Technology sourcing through acquisitions: Do high quality patents attract acquirers?

This study analyses how patent quality impacts the likelihood of acquisition. If a firm owns high quality or valuable patents, other firms may be interested in buying the firm to obtain the ownership of these patents. To proxy the quality of patents, we use both forward and backward citations. Moreover, our data enables us to distinguish between cross-border and domestic targets. Multinomial logit estimations show that owning patents correlates with becoming a target for a foreign firm. The same does not apply to targets for domestic firms. However, we do not find evidence that the quality of patents impacts the likelihood of becoming target for a domestic or a foreign firm

Impact of public R&D financing on private R&D: Does financial constraint matter?

This study analyses how public R&D financing impacts companies. Our main goal is to study whether public and private R&D financing are substitutes or complements, and whether this impact differs between financially constrained and unconstrained companies. Our company-level panel data cover the period from 1996 to 2002. The statistical method employed in the research takes into account the possibility that receiving public support may be an endogenous factor. Our results suggest that public R&D financing does not crowd out privately financed R&D. Instead, receiving a positive decision to obtain public R&D funds increases privately financed R&D. Furthermore, our results suggest that this additionality effect is bigger in large firms than in small firms.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan julkisen tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen vaikutuksia yrityksiin ja millainen merkitys rahoitusrajoitteella on näihin vaikutuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on siis selvittää lisääkö vai vähentääkö julkinen t&k-rahoitus yrityksen omarahoitteista t&k-toimintaa. Lisäksi selvitetään, onko tämä vaikutus erilainen rahoitusrajoitteisilla ja eirahoitusrajoitteisilla yrityksillä. Aineistona käytetään yritystason paneliaineistoa vuosilta 1996-2002. Tutkimusmenetelmässä otetaan huomioon, että julkisen t&k-rahoituksen saaminen on endogeeninen tekijä. Tutkimuksen mukaan julkinen t&k-rahoitus ei syrjäytä yritysrahoitteista t&k:ta vaan pikemminkin täydentää sitä. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että julkisen t&k-rahoituksen lisäysvaikutus on suurempi suurilla yrityksillä kuin pienillä yrityksillä. Sen sijaan lisäysvaikutus on samansuuruinen sekä hyvän että huonon koronmaksukyvyn omaavilla yrityksill

Ulkoistus ja toimnitojen siirrot suomesta ulkomaille: Katsaus 2000-luvun alun tilanteesta

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemiä ulkoistuksia sekä toimintojen siirtoja maasta toiseen. Tutkimustulosten mukaan 2000-luvun alkupuoliskolla Suomesta on siirtynyt ulkomaille toimintoja yhteensä noin 10 000-23 000 henkilötyövuoden verran. Vuositasolla tämä vastaa noin 1-2.5 % Suomessa vuosittain syntyvästä ja tuhoutuvasta työpaikkojen määrästä. Suurin osa ulkomaille siirtyneistä tehtävistä on koskenut valmistustoimintaa. T&ktoimintaa on Suomesta siirretty ulkomaille hyvin vähän. Ulkoistukset ovat kaikkein yleisintä palvelutoiminnoissa, mutta myös valmistus- ja t&k-toimintaa on ulkoistettu muille yrityksille. Tuotantotoiminnan ulkoistusten päämotiivit ovat olleet kapasiteetin ja joustavuuden lisääminen sekä kustannussäästöt. T&k-toiminnan ulkoistuksilla on useimmiten pyritty teknologian/ osaamisen hankkimiseen, joustavuuden lisäämiseen ja alhaisempiin kustannuksiin

Tuotannon ja T&K-toiminnan ulkoistaminen: Motiivit ja onnistuminen

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten tekemien ulkoistusten motiiveja ja onnistumista. Teknologiateollisuuden ulkoistuksia verrataan muun teollisuuden ulkoistuksiin. Tulosten mukaan tuotantotoimintaa on ulkoistettu monista eri syistä. Lähes aina yhtenä motiivina on ollut kustannussäästöt. Myös joustavuuden lisääminen, fokusointi ja lisäkapasiteetin hankkiminen ovat olleet tärkeitä motiiveja ulkoistaa tuotantoa. T&k:n ulkoistusten yksi tärkeimpiä syitä on ollut teknologian tai osaamisen hankinta. Muita motiiveja ovat olleet lisäkapasiteetin hankkiminen ja joustavuuden lisääminen. Motiivien lisäksi tutkimuksen toinen tärkeä tulos on se, että ainoastaan noin puolessa tapauksista ulkoistusten alkuperäiset tavoitteet saavutetaan täysin. Esimerkiksi tavoitellut kustannussäästöt saavutetaan noin 40 prosentissa tuotannon ja t&k-toiminnan ulkoistuksista

Impact of public R&D financing on employment

This study analyses how public R&D financing impacts the labour demand of companies. To our knowledge, no previous studies have distinguished the impact on the firm’s global and domestic employment. Our company-level panel data covers a period from 1997 to 2002. The statistical method employed in the study takes into account the possibility that receiving public support may be an endogenous factor. Our results suggest that public R&D financing increases both group-level and domestic R&D employment. We also analysed the impact of public R&D funding on other than R&D employment. According to our results, public funding does not have an effect on other than R&D employment. However, it is possible that these impacts exist in the longer run

Mergers and acquisitions: Reason and results

The report looks at mergers and acquisitions (M&As) as companies’ investment strategy. The aim of this study is to benchmark Finnish M&A activity against other countries. Several comparisons suggest that Finnish companies are very active in the M&A market. In fact, after taking into account the size of the economy, Finland ranked first out of all EU member states during the 1990s. This high level of activity is not only due to domestic deals but also to a high number of outward and inward crossborder mergers and acquisitions. Our analysis indicates that most of the cross-sectional and time-series variation of the M&A activity in different countries can be explained by using GDP, market capitalisation and the number of listed firms as explanatory variables. However, many other factors also explain the high Finnish M&A activity. Moreover, in this paper an eclectic model of the causes of M&As is also proposed. This schematic model suggests that there are macro-level, industry-level and firm-level factors affecting M&A decisions. – Merger ; acquisition ; takeover ; benchmarking ; M&A ; FDITässä raportissa tarkasteltiin yrityskauppoja yritysten investointistrategiana. Tutkimuksessa vertailtiin Suomen yrityskauppojen määrää muihin maihin. Useat vertailut osoittivat, että Suomessa tehdään poikkeuksellisen paljon yrityskauppoja. 1990-luvulla Suomessa tehtiin EU-maista eniten yrityskauppoja, kun huomioidaan talouden koko. Kotimaisten yrityskauppojen lisäksi suomalaiset yritykset ovat olleet mukana myös kansainvälisissä yritysjärjestelyissä. Maiden välistä eroa yrityskauppojen lukumäärässä voidaan selittää BKT:lla, pörssin markkina-arvolla sekä listattujen yritysten lukumäärällä. Nämä tekijät eivät kuitenkaan yksi riitä selittämään Suomen korkeaa yrityskauppa-aktiviteettia. Tässä raportissa esitellään lisäksi kehikko, jonka mukaan yrityskauppapäätösten takana on sekä makrotaloudellisia, toimialakohtaisia että yrityskohtaisia tekijöitä. – Yrityskauppa ; fuusio ; vertailu ; M&A ; ulkomainen investoint

Ulkomaalaisomistuksen vaikutus yritysten kasvuun

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten kehitystä. Vuosina 2001-2003 Suomeen tuli yhteensä 760 ulkomaista yritystä. Tässä työssä selvitetään, miten näiden yritysten toiminta on kehittynyt myöhempinä vuosina. Tutkimuksessa saatiin kaksi merkittävää tulosta. Ensiksi, ulkomaiset uusperustannoin (greenfield) tulleet yritykset ovat lisänneet henkilöstöä keskimäärin 13-15 prosenttia ja liikevaihtoa 10-12 prosenttia enemmän kuin vastaavat kotimaiset yritykset. Tutkimuksen toinen päätulos on, että ulkomaalaisomistuksen vaikutus on erilainen yrityskaupoissa kuin uusperustannoissa. Yrityskauppakohteiden tapauksessa sekä henkilöstön että liikevaihdon kehitys on ollut samanlaista sekä kotimaisissa että ulkomaalaisomisteisissa yksiköissä

Ohjelmistoalan nykytila Suomessa

Tässä selvityksessä tarkastellaan ohjelmisto-alan nykytilaa Suomessa. Tulosten mukaan koko IT-alan osuus Suomen BKT:sta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Nykyisin IT-alan osuus BKT:sta on noin 2 prosenttia. Vuonna 2006 IT-alalla oli kaikkiaan noin 8000 yritystä. IT-yritysten yhteenlaskettu Suomen henkilöstömäärä oli 46 000, joista noin 33 000 työskenteli yrityksissä, joiden päätoimialana on ohjelmistot. Selvityksessä tuli esiin se, että näiden ohjelmistoyritysten kannattavuus ja tuottavuus vaihtelevat voimakkaasti yritysten kokoluokittain. Tulokset viittaavat siihen, että keskikokoisten (30-70 henkilöä) ohjelmistoyritysten tuottavuus, tuottavuuden kasvuvauhti ja kannattavuus ovat muita kokoluokkia selvästi alempia. Kaiken kaikkiaan ohjelmistoalan työn tuottavuus näyttäisi olevan melko matalalla tasolla, mikä johtunee ohjelmistojen teon käsityövaltaisuudesta

Nokia in the Finnish innovation system

The report looks at Nokia in the Finnish innovation system. Nokia serves both as a user and as a producer in the innovation system. Nokia has had a remarkably positive impact on Finland’s very high ratio of R&D expenditure to GDP. Moreover, at least partly due to Nokia, Finnish exports of high-tech products are notably greater than high-tech imports. Nokia co-operates with companies, universities and research institutes. Our interviews suggest that, due to co-operation, knowledge has flowed from one party to another. In addition to R&D co-operation, recruitment from universities to companies and vice versa has served as another important knowledge transfer channel. Although R&D co-operation has functioned well in most cases, in some cases problems have emerged. According to some of our interviewees, the allocation of intellectual property rights (IPR) has been troublesome. Another concern was related to the retaining of universities’ high knowledge level in the future. – Nokia ; innovation system ; Finland ; R&D ; research and development ; education ; Knowledge ; technologyTutkimuksessa tarkastellaan Nokiaa osana Suomen innovaatiojärjestelmää. Nokia toimii sekä innovaatioresurssien käyttäjänä että uusien resurssien tuottajana. Nokialla on suuri vaikutus siihen, että Suomen tutkimus- ja tuotekehityspanostukset suhteessa BKT:hen on maailman kärkiluokkaa. Yhtiö on myös keskeisesti vaikuttanut siihen, että Suomen korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa on tuntuvasti ylijäämäinen. Nokia tekee yhteistyötä niin yritysten kuin korkeakoulujen ja tutkimuslaitostenkin kanssa. Tämän tutkimuksen aikana tehdyt haastattelut viittaavat siihen, että yhteistyön seurauksena tietotaitoa on levinnyt eri osapuolille. Tutkimusyhteistyön lisäksi rekrytointi korkeakouluista yrityksiin ja joissain tapauksissa yrityksistä korkeakouluihin on toiminut tärkeänä osaamisen siirtokanavana. Vaikka tutkimus ja tuotekehitysyhteistyö on toiminut pääasiassa hyvin, joissain tapauksissa siitä on myös aiheutunut ongelmia. Osa haastatelluista koki erityisen ongelmalliseksi aineettomien oikeuksien (IPR) jakautumisen. Toinen huolenaihe koski korkeakoulujen osaamistason säilyttämistä tulevaisuudessa. – Nokia ; innovaatiojärjestelmä ; Suomi ; T&K ; tutkimus- ja tuotekehitys ; koulutus ; Osaaminen ; teknologi

Determinants of manufacturing-R&D co-location

The phenomenon of physical R&D-manufacturing co-location is interesting, because researchers have made very different observations regarding its prevalence. In some populations co-location of the two functions seems to be the norm; in others, an exception. However, we still do not have an explicit explanatory theory of co-location. In this paper, we look the reasons why manufacturing and R&D may have to be physically co-located. In a sample of 241 Finnish industrial firms, we find that the need for co-location varies drastically from company to company. We further find that product complexity, process complexity and industry clockspeed have an effect on co-location need