Digitalisaatiohankkeesta saatavien hyötyjen mittaaminen : tapaustutkimus Verohallinnon valmisohjelmistohankkeesta

Digitalisaatio on megatrendi, joka asettaa paineet myös julkisen sektorin organisaatioille ottaa käyttöön modernimpia työskentelytapoja ja -välineitä. Tutkielman tutkimuskohteena oleva Verohallinto on yksi julkisen sektorin edelläkävijöistä digitalisaation saralla, sillä he ovat sähköistäneet palveluitaan jo 1990-luvulta asti. Verohallinto päätti toteuttaa historiansa suurimman hankkeen korvatessaan kaikki sähköiset järjestelmänsä yhdellä uudella valmisohjelmistolla. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin Verohallinto mittaa ja arvioi tästä valmisohjelmistohankkeesta saamiaan hyötyjä. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia valmisohjelmistohankkeesta saadut hyödyt ovat, asettaako lainsäädäntö vaatimuksia hyötyjen mittaamiselle ja arvioinnille sekä onko Verohallinnolla suunnitelmissa parantaa hyötyjen mittaamista ja arviointia tulevaisuudessa. Tutkimuksen aineistona on tutkimusta varten kerätyt asiantuntijahaastattelut, jotka kerättiin teemahaastatteluina Verohallinnon ja valtiovarainministeriön edustajilta. Haastatteluaineiston lisäksi tukena käytetään Verohallinnolta ja valtiovarainministeriöltä saatuja virallisia valmisohjelmistohankkeen dokumentteja. Haastatteluaineisto analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja teoreettiseen viitekehykseen tukeutuen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii yhdistelmä eri tutkijoiden näkemyksiä suoritusmittausteorioista. Näistä tutkielman kannalta merkittävin on Wouter Van Doorenin, Geert Bouckaertin ja John Halliganin viiden askeleen suoritusmittausprosessi. Tutkielman keskeisimpänä tuloksena on havainto siitä, että Verohallinto mittaa ja arvioi valmisohjelmistohankkeesta saamiaan hyötyjä laajemmin kuin viitekehyksenä käytetty viiden askeleen suoritusmittausprosessi ohjeistaa. Näiden viiden askeleen, jotka ovat mitattavien hyötyjen priorisointi, mittausindikaattorien valinta, datan keräys, analyysi ja raportointi, lisäksi Verohallinnon mittausprosessissa korostuu mittaaminen hankkeen elinkaaren eri vaiheissa hyvin organisoidusti. Toinen keskeinen havainto tutkielmassa on, että Verohallinto määritti mitattavat hyödyt erinomaisesti jo hanketta asetettaessa, mutta tämän jälkeen se ei ota kantaa ennakoimattomiin hyötyihin tai sellaisiin hyötyihin, jotka eivät ole mitattavissa. Kolmantena havaintona tutkielmassa todetaan, että kaikki haastateltavat ovat hyvin tyytyväisiä Verohallinnon toimintaan hyötyjen mittaamiseksi ja arvioimiseksi, eivätkä he aktiivisesti koe tarvetta toiminnan kehittämiselle. Tutkielma tarjoaa perusteelliset vastaukset kaikkiin asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Se tarjoaa myös hyvän pohjan mahdolliselle jatkotutkimukselle. Tutkielmassa todetaan, että tarve jatkotutkimukselle digitalisaation hyötyjen mittaamisesta on suuri, sillä tieteellisiä viitekehyksiä ei ole kehitetty viime vuosina, vaikka tämä olisi digitalisaation nopea kehitys huomioon ottaen tärkeää. Tutkielman tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä laajemmin yhteiskuntaan, sillä tutkimuskohteena on vain yksi rajattu hanke. Tutkimukseen liittyy myös jonkin verran rajoitteita haastattelujen suhteen, mutta nämä eivät todennäköisesti vaikuttaneet merkittävästi tutkimustuloksiin

The 'Incel' Phenomenon in the Digital Era--How Echo Chambers have Fueled the Incel Movement

The “incel” phenomenon began after 2010 when like-minded young – mostly straight white – men started to share similar thoughts and worldviews on certain digital platforms and online forums leading to an exclusive community. The phenomenon is characterized by misogynism, racism and homophobia. The most extreme forms of the phenomenon have led to violent hate crimes. The aim of this paper is to understand this phenomenon and analyze it by applying the echo chamber theory

Tutkimus esimiestyön hallinnasta ja koulutustarpeesta Sotkamon kunnassa

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Sotkamon kunnan keskijohdon esimiesten tarvitsemaa tukea ja ohjausta esimiestyössään. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Sotkamon kunta. Tutkimuksen avulla kartoitettiin esimiesten työhön liittyvien osa-alueiden hallintaa ja koulutustarvetta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Esimiesten kokemukset hallinnasta ja koulutustarpeesta kartoitettiin kyselytutkimuksena keväällä 2019 Webropol-ohjelmalla. Kyselylomaketta täydennettiin avoimilla kysymyksillä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 76,7%. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyi esimiehen työn kokonaisuuden kuvaukseen, sen tehtäviin ja vastuisiin, esimiestaitoihin sekä esimiestyötä ohjaaviin normeihin. Työn toimeksiantajan vaatimuksesta tutkimuksen tulokset ovat ei-julkista tietoa. Tutkimuksen tulokset esitellään ainoastaan työn ei-julkisessa osuudessa. Tutkimuksen avulla saatiin luotettavaa tietoa Sotkamon kunnan esimiesten kokemasta esimiestyöhön liittyvien tehtävien, vastuiden, taitojen ja normien hallinnasta ja koulutustarpeesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työn toimeksiantajan kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa

Missä seisot? : Etuoikeuskävely -draamatyöpajan kehittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhdenvertaisuutta tukeva draamatyöpaja etuoikeuskävely -harjoitteen ympärille. Työpaja ja sen kehittäminen toteutettiin työelämälähtöisesti yhteistyössä alakulttuurikeskus Loukon kanssa. Loukko tarjoaa esteetöntä, matalankynnyksen kulttuuritoimintaa. Sen tavoitteena on luoda turvallinen tila, erityisesti marginaaliryhmille. Työpajan tavoitteina olivat osallistujien huomion kiinnittäminen yhteiskunnan valtarakenteisiin sekä empatian herätteleminen marginaaliryhmiä kohtaan. Opinnäytetyön kirjallisen osuuden tavoitteena oli tuottaa tietoa etuoikeuskävelystä ja sen käyttömahdollisuuksista. Työn teoreettiseksi viitekehykseksi valikoituivat yhteiskunnallisen ajankohtaisuuden perusteella eriarvoistumiseen liittyvät seikat. Viitekehys rakentui sosiaalisen kuplautumisen, vihapuheen ja marginalisaatioon liittyvien tekijöiden ympärille. Opinnäytetyössä kehitetty, työpaja pyrki omalta osaltaan edistämään moniäänistä vuorovaikutusta yhteiskunnan eri jäsenten välillä. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena. Siihen sisältyvässä työpajassa käytettiin draamalähtöisiä menetelmiä etuoikeuskävely -harjoitteen ympärillä. Tavoitteisiin pääsemistä mitattiin havainnoinnin, loppukeskustelun ja kyselylomakkeiden kautta. Lisäksi työpajaan osallistuneiden kanssa käytiin sähköpostikeskustelua työpajan kehittämisestä. Työpaja kehitettiin vastaamaan alakulttuurikeskus Loukon koulutuksellisia tarpeita, yhdessä sen työryhmän jäsenten kanssa. Työpaja onnistui vastaamaan tavoitteisiinsa. Draamalliset menetelmät etuoikeuskävely -harjoitteeseen yhdistettynä toimivat tavoitteiden toteutumisen tukena. Palautteen perusteella, työpaja onnistui herättelemään osallistujien empatiaa kokemuksellisuuden kautta. Lisäksi se nosti esille yhteiskunnallisia valtarakenteita ja niistä johtuvia etuoikeuksia sekä osattomuutta. Kirjallisesta osuudesta löytyy tietoa etuoikeuskävelystä ja sen tavoitteista, sekä sovellettavuudesta eri toimintaympäristöissä. Työpajan suunnitelma ja siihen liittyvät elementit, ovat opinnäytetyön liitteissä. Ne ovat vapaasti käytettävissä oikeassa kontekstissa.The purpose of this thesis was to develop a drama workshop based on the privilege walk activity to enhance equality. The workshop and its development were carried out in a work-oriented manner in co-operation with the subculture center Loukko, which provides easy access, low-threshold cultural services. Their goal is to provide a safe space especially for different marginal groups. The objectives for the workshop were to increase participants’ awareness of society’s power structure and to enhance empathy towards different marginal groups. The objective for the written part of the thesis was to produce information on the privilege walk activity and of its usage possibilities. The theoretical framework was selected based on up-to-date social factors leading to inequality. The framework is built around cultural bubbling, hate speech and marginalisation. The workshop developed in the thesis attempted to contribute to multi-voice interaction between the members of society. The literary section contains information on the privilege walk activity and its goals, as well as its applicability in different operating environments. This functional thesis involved drama-based methods around the practice of privilege walking. Objectives were measured through observation, final discussion and questionnaires. In addition, the participants in the workshop discussed through e-mail about the development of the workshop The workshop was developed to meet the educational needs of Loukko with members of its working group. Drama methods combined with the privilege walk activity supported achieving the goals of the thesis. According to the feedback, the workshop succeeded in meeting its goals. It increased participants' empathy and brought the issues of social power structures into discussion. Also, the participants of the workshop provided feedback that they had gained a profound experience of the privileges and disadvantages of the various structures of society through a drama. The worksheet plan and its related elements are in the appendices of the thesis. They are freely available to use, in the right context

Kuntaviestinnän nykytila ja kehittämistarpeet Sotkamon kunnan viestintäsuunnitelman lähtökohtana

Muutokset ympärillämme vaikuttavat toimintaamme ja viestintäympäristöömme yhä nopeammin, mikä edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja uudelleen määrittelyä. Muutokset heijastuvat myös kohderyhmien viestintätarpeisiin, joihin myös kuntien on kyettävä mukautumaan ja vahvistamaan vetovoimaisuuttaan uusien toimintamahdollisuuksien myötä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda strateginen viestintäsuunnitelma Sotkamon kunnalle. Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kunnan johtavien viranhaltijoiden, eräiden asiantuntijoiden ja päättäjien näkemyksiä kunnan viestinnän nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä kuntalaisten näkemyksiä kunnan viestinnän toimivuudesta. Tutkimuskysymykset kiteytyvät seuraavasti: Mikä on Sotkamon kunnan viestinnän nykytila? Miten kuntaviestintää tulee kehittää? Monimenetelmätutkimuksessa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimus osoitti, että Sotkamon kunnan viestintä toteutuu pääosin hyvin. Hyödyntämättömät kuntamaineattribuutit käyttöönottamalla voidaan kunnan positiivista mainetta vahvistaa edelleen, jota voidaan edistää muun muassa strategiseen viestinnän keinoin. Tutkimus osoitti tarpeita ennakoivalle, saavutettavalle ja erilaiset kohderyhmät tavoittavalle, osallisuutta edistävälle viestinnälle. Lisäksi organisaation viestintäfunktion kehittäminen edistäisi viestinnän toteutusta kokonaisvaltaisesti. Tutkimustuloksia hyödyntämällä muodostettiin Sotkamon kunnan viestintäsuunnitelma, joka palvelee organisaation tavoitteita ja linjaa kuntaviestintää kirkastamalla ydinviesti ja tavoitteet. Työn teoreettinen viitekehys käsittelee kunnan viestinnän lähtökohtia, viestintästrategian suunnittelua, sen sisältöjä ja toimeenpanoa