How can the training of medical residents be improved? Three suggestions

Background: The requirements for the quality of postgraduate medical education (PGME) have been increasing recently, due to changing demographics, patient service pressures and evolving healthcare systems. Furthermore, changes in medical knowledge and practice, and multiple challenges inherent in residents’ training make the development of PGME highly important.Aim: To explore the experiences of internal medicine residents in PGME programme and suggest key features for future training.Method: Twelve internal medicine residents were interviewed concerning their experiences with PGME. Data-driven analysis of the results was conducted, from which three themes regarding areas for development emerged.Results: The most crucial areas to develop in PGME appeared to be: 1) utilisation of feedback and collegial support; 2) support for residents’ skills in coping with stress and developing emotion regulation strategies; and 3) fostering residents’ teaching skills and pedagogical practices in clinics.Conclusions: The development of residents’ training should be supported with curriculum and carefully planned pedagogical solutions. In addition, training for teachers of residents should be improved.</p

Sisätauteihin erikoistuvien lääkäreiden asiantuntemus potilastapauksen tulkitsijana

Tutkimus kohdistui sis&auml;tauteihin erikoistuviin l&auml;&auml;k&auml;reihin (N = 13) ja siihen, miten he tulkitsevat kirjallista potilastapausta verrattuna kolmannen vuoden l&auml;&auml;ketieteen opiskelijoihin (N = 33). Potilastapauksen tulkintaa tutkittiin silm&auml;nliikemetodilla, jossa osallistujan silm&auml;nliikkeet nauhoitettiin lukemisprosessin aikana. T&auml;m&auml;n lis&auml;ksi erikoistuvia l&auml;&auml;k&auml;reit&auml; haastateltiin diagnoosiprosessin aikana. Tapaustutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, ett&auml; erikoistuvat l&auml;&auml;k&auml;rit ovat nopeita, tarkkoja ja strategisia diagnoosin tekij&ouml;it&auml;, jotka l&ouml;yt&auml;v&auml;t potilaan diagnoosin kannalta olennaisen tiedon hyvin nopeasti verrattuna perusopiskelijoihin. Asiasanat: l&auml;&auml;ketieteen oppiminen, erikoistumiskoulutus, l&auml;&auml;k&auml;rin asiantuntijuus, silm&auml;nliikemetodi Abstract In the current study, we first investigated differences between medical freshmen and residents in actual processing of written patient cases.&nbsp; In internal medicine residents have to cope with huge amount of knowledge and ill-defined problems under time pressure. Participants in this study were 13 residents in an internal medicine program in Finland and 33 medical third year students. First, participants interpreted one written patient case while their eye movements were recorded. Our results revealed that residents are excellent in conducting diagnoses compared to novices and their reading times are significantly faster and they process patient cases in a different way. Keywords: medical expertise, internal medicine, eye tracking</p

Monialaisen koulutuksen hyödyt monin verroin panoksia suuremmat

Sosiaali-, terveys- sekä kasvatus- ja opetusalojen työpaikoilla tehdään paljon moniammatillista yhteistyötä palvelujen piirissä olevien henkilöiden terveyden, hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja oppimisen edistämiseksi. Moniammatillisen osaamisen opetus on kuitenkin näiden koulutusalojen kesken toistaiseksi hyvin vähäistä. Turun korkeakoulujen yhdentoista koulutusalan yhteistyönä toteuttaman Moniammatillinen osaaminen hoidossa, kuntoutuksessa ja opetuksessa (Monelle) -opintojakson tavoitteena on asiakkaan tarpeista lähtevän moniammatillisen yhteistyön oppiminen. Monelle on monialaisuutensa osalta laajimpia opetuskokonaisuuksia Suomessa ja sen toteuttaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä toimijoiden kesken. Tässä artikkelissa kuvataan Monellen sisältöjä ja toteutustapoja sekä pohditaan opintojakson kehittämistä monialaisen koulutuksen ja sen järjestämisen haasteiden näkökulmasta. Lähestymme korkeakoulujen ja toimijoiden välistä yhteistyötä käsitteellä monialaisuus, ja Monelle-opintojaksolla oppimista ja toimimista käsitteellä moniammatillisuus.</p

Exploring eye movements of experienced and novice readers of medical texts concerning the cardiovascular system in making a diagnosis

This study used the eye-tracking method to explore how the level of expertise influences reading, and solving, two written patient cases on cardiac failure and pulmonary embolus. Eye-tracking is a fairly commonly used method in medical education research, but it has been primarily applied to studies analyzing the processing of visualizations, such as medical images or patient video cases. Third-year medical students (n = 39) and residents (n = 13) read two patient case texts in an eye-tracking laboratory. The analysis focused on the diagnosis made, the total visit duration per text slide, and eye-movement indicators regarding task-relevant and task-redundant areas of the patient case text. The results showed that almost all participants (48/52) made the correct diagnosis of the first patient case, whereas all the residents, but only 17 students, correctly diagnosed the second case. The residents were efficient patient-case-solvers: they reached the correct diagnoses, and processed the cases faster and with a lower number of fixations than did the students. Further, the students and residents demonstrated different reading patterns with regard to which slides they proportionally paid most attention. The observed differences could be utilized in medical education to model expert reasoning and to teach the manner in which a good medical text is constructed. Eye-tracking methodology appears to have a great deal of potential in evaluating performance and growing diagnostic expertise in reading medical texts. However, further research using medical texts as stimuli is required. Anat Sci Educ. © 2016 American Association of Anatomists.</p

Professori, LKT Pekka Kääpä 1947–2021: Arvostettu lääketieteen alan kouluttaja.In Memorian

Pekka Kääpä syntyi Helsingissä 23.7.1947. Hän kävi koulunsa Varkaudessa ja opiskeli lääketiedettä Sveitsissä, valmistui Bernin yliopistosta vuonna 1975. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli Oulun yliopistossa vuonna 1983. Pekka Kääpä oli neonatologian dosentti (OY) ja kehitysfysiologian dosentti (TY). Erityispätevyyden Kääpä hankki ilmailulääketieteestä, hallinnosta ja lääkärikouluttajana. Hän toimi vuosia Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opettajatehtävissä, kuten Sydäntutkimus-aseman apulaisopettajan virassa ja ma. fysiologian professorina. Vuonna 2006 Pekka Kääpä nimitettiin lastentautiopin määräaikaiseen professuuriin. Eläkkeelle hän jäi professuurista vuonna 2013.</p