hyökkäävä” haju on epämiellyttävä jo pieninä pitoisuuksina. Siksi BioSampon vaikutus hajun ”pehmenemiseen” on merkittävä tekijä. Tämän vaikutuksen varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Hankkeessa käytetty kannettavaan olfaktometriin perustuva mittausmenetelmä osoittautui käyttökelpoiseksi. Hajupaneelin laatu on kuitenkin tärkeää, jotta tulokset olisivat luotettavia. Mittausteknisesti laitteisto oli luotettava ja helppokäyttöinen. Hajuhaitan hallinnan talousvaikutusten määrittäminen voidaan supistaa muutamiksialkeistapauksiksi. Käytännön tilanteissa laskentaa on kuitenkin tarpeellista räätälöidä, jotta tulos olisi riittävän tarkka.201

Continuous on-farm measurement of Ammonia emissions in dairy barns

201

Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla

Esitelmä201