Kompostituotteet ovat tehokkaita typen lähteitä

Eloperäisten lannoitteiden typpilannoitusvaikutus riippuu lähes pelkästään sen sisältämästä liukoisen typen määrästä. Kasvukauden aikana myös pieni osa lannan orgaaniseen ainekseen sitoutuneesta typestä vapautuu kasvin käyttöön, mutta käytännössä tämä etu menetetään puutteelliseen levitystekniikkaan.vo

Liukoinen typpi antaa tehoa eloperäiselle lannoitteelle

Markkinoilla on useita ammattiviljelyyn sopivia eloperäisiä lannoitevalmisteita. Pääasiassa ne ovat kompostilannasta puristettuja pellettejä. Nämä lannoitevalmisteet tarjoavat nykyisin ravinnetäydennystä myös luomutuotantoon.vo

Possibilities to improve yield of green manured spring barley crop by delayed sowing in organic production

During 2000-2002 field trials were carried out at two locations (Juva and Ruukki) to investigate the effect of delayed sowing on green manured barley crop

Karjan- ja turkiseläinten lannat ruokohelven viljelyssä

vKopioita saatavissa tekijöiltä. Yksikön huom.: PP

Kreaturs- och pälsdjursgödsel i rörflensodling

vKopioita saatavissa tekijöiltä. Yksikön huom.: PP

Ohran kylvöä ei kannata lykätä

Luomuohran kylväminen normaalia myöhemmin pienensi satoa ja huononsi sen laatua. Syynä olivat kasvitaudit ja kestorikkakasvit. Niinpä kevätviljoja ei kannata luomuviljelyssä kylvää myöhään. Tavanomaisessa viljelyssä valvattia ja ohdaketta on torjuttava tehokkaasti myöhään kylvetyissä kasvustoissa.vo

Kompostoitu turkislanta sopii hyvin lannoitteeksi

Turkiseläinten lanta on peltoviljelyssä käyttökelpoinen lannoite. Kompostointi tekee siitä miellyttävän käsitellä ja levittää. Turkislanta sisältää arvokkaita ravinteita, mutta runsaasti fosforia. Lannoitekäyttö on kuitenkin ympäristön kannalta paras ratkaisu. Kompostoitua turkislantaa kannattaa yleensä tehostaa starttitypellä.vo

Varsistonhävitys siemenperunatuotannossa

ei saatavill

Vaihtohappamuutta lisäävän lannoitteen vaikutus maahan, perunan satoon ja sadon laatuun

Maan vaihtohappamuudella tarkoitetaan liukoisten happamien kationien määrää maassa. Se on japanilaisten tutkimustulosten mukaan erinomainen muuttuja kuvaamaan perunaruven ilmenemistä sadossa. Vaihtohappamuuden ja sadon rupisuuden yhteys on ollut selvempi kuin maan pH:n ja sadon rupisuuden yhteys, jota on vanhastaan pidetty yhtenä tärkeimmistä maan rupiriskiä ennustavista tekijöistä.Maan vaihtohappamuuden manipuloimiseksi Kemira GrowHow Oyj valmisti koelannoitteen ammoniumsulfaatista, ferrosulfaatista, mangaanisulfaatista ja kalsiumsulfaatista. Tuotteen pH on 3,6 ja sen ravinnepitoisuudet ovat (%): N 8.9, Ca 7.1, Fe 3.8, Mn 4.2 ja S 21.3. Hapanta lannoitetta lisättiin asteittain 20 kilon typpiportailla. Typpimäärät tasattiin Suomensalpietarilla 80 kiloon hehtaarille. Hapan lannoite annettiin sijoittamalla ja Suomensalpietari hajalevitettiin. Kenttäkoe perustettiin vähämultaiselle HHt-maalle Liminkaan. Kentän viljavuusluvut olivat pH 7.0, Ca 1680, P 28, K 145, Mg 120, S 128, Cu 2.9, Mn 16 ja Zn 1.0. Lajikkeena oli Van Gogh.Maanäytteet otettiin kentältä ruuduittain kolmeen otteeseen, keväällä, kesällä ja syksyllä. Maanäytteistä mitattiin normaalien viljavuuslukujen lisäksi erilaisia pH-arvoja (pH(H2O), 1 M pH(KCl) ja 0,01 M pH(CaCl2) (1:2,5)). Vaihtohappamuus määritettiin titraamalla KCl-suodos 0,1 M NaOH:lla ja määrittämällä suodoksen Al- ja Mn-pitoisuudet ICP:llä. Vaihtohappamuus lasketaan summana (H+Al) mmol/kg. Perunakasvustosta ja sadosta havainnoitiin tyypilliset kehitys-, määrä- ja laatumuuttujat. Rupi määritettiin rupiluokittain.Kesänäytteenotossa maan pH oli alhaisin pelkkää Suomensalpietaria lannoitukseensa saaneella koejäsenellä. Vaikutus on ilmeisesti seurausta ennen kaikkea salpietarin hajalevityksestä, ts. lannoitustavasta, mutta happaman koelannoitteen vaikutuksen vähäisyys lienee myös seurausta alkukasvukauden kuivuudesta. Syksyn maa-analyyseissä hapan lannoite näyttäytyi aktiivisena. Sen ansiosta maan pH on laskenut. Vaikutus oli vesi-pH:ssa luokkaa 0,1 pH-yksikköä jokaista typpiporrasta kohti välillä 0-60 kg N/ha ja suola-pH:ssa jonkin verran pienempi (-0,06 pH-yksikköä). Viimeisessä happaman lannoitteen typpiportaassa eroa ei edelliseen portaaseen enää ollut. Hapan lannoitus heijastui maan rikki- ja mangaanilukuihin sekä johtolukuun. Näissä muutos on havaittavissa vielä viimeisessäkin typpiportaassa.pH-vaikutus ei ilmeisesti kuitenkaan ollut tarpeeksi voimakas vaikuttamaan vallitsevan rupibak-teerikannan kasvuoloihin maassa, sillä rupea vähentävää vaikutusta ei happamalla lannoitteella ollut. Päinvastoin, ruvella ja pH:lla oli tässä kokeessa negatiivinen korrelaatio. Varsinaisia vaihtohappamuusanalyysejä ei pystytty hyödyntämään, sillä happamien kationien aktiivisuus maassa oli niin pieni, että niiden pitoisuus jäi käytetyillä analyyseillä alle määritysrajan. Mikään mitattu muuttuja ei kokeessa pystynyt selittämään sadon toteutunutta rupivioitusta.Sadon tuottajana koelannoite toimi moitteettomasti, ja sadon määrä nousi lannoitusta koelannoitteella lisättäessä. Sadon mangaanipitoisuus nousi myös. Kokeita tultaneen jatkamaan vaihtohappamuuden vaikutusten selvittämiseksi tulevina vuosina niin kentällä kuin kasvihuoneessakin

Biotiitin käyttökelpoisuus perunanviljelyssä

Biotiittia saadaan Kemira GrowHow'n Siilinjärven lannoitetehtaalta. Kemira-Biotiittina myytävä maanpa-rannusaine sisältää kaliumia 5 %, kalsiumia 7 % ja magnesiumia 10 %. Biotiitin vaikutusta perunamaalla on seurattu MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman toimesta vuodesta 2002.Biotiitin sisältämä kalsium on suurelta osin kalkkia, joten biotiitilla on maata neutraloivaa vaiku-tusta. Biotiitin kalkitusvaikutus on kuitenkin vaatimaton. Kevään 2002 biotiittilisä 10 t/ha nosti maan pH:ta kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana vain 0,2 pH-yksikköä (p<0,10) verrattuna muutokseen käsittelemättömässä koejäsenessä. Perunan kannalta tämä on merkityksellistä sen vuoksi, että happamuus on yksi suurimmista perunaruven viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä maassa, joten vähäinen pH-vaikutus ei johda kohtuuttomaan rupiriskin lisääntymiseen.Biotiittilisä nosti maan kalsiumpitoisuutta erittäin selvästi (p<0,05). Ensimmäisenä vuonna maan kalsiumluvut nousivat lähes 140 mg/l ja toisena vuonna noin 50 mg/l. Kalsium huuhtoutuu melko herkästi karkeilta mailta talvien aikana, mutta biotiitin vaikutus maan kalsiumlukuihin oli tilastollisesti merkitsevä vielä vuoden 2005 keväällä. Biotiitilla pystytään korvaamaan yleisessä käytössä oleva kalsiumin erillis-lannoitus ainakin kahden vuoden ajan.Kaliumin osalta ensimmäisenä kasvukautena ei juurikaan tapahtunut muutoksia viljavuusluvuissa. Toisena kasvukautena ero biotiitilla käsitellyn ja käsittelemättömän koejäsenen välillä nousi selvästi (p<0,05). Kasvukauden 2004 jälkeen biotiitin kaliumvaikutus alkoi vähetä. Biotiitin kalium ei yleensä huuhtoudu herkästi, mutta kasvukauden 2004 erittäin kosteat olosuhteet uuttoivat todennäköisesti tehokkaasti myös biotiitin kaliumia. Perunamaat ovat tyypillisesti karkeita maita, joiden liukoinen kaliumpitoisuus on alhainen ja lisäksi reservikaliuminkin määrä saattaa olla moniin muihin maihin verrattuna hyvin alhainen. Peruna suurena kaliumin käyttäjänä hyötyy maan korkeasta kaliumtasosta.Vaikka biotiitti sisältää ravinteista eniten magnesiumia, sen vaikutus on hyvin pieni. Seurannan aikana biotiitin mukana tulleesta 1000 kilon magnesiumlisästä on vapautunut vain joitain kymmeniä kiloja. Käytännössä tämä tarkoittaa, biotiitin käyttö magnesiumvoittoisilla perunamailla on turvallista eikä se vääristä ravinnesuhteita.Biotiitin ravinteiden liukoisuutta voidaan happokäsittelyllä parantaa. Tällöin biotiitista saadaan vapautumaan myös suuria määriä magnesiumia (p<0,001). Lisäksi kalsium- ja erityisesti kaliumvaikutus tehostuu ravinteiden liukenemisen tapahtuessa aikaisemmassa vaiheessa viljelykiertoa, mutta näiden ravin-teiden kokonaisvapautumiseen ei happokäsittelyllä kuitenkaan ollut havaintojen perusteella oleellista vaikutusta