Subjective Reactions to Noise in Open-Plan Offices and the Effects of Noise on Cognitive Performance - Problems and Solutions

This thesis examines the effects of noise on cognitive performance and subjective reactions in open-plan offices. Earlier research suggests that the acoustic distraction largely results from background speech that is irrelevant to the listener. Combining methods from psychology and room acoustic research, this thesis investigates speech intelligibility as a predictor of the negative effects of background speech and examines some design-related solutions to decreasing these problems. Speech intelligibility is described with the Speech Transmission Index (STI) and the distraction distance which is a room acoustic parameter based on the STI. Evidence from three laboratory experiments and two field studies is presented. The results show that the general perception of both disturbing noise (Study IV) and office distractions (Study V) is strongly correlated with disturbing background speech in open-plan offices. An increase in office distractions mediates negative changes in environmental satisfaction, perceived collaboration and stress symptoms following a move to a modern open-plan office (Study V). The laboratory studies (I, II and III) show that speech intelligibility predicts particularly subjective perceptions of acoustic disturbance but also performance in verbal short-term memory and working memory tasks. The observed performance results are compatible with the STI-performance model proposed by Hongisto (2005). More complex tasks with higher requirements on semantic processing were not affected (Studies I to III). In terms of the investigated solutions, the findings support the use of masking sound in increasing satisfaction with the acoustic environment (Studies I to IV). Filtered pink noise and spring water sound are effective and pleasant masking sounds whereas music cannot be recommended for general use (Study II). Together, Studies III and IV show that perceived noise disturbance can be decreased in open-plan offices by holistic room acoustic design. However, its benefits are limited at short distances between nearby workstations (Study III). Distraction distance predicts perceived noise disturbance in open-plan offices (Study IV), which supports its use in the evaluation and design of office acoustics. The provision of additional quiet workspaces is a complementary way of decreasing the negative effects of office distractions in modern open-plan offices (Study V). Limitations of this work and suggestions for future research are discussed.Subjektiiviset reaktiot avotoimistojen meluun ja melun vaikutukset kognitiiviseen suoriutumiseen. Ongelmia ja ratkaisuja Tämä väitöskirjatutkimus käsittelee melun vaikutuksia kognitiiviseen suoriutumiseen ja subjektiivisiin reaktioihin avotoimistoissa. Aiempien tutkimusten mukaan koetut akustiset ongelmat liittyvät suurelta osin sellaisiin puheääniin, jotka ovat kuulijan kannalta hyödyttömiä. Tässä tutkimuksessa selvitetään psykologisia ja huoneakustisia tutkimusmenetelmiä yhdistäen puheenerotettavuuden merkitystä puheen negatiivisten vaikutusten selittäjänä sekä tutkitaan toimistosuunnittelun keinoja ongelmien vähentämiseksi. Puheenerotettavuutta kuvataan puheensiirtoindeksillä ja häiritsevyyssäteellä, joka on puheensiirtoindeksiin perustuva huoneakustinen mittaluku. Tutkimus sisältää kolme kokeellista laboratoriotutkimusta ja kaksi kenttätutkimusta. Tulosten perusteella sekä häiritsevä melu (Tutkimus IV) että kokemus työympäristön häiriötekijöistä (Tutkimus V) korreloivat vahvasti puheäänten häiritsevyyden kanssa. Häiriötekijöiden lisääntyminen toimii välittävänä tekijänä suhteessa negatiivisiin muutoksiin ympäristötyytyväisyydessä, yhteistyön kokemisessa sekä stressioireissa avotoimistoon muuton jälkeen (Tutkimus V). Laboratoriotutkimukset (I, II ja III) osoittavat, että puheenerotettavuus ennustaa erityisesti akustisten olosuhteiden subjektiivista häiritsevyyttä, mutta myös suoriutumista verbaalisissa lyhytkestoisen muistin ja työmuistin tehtävissä. Kognitiivista suoriutumista koskevat tulokset ovat yhdenmukaisia Hongiston (2005) esittämän, puheensiirtoindeksin ja suoriutumisen suhdetta kuvaavan mallin kanssa. Kompleksisemmissa, enemmän semanttista prosessointia sisältävissä tehtävissä ei havaittu puheäänten vaikutuksia kognitiiviseen suoriutumiseen (Tutkimukset I-III). Tutkittujen ratkaisukeinojen osalta tulokset tukevat peiteäänen käyttöä akustisen tyytyväisyyden parantamisessa (Tutkimukset I-IV). Suodatettu kohina ja puronsolina ovat tehokkaita ja miellyttäviä peiteääniä, kun taas musiikkia ei voida suositella yleiseen käyttöön (Tutkimus II). Tutkimukset III ja IV osoittavat, että akustisia ongelmia voidaan vähentää kokonaisvaltaisella huoneakustisella suunnittelulla. Sen hyödyt ovat kuitenkin rajallisia lyhyillä etäisyyksillä lähityöpisteiden välillä (Tutkimus III). Häiritsevyyssäde selittää koettua melun häiritsevyyttä avotoimistoissa (Tutkimus IV), mikä tukee sen käyttöä toimistojen akustisten olosuhteiden arvioinnissa ja suunnittelussa. Työympäristön häiriötekijöiden negatiivisia vaikutuksia voidaan lisäksi vähentää rakentamalla avotoimistoihin vaihtoehtoisia hiljaisia työtiloja (Tutkimus V). Väitöskirjan lopussa tarkastellaan tutkimuksen rajoituksia sekä jatkotutkimustarpeita.Siirretty Doriast

Perception of Work Environment and Well-being in Activity-based Office – Three-wave Longitudinal Study

Activity-based offices (ABOs) have become increasingly common. Yet, longitudinal studies investigating the effects of change are rare. This three-wave longitudinal study compared perceptions of privacy and office support, satisfaction with the work environment, and well-being in an organization that renovated private offices into an ABO (maintaining assigned desks). Questionnaires were administered four months before and eight and 21 months after the change. Data on 34 employees from the first and 21 from the second follow-up were analyzed. Privacy, perceived office support for work tasks, and work engagement decreased at both follow-ups. No effects were found on perceived office support for interaction or job satisfaction. Satisfaction with the work environment decreased at the eight-month follow-up. This study’s long follow-up demonstrated the negative effects of office redesign on the perception of privacy, support for work tasks, satisfaction with the work environment, and well-being

Lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen toimisto-olosuhteissa - laboratoriotutkimus

Tavoitteena oli selvittää lämpötilojen 21 °C, 25 °C ja 29 °C vaikutus kognitiiviseen työsuoriutumiseen ja lämpöviihtyvyyteen toimistotiloissa

Hyvinvointia ja työn sujumista tukevat sisäympäristötekijät toimistossa

Hyvä sisäympäristö on tärkeä työntekijöiden hyvinvointiin, työkykyyn ja työn sujuvuuteen vaikuttava tekijä. Sisäympäristössä voi olla hyvinvointia tukevia voimavaratekijöitä ja hyvinvointia heikentäviä kuormitustekijöitä. Hyvinvointia voidaan tukea tilojen suunnitteluratkaisuilla ja työympäristömuutoksilla, jotka vähentävät kuormitustekijöitä tai lisäävät voimavaratekijöitä. Sisäympäristön kuormitustekijät voivat olla esimerkiksi viihtyvyys- tai keskittymishaittaa aiheuttavia tekijöitä tai tiloissa tapahtuvaa toimintaa hankaloittavia tekijöitä. Voimavaratekijät voivat olla esimerkiksi palautumista ja viihtyisyyttä tukevia tekijöitä, toiminnan sujumista, yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistäviä tekijöitä tai terveelliseen käyttäytymiseen kannustavia tekijöitä. Tässä katsauksessa on tarkasteltu sisäympäristötekijöiden yhteyttä hyvinvointiin ja työn sujumiseen toimistoympäristössä. Tarkastelu on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joita ovat sisäilman laatu, lämpöolosuhteet, ääniympäristö, visuaalinen ympäristö, luonnon elementit sekä tila- ja kalusteratkaisut. Katsaus pohjautuu pääosin 2010- ja 2020- luvuilla kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuihin katsausartikkeleihin. Tutkimustiedon määrä eri sisäympäristötekijöistä vaihtelee paljon. Paljon tutkittuja sisäympäristön osa-alueita ovat sisäilman laatu, lämpöolosuhteet, ääniympäristö, valaistus sekä kaluste-ergonomia. Näiden osalta etenkin kuormitustekijät tunnetaan hyvin ja niiden hallinta onkin suomalaisissa toimistoympäristöissä pääsääntöisesti hyvällä mallilla. Vähemmän tutkittuja sisäympäristön osa-alueita ovat visuaalinen ympäristö (pois lukien valaistus), luonnon elementit sekä tilaratkaisujen vaikutukset toiminnallisuuteen. Nämä osa-alueet yhdistetään usein sisäympäristön voimavaratekijöihin. Voimavaralähtöisen suunnittelun osalta on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia, kun tavoitellaan työntekijöiden parempaa hyvinvointia. Katsaus nostaa lopussa esille muutamia uusia työtilojen hyvinvointitekijöihin liittyviä kiinnostavia tutkimuskysymyksiä kuten hyvinvointitekijöiden tarkastelun kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien näkökulmasta sekä uusien työn tekemisen tapojen vaikutukset hyvinvointia tukevien työtilojen suunnitteluun. Katsaus on laadittu osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä

Avotoimiston sisäympäristön ja sisustuksen vaikutus kognitiiviseen suoriutumiseen ja viihtyvyyteen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten avotoimiston sisäympäristön (melu, lämpöolot, ilmanvaihdon määrä) merkittävä heikentäminen vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin, miten sisustuksen sävyt vaikuttavat.Loppuraportti.

Korkean lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistoympäristössä - laboratoriotutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää korkean lämpötilan 29 °C vaikutusta laaja-alaiseen psyykkiseen työsuoriutumiseen, kuormittavuuteen, lämpöviihtyvyyteen, koettuihin työskentelyolosuhteisiin sekä somaattiseen oireiluun toimistoympäristössä verrattuna neutraaliin lämpötilaan 23 °C

TOTI-hankkeen loppuraportti

TOTI-hankkeessa tavoitteena oli saada tutkittua tietoa, jota voidaan käyttää optimaalisten toimistotilojen suunnittelemiseen. Monitieteellinen tutkijaryhmä kehitti toimivia kokonaisratkaisuja yhdessä rakennusalan ammattilaisten ja toimitilojen käyttäjien kanssa. Erityisesti tarkasteltiin avotilatoimistojen oloja ja siellä akustiikkaa, lämpöoloja, yksityisyyttä, sisustusta, työtehtävien vaatimuksia ja organisaation tehtäviä.1

Perception of Water-Based Masking Sounds—Long-Term Experiment in an Open-Plan Office

A certain level of masking sound is necessary to control the disturbance caused by speech sounds in open-plan offices. The sound is usually provided with evenly distributed loudspeakers. Pseudo-random noise is often used as a source of artificial sound masking (PRMS). A recent laboratory experiment suggested that water-based masking sound (WBMS) could be more favorable than PRMS. The purpose of our study was to determine how the employees perceived different WBMSs compared to PRMS. The experiment was conducted in an open-plan office of 77 employees who had been accustomed to work under PRMS (44 dB LAeq). The experiment consisted of five masking conditions: the original PRMS, four different WBMSs and return to the original PRMS. The exposure time of each condition was 3 weeks. The noise level was nearly equal between the conditions (43–45 dB LAeq) but the spectra and the nature of the sounds were very different. A questionnaire was completed at the end of each condition. Acoustic satisfaction was worse during the WBMSs than during the PRMS. The disturbance caused by three out of four WBMSs was larger than that of PRMS. Several attributes describing the sound quality itself were in favor of PRMS. Colleagues' speech sounds disturbed more during WBMSs. None of the WBMSs produced better subjective ratings than PRMS. Although the first WBMS was equal with the PRMS for several variables, the overall results cannot be seen to support the use of WBMSs in office workplaces. Because the experiment suffered from some methodological weaknesses, conclusions about the adequacy of WBMSs cannot yet be drawn