The Provision and Effects of Company Training: A Brief Review of the Literature

This paper reviews recent empirical research on economic benefits of company-provided training in search for answers to questions such as: What kinds of training do companies provide? Who is trained? How intensively? For what reason? Do trained employees experience an earnings advantage over non-trained? Does training enhance employability, mobility, and promotion? Do companies, and the society at large, benefit from these investments? Despite growing interest in these questions, our current knowledge on the economic role of company-provided training demands great cautiousness in drawing policy implications concerning the crucial questions of inequality of access to company training and training market failures, among others.

Private returns to education in Finland: Back to basics

This study explores the evolution of private returns to education in Finland by using a simple Mincer earnings equation framework and cross-sections of the Finnish Labour Force Survey compiled by Statistics Finland. Attempts are also made to examine the sensitivity of educational returns to the specification of the earnings equation as well as to the adopted estimation technique. The results indicate that the average return to an additional year of schooling has remained roughly unchanged among male workers over the 12-year period investigated, that is 1984–95. Among female workers, it was significantly lower in the 1980s, but increased in the early 1990s to approximately the same level as for men. Men and women fared equally well also when comparing average returns to different levels of education. These level-of-education returns further suggest that the marginal return to additional years invested in higher education is rather constant than declining. The addition of a broad set of personal and job-related background characteristics to the gender-specific wage equations has a minor influence on the estimated returns to education. – experience ; gender ; returns to education ; sector ; selection biasTutkimuksessa tarkastellaan koulutuksen yksilötason tuottoasteiden evoluutiota Suomessa, käyttäen hyväksi Mincerin ansioyhtälömenetelmää ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen poikkileikkausaineistoja. Lisäksi selvitetään koulutuksen tuottoasteiden herkkyyttä suhteessa ansioyhtälön spesifikaatioon ja käytettyyn estimointitekniikkaan. Tulokset osoittavat miespuolisten työntekijöiden keskimääräisen koulutusvuoden tuottoasteen pysyneen suurin piirtein muuttumattomana tutkitun 12 vuoden (1984-95) ajanjakson aikana. Naispuolisten työntekijöiden tuottoaste taas oli 1980-luvulla huomattavasti matalampi kuin miehillä, noustakseen 1990-luvun alkupuolella likimain samalle tasolle. Myös vertailtaessa eri koulutusasteiden tuottoja havaitaan miesten ja naisten ansaitsevan yhtä hyvin. Lisäksi koulutusasteiden pohjalta tarkasteltuna korkea-asteen koulutukseen investoitujen lisävuosien rajatuottavuus vaikuttaa ennemminkin olevan vakio kuin aleneva. Vihdoin huomataan kattavien henkilö- ja työkohtaisia ominaispiirteitä kuvaavien muuttujajoukkojen lisäämisen sukupuolittain eriteltyihin palkkayhtälöihin vaikuttavan estimoituihin koulutustuottoihin vain hyvin marginaalisesti. – kokemus ; sukupuoli ; koulutuksen tuotto ; sektori ; valikoitumisharh

A macroeconomic perspective on education and inequality

This paper attempts to contrast the traditional view of there being a fundamental trade-off between productive efficiency (and/or growth) and social equality against the current knowledge on these matters as mediated by theoretical and empirical analyses reported in the more recent literature of this particular field. An overall conclusion from the subsequent, yet far from comprehensive, overview is that the relationship between inequality and economic growth, as well as the underlying mechanisms, is still far from being well understood. One thing is certain, though: recent empirical evidence has challenged the traditional views that increasing inequality has a positive impact on economic growth, and that redistribution through education subsidies has a negative effect on growth. – education ; inequality ; macroeconomic perspectiveUseiden taloustieteilijöiden sekä politiikan tekijöiden esittämän väitteen mukaan tehokkuutta ja tasa-arvoa ei voida sovittaa yhteen. Taloudellista tehokuutta on katsottu voitavan edistää eriarvoisuutta kasvattamalla. Tämän perinteisen näkemyksen keskeisin perustelu on ajatus, että eriarvoisuuden lisäys kasvattaa koulutuksen yksityisiä sekä yhteiskunnallisia tuottoja, ja lisäksi parantaa yksilöiden halua ponnistella elintasonsa hyväksi. Markkinamekanismiin tukeutumalla voidaan saavuttaa koulutusinvestointien tehokas taso. Tämän näkemyksen mukaan koulutuksen tukeminen tulonjakotarkoituksessa aiheuttaa vääristymiä ja näin ollen haittaa taloudellista tehokkuutta ja kasvua. Tämä kirjoitus tarkastelee tätä perinteistä näkemystä sen tietämyksen valossa, jota viimeaikainen teoreettinen ja empiirinen tutkimus on aiheesta sanonut. Suppean katsauksen yleisjohtopäätös on, että eriarvoisuuden ja talouskasvun välinen yhteys ei ole suinkaan selvä. Epäselvyyttä on myös taustalla olevista mekanismeista. Yksi asia on kuitenkin kiistaton. Tuore empiirinen todistusaineisto on kyseenalaistanut perinteisen näkemyksen, jonka mukaan eriarvoisuuden lisäyksellä on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja että koulutuksen julkisen tuen muodossa tapahtuvat tulonsiirrot haittaavat kasvua

Sources of increased wage differentials in the Finnish private sector

This paper explores the sources underlying the marked increase in the dispersion of private-sector wages in Finland since the mid-90s by use of a recently proposed method to decompose changes along the whole wage distribution over a period of time into several factors contributing to those changes. The results suggest that changes in the way individual and workplace attributes are valued in the labour market have been the driving force behind both real wage growth and increasing wage dispersion. This finding holds true most strongly for white-collar manufacturing workers, who dominate the higherpaid segment of the Finnish private sector. This phenomenon is less pronounced for services sector workers and, eventually, disappears when moving towards the lower end of the sector's wage distribution. Taken together, these findings are well in line with international evidence stating that changes in the way attributes are rewarded in the labour market tend to drive the growth in wage dispersion in the upper tail of the distribution while changes in the workforce composition are likely to be a notably stronger force behind widening wage differentials in the lower tail of the distribution

The provision and effects of company training: A brief review of the literature

This non-technical paper attempts to explore our current state-of-knowledge on the economic benefits arising from company-provided training. More precisely, it reviews the empirical training literature in the search for answers to the following policy-relevant questions: What kind of training do companies provide? Who is trained, to what extent, and for which reasons? Do the trained employees experience an earnings advantage over the non-trained? Do training enhance employability, job mobility and promotion? Does the company benefit from its training investments in terms of improved productivity, competitiveness and profitability? Does the economy, and the society at large, benefit from companies’ efforts to develop the skills of their labour? The review can be described as a scratch on the surface, with the emphasis being on some of the most recent empirical research on the training provided by companies and the economic implications of these activities for the employees, the company and the society. Despite a growing interest in investigating the incidence, determinants and impacts of companyprovided training, evidently inspired by better data and more sophisticated techniques, our current knowledge on the role and importance of the huge amounts of money that companies annually invest in the human capital of their employees is still quite limited, often involving contradictory findings. Consequently, great cautiousness is needed in drawing policy implications concerning the crucial questions of inequality of access to company training, on the one hand, and training market failures, on the other. – companies ; provision of training ; effect of trainingTämän ei-teknisen katsauksen tavoitteena on hahmottaa tämän hetken tietämystämme yritysten tarjoaman koulutuksen taloudellisista hyödyistä. Alan empiirisestä kirjallisuudesta etsimme vastauksia seuraaviin koulutus- ja talouspoliittisesti keskeisiin kysymyksiin: Minkä tyyppistä koulutusta yritykset tarjoavat työntekijöilleen? Keitä yritys kouluttaa, missä määrin, ja mistä syistä? Hyötyvätkö työntekijät saamastaan koulutuksesta korkeamman palkan muodossa eikoulutettuihin kollegoihinsa verrattuna? Edistääkö työnantajien tarjoama koulutus yksilöiden työllistymistä, liikkuvuutta ja urakehitystä? Ovatko koulutusinvestoinnit hyödyllisiä yritysten tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kannattavuuden kannalta? Hyötyykö yhteiskunta yritysten pyrkimyksistä kehittää henkilökuntansa osaamista? Vastauksia näihin kysymyksiin etsittäessä, pääpaino kohdistuu viime vuosina julkaistuihin tutkimuksiin yritysten tarjoamasta koulutuksesta sekä sen yksilöille, yrityksille sekä yhteiskunnalle tuottamasta taloudellisesta hyödystä. Yritysten tarjoaman koulutuksen vaikuttavuuden tutkimuksen suosio on kasvanut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Osittain tähän ovat vaikuttaneet käytettävissä olevien aineistojen määrän ja laadun paraneminen sekä sofistikoidumpien tilastomenetelmien kehittyminen. Silti joutuu toteamaan, että nykyinen, teoreettiseen ja empiiriseen tutkimukseen pohjautuva tietämyksemme yritysten vuosittain henkilökuntaansa investoimien resurssien taloudellisesta merkityksestä on edelleen yllättävänkin vähäistä. Kokonaiskuvan hahmottamista hankaloittavat myös osittain ristiriitaiset tulokset. Nykyinen tietämyksemme antaa pohjan vain hyvin varovaisille politiikkasuosituksille. Tämä koskee sekä työnantajien tarjoaman koulutuksen jakautumisen että sen laajuuden vaikuttamiseen tähtääviä julkisen vallan interventioita. – henkilöstökoulutus ; tarjonta ; vaikuttavuus ; yrity

Finland: Decentralisation tendencies within a collective wage bargaining system

This paper provides a brief overview of the Finnish wage bargaining system and its evolution over the past decades into its current mode by drawing on existing documents, reports and analyses. The emphasis is on the changes having occurred in the system’s overall structure as well as in its main content. Finally attempts are made, by use of the existing empirical evidence, to contrast these changes against the development of wages and the unionisation rate. The paper concludes with a brief discussion of future challenges as expressed in recent studies of the Finnish wage bargaining system

Employment and unemployment in Finnish manufacturing 1985 - 95: Is technological progress the cause or the cure?

This paper explores employment trends and structural changes in the labour force of Finnish manufacturing over the 10-year period 1985_95 and analyses the role thereby played by technological progress. The main results may be summarised as follows. The employment- enhancing role of high-tech manufacturing industries has strengthened remarkably in Finland during the deep recession in the early 1990s. Thus, in terms of employment stability it does matter in which industry one happens to work. The structure of the labour force, on the other hand, has been re-shaped in a highly similar way irrespective of whether the industry can be classified as being high-tech or not. In other words, neither the least educated nor the oldest workers seem to have been in a more vulnerable situation in high-tech industries. The overall decline in the demand for low-skilled workers in manufacturing puts considerable pressure on re-training policies and early retirement arrangements. It is hardly realistic to assume that the jobs created in today’s Finland will automatically solve the unemployment problem of the low skilled. – employment ; labour force re-structuring ; manufacturing ; technology ; unemploymentTässä tutkimuksessa selvitetään työvoiman rakennemuutoksia ja työllisyyskehityksen suuntaviivoja Suomen tehdasteollisuudessa vuosien 1985 ja 1995 välisellä 10 vuoden aikaperiodilla, yhdistettynä teknologisen kehityksen vaikutuksiin. Tutkimustuloksista voidaan esittää seuraava yhteenveto. Korkean teknologian toimialojen työllisyyttä kasvattava vaikutus vahvistui huomattavasti 1990-luvun alkupuoliskon laman aikana. Toimialalla on siis merkitystä työllisyystilanteen vakauden kannalta. Työvoiman rakenne on kuitenkin muuttunut samalla tavalla riippumatta toimialan teknologisesta tasosta. Toisin sanoen, iäkkäimpien ja vähiten koulutettujen työntekijöiden asema ei ole ollut sen huonompi korkean teknologian toimialoilla kuin muillakaan aloilla. Koko tehdasteollisuuden kattava heikosti koulutetun työvoiman kysynnän lasku lisää painetta järjestää toimivia uudelleenkoulutus- ja varhaiseläkejärjestelyjä. On tuskin realistista olettaa, että Suomessa nykyään syntyvät työpaikat automaattisesti ratkaisisivat heikosti koulutettujen työttömyysongelman. – työllisyys ; työvoiman rakennemuutos ; tehdasteollisuus ; teknologia ; työttömyy

Functional flexibility strategies: Evidence from companies in five small European economies

This study is one of several so-called theme reports produced within the framework of the EU funded research project FLEXIBILITY AND COMPETITIVENESS: LABOUR MARKET FLEXIBILITY, INNOVATION AND ORGANISATIONAL PERFORMANCE (FlexCom). It attempts to make an empirical contribution to the functional flexibility field based on company case studies undertaken for the five small open European economies – Greece, Finland, Ireland, the Netherlands and Switzerland – covered by the project. In particular, the study reviews briefly how functional flexibility has generally been defined and measured in the existing literature; provides details on the questionnaire used for collecting the needed company survey data, as well as on major characteristics of the 30 organisations actually covered in the study; presents cross-country empirical evidence on functional flexibility strategies, and, finally, tries to identify links between functional flexibility and economic performance.Tämä tutkimus on yksi nk. teemaraporteista, jotka on tuotettu EU:n rahoittaman tutkimusprojektin JOUSTAVUUS JA KILPAILUKYKY: TYÖMARKKINOIDEN JOUSTAVUUS, INNOVOINTI JA ORGANISAATIOIDEN MENESTYS (FlexCom) puitteissa. Tutkimuksessa pyritään empiirisesti tarkastelemaan toimintojoustavuuden kenttää tapaustutkimusten avulla, jotka on tehty viidessä pienessä Euroopan maassa – Alankomaissa, Kreikassa, Irlannissa, Suomessa ja Sveitsissä. Erityisesti tutkimuksessa tehdään lyhyt katsaus siihen, miten toimintojoustavuus on alan kirjallisuudessa määritelty ja miten sitä on mitattu; esitellään sekä yksityiskohtaisia tietoja aineiston keräämiseen käytetystä kyselylomakkeesta että merkittäviä ominaisuuksia 30 tutkitusta organisaatiosta; tarkastellaan maiden rajat ylittäviä todisteita toimintojoustostrategioista; ja lopuksi pyritään löytämään yhteyksiä toimintojoustavuuden ja taloudellisen menestyksen välillä