Omavalvonta laadunseurannan työkaluksi

Artikkeli julkaistu alunperin metla.fi sivustoll

”Haista paska, mä pärjään ihan hyvin”:dyslektikoiden kokemuksia dysleksian vaikutuksesta nuotinlukuun

Tiivistelmä. Tämä tutkimus käsittelee dyslektikoiden kokemuksia nuotinluvusta ja musiikillisesta toiminnasta. Vaikka dysleksia on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksista, on yhä paljon asioita mitä siitä ei tiedetä. Dysleksian yleisyydestä huolimatta, lukeminen on lähestulkoon edellytys länsimaisessa yhteiskunnassa toimimiselle. Dyslektikoihin kohdistuvat syrjivät rakenteet kytkeytyvät myös länsimaalaisen notaation hegemoniseen asemaan. Tämän tutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset ovat 1) miten dysleksia vaikuttaa nuotinlukuun, 2) millä keinoilla dyslektikot kompensoivat mahdollisia vaikeuksiaan ja 3) mitä mahdollisia hyötyjä dysleksiasta on musiikkiharrastuksessa. Tutkimuskysymysten lisäksi käsittelen myös muita haastattelujen aikana nousseita teemoja, kuten dyslektikoiden kohtaamaa syrjintää. Tutkimus on luonteeltaan narratiivinen ja tarkastelen tutkimusaineistoa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta. Intersektionaalisuudessa ihmisen kokemaa syrjintää ja etuoikeuksia pyritään tarkastelemaan erilaisten attribuuttien näkökulmasta. Näitä attribuutteja voi olla sukupuoli, kansalaisuus, vammaisuus tai tämän tutkimuksen kannalta olennainen dysleksia. Tutkimuksen aineisto koostuu neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Aineiston analysointiin on hyödynnetty narratiivista analyysiä sekä kategorista sisällönanalyysiä. Esittelen tutkimustulosten pohjalta kaksi fiktiivistä tyyppikertomusta, joiden sisältö pohjautuu tutkimusaineistooni. Tutkimukseni perusteella, dysleksialla on vaikutuksia nuotinlukuun. Nuotinluvun haasteiden lisäksi dysleksialla vaikuttaisi olevan yhteyksiä esimerkiksi kuulonvaraisen soittamisen kehittymiseen. Tulosten perusteella dyslektikot myös kohtaavat syrjintää dysleksiansa takia. Musiikkikasvatuksen näkökulmasta tutkimukseni pyrkii tarjoamaan kehitysehdotuksia dyslektikoiden tasa-arvoiseen kohtaamiseen

Lukivaikeus ja nuotinluku

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielma nuotinluvun ja lukivaikeuden välisistä suhteista. Tutkielma määrittelee keskeisiä käsitteitä, ja avaa dyslektikon tueksi sopivia opetusmetodeja, kooten tietoa tieteellisistä tutkimuksista ja artikkeleista, sekä tarkastellen suomalaisia opetussuunnitelmia

Paikallisista malleista yhtenäiseen käytäntöön toimintakyvyn arviointimenetelmien valinnassa ja kuntoutuksen suunnittelussa : Esimerkkinä CP-oireisto

Kuntoutuminen on yksilöllistä toimintaa, mikä edellyttää tarpeiden tunnistamista, yksilöllisten tavoitteiden asettamista ja kuntoutumista tukevien toimenpiteiden suunnittelua yhdessä kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa sekä oikea-aikaista toteutusta. CP (Cerebral Palsy) on yleisin pitkäaikaista ja vaativaa moniammatillista kuntoutusta vaativa diagnoosiryhmä. Tässä raportissa kuvataan hankekokonaisuus, jonka tavoitteeksi asetettiin kansallisesti yhdenmukainen arviointimenetelmien käyttö CP-oireiston hoidossa ja kuntoutuksessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa todettiin kansallisesti epäyhtenäinen käytäntö toimintakyvyn arvioinnissa sekä lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen toteutuksessa lapsilla ja nuorilla, joilla on CP-oireisto. Toisessa hankevaiheessa tunnistettiin ja pilotoitiin moniammatillisen työryhmän yhteistyössä kliiniseen käyttöön soveltuvat arviointimenetelmät. Hankkeen kolmannessa vaiheessa keskityttiin valittujen arviointimenetelmien implementointiin laajempaan kansalliseen käyttöön ja lopuksi arvioitiin, miten toimintakäytäntö todellisuudessa muuttui. Lopullisiin arviointimenetelmiin päätyminen ja niiden implementoiminen käytäntöön on edellyttänyt eri menetelmien käytettävyyden testaamista, niiden lisäarvon tunnistamista, toistuvaa valintojen kyseenalaistamista, laajaa yhteistyötä ja jatkuvaa koulutusta sekä koulutusmateriaalin kehittämistä. Keskeistä muutosprosessin onnistumisessa on ollut kunkin paikkakunnan ja ammattiryhmän muutoksen toteutumisesta vastuullisten työntekijöiden (ns. knowledge broker) sitoutunut työ yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Hankekokonaisuus on osoittanut, että muutosprosessissa tarvitaan valmiutta ja rohkeutta oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Arkitoiminnan tekeminen näkyväksi videoimalla kuntoutussuunnitelmapalavereja ja analysoimalla tarkemmin asiakirjojen kuten kuntoutussuunnitelmien sisältöjä auttoi tunnistamaan, että ohjeet ja puheet eivät yksinään riitä muuttamaan toimintakäytäntöjä. Muutokseen vaaditaan paitsi kunkin työntekijän myös organisaation osaamisen ja asenteiden muutosta sekä aikaresursseja. Kansallisesti yhtenäisistä arviointimenetelmistä sopiminen on ajankohtainen asia, sillä soteuudistuksessa toimenpiteiden oikein kohdistaminen ja vaikutusten vertaisarviointi tulevat olemaan keskeisiä periaatteita. Tämä hankekokonaisuus keskittyi CP-oireistoon, mutta samaa toimintamallia voidaan käyttää myös muiden sairauksien, oireyhtymien sekä vammojen arviointikäytäntöjen yhdenmukaistamiseen. Yhtenäiseen arviointikäytäntöön on mahdollista päästä, mutta muutoksen toteutus on pitkällinen prosessi, jossa on jatkuvasti huomioitava niin muutosta fasilitoivat kuin estävätkin tekijät. Hankekokonaisuus osoitti myös, että toimintakyvyn arviointimenetelmiä ei tule valita käytännön toimijoita kuulematta ja ilman että menetelmien kliininen käytettävyys ja merkitys varmistetaan

Method for forming articles having deep drawn portions from matted wood flakes

An article having non-planar portions, such as a material handling pallet, including a substantially flat deck member and a plurality of hollow leg members projecting integrally from the deck member, is molded as a one-piece unit from a loosely-felted mat formed from a mixture of resinous particle board binder and flake-like wood particles. The leg members are preformed in a separate preform mold or the article forming mold and the mat is deposited on the female die over mold cavities containing the preforms. When the article forming mold is closed, the mat and preforms are compressed into substantially the desired shape and size under temperature and pressure conditions which bond the wood particles of the mat and the preforms together to form a unitary structure.https://digitalcommons.mtu.edu/patents/1091/thumbnail.jp

Dynamics of Spreading of Chainlike Molecules with Asymmetric Surface Interactions

In this work we study the spreading dynamics of tiny liquid droplets on solid surfaces in the case where the ends of the molecules feel different interactions with respect to the surface. We consider a simple model of dimers and short chainlike molecules that cannot form chemical bonds with the surface. We use constant temperature Molecular Dynamics techniques to examine in detail the microscopic structure of the time dependent precursor film. We find that in some cases it can exhibit a high degree of local order that can persist even for flexible chains. Our model also reproduces the experimentally observed early and late-time spreading regimes where the radius of the film grows proportional to the square root of time. The ratios of the associated transport coefficients are in good overall agreement with experiments. Our density profiles are also in good agreement with measurements on the spreading of molecules on hydrophobic surfaces.Comment: 12 pages, LaTeX with APS macros, 21 figures available by contacting [email protected], to appear in Phys. Rev.

Mortality in individuals with intellectual disabilities in Finland

Objectives: This study aimed at ascertaining the standardized mortality ratios (SMR) for those with an intellectual disability (ID) in Finland. Materials and Methods: We used the statistical database of the national insurance institution of Finland and Statistics Finland&#39;s mean population figures. We determined the number of individuals who received benefits (disability allowance, disability pension, or care allowance for pensioners) due to an ID diagnosis and the number of those whose benefit had been terminated due to death during the years 1996-2011. Results: SMR for females with a mild ID (IQ 50-69) was 2.8 (95% CI: 2.60-3.01) and for males 2.0 (95% CI: 1.88-2.14), and for females with a severe ID (IQ &lt; 50) 5.2 (95% CI: 4.99-5.50) and for males 2.6 (95% CI: 2.48-2.72). Conclusion: This significant difference in the SMR figures between males and females with ID warrants further research.</p

Päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan jaettu asiantuntijuus laadukkaan pedagogiikan edistämisessä

Tiivistelmä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella päiväkodin johtajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien käsityksiä laadukkaasta pedagogiikasta ja sen kehittämiskohteista. Nykyinen varhaiskasvatuslaki (504/2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) säätelevinä asiakirjoina korostavat pedagogiikan merkitystä varhaiskasvatuksessa. Pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksessa vaatii pedagogista asiantuntemusta ja pedagogisen toiminnan johtamistyötä varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi. Tarkastelemme tutkimuksessa myös, miten päiväkodin johtajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat yhdessä toimien kehittävät ja ylläpitävät laadukasta pedagogiikkaa inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Teoreettinen viitekehys kiinnittyy varhaiskasvatuksen laadun ja jaetun asiantuntijuuden näkökulmiin. Tarkastelun näkökulma on myös laadukkaassa pedagogiikassa. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti. Tutkimusaineisto on kerätty kahdella puolistrukturoidulla ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin yhden kunnan alueelta haastattelemalla työpareina toimivia päiväkodin johtajia ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia vuoden vaihteen 2019 ̶ 2020 aikana. Haastatteluaineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisen tutkimusotteen keinoin. Haastatteluaineisto luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimus osoitti laadukkaan pedagogiikan kehittämistyön olevan jatkuva prosessi, jossa tärkeänä nähdään päiväkodin johtajan rooli ja hänen yhteistyönsä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Päiväkodin johtajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat esittivät laadukkaan pedagogiikan toteutuvan Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden mukaisena lasten yksilöllisyyden huomioivana toimintana, jonka perustana on pedagoginen johtaminen ja henkilöstön ammatillisuus. Henkilöstön varhaiskasvatussuunnitelmiin perustuvan ammattiosaamisen vahvistaminen nähtiin tutkimuksessa laadukkaan pedagogiikan kehittämiskohteena. Päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan jaettu asiantuntijuus pedagogiikan johtamistyössä esitettiin laadukkaan pedagogiikan kehittämiskeinona. Tutkimuksen perusteella päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan jaettu asiantuntijuus on kuitenkin vielä käyttämätön voimavara, jota voisi hyödyntää nykyistä enemmän pedagogiikan johtamistyössä laadukkaan pedagogiikan toteutumiseksi