Luovuus ja mielikuvitus opetussuunnitelman perusteissa alkuopetuksen luokilla 1.–2.

Tiivistelmä. Tällä hetkellä elämme koulumaailmassa murroksessa, kun syksyllä 2016 astui voimaan uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Tämmä pakotti jokaisen Suomen peruskoulun muutokseen, samoin kuin jokaisen opettajan pohtimaan omaa opettajuuttaan. Opetuksen lähtökohdat ovat yhä enemmän lapsilähtöiset ja lapsen kokemusmaailmaa lähellä. Tällöin leikin näkökulma korostuu etenkin alkuopetusikäisten opetuksessa ja sitä kautta luovuuden ja mielikuvituksen rooli niiden ollessa leikin elementtejä. Vaikka luovuus ja mielikuvitus ovat vaikeasti määriteltäviä käsitteitä niitä mittaavien mittareiden puuttuessa, on niillä selkeä rooli jokaisen ihmisen elämässä. Kari Uusikylä määrittelee luovuuden koostuvan neljästä tärkeästä elementistä, joita ovat: yksilö, prosessi, produkti ja ympäristö. Myös koulumaailmassa oppilaslähtöisyys tarkoittaa joustavuuden, leikillisyyden ja sitä kautta luovuuden ja mielikuvituksen tuomista osaksi opetusta. Tutkimuskysymyksinäni pro gradu -työssä ovat: 1. Millaisessa kontekstissa luovuus ja mielikuvitus esiintyvät vuonna 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa alkuopetuksen vuosiluokilla 1–2? 2. Miten Kari Uusikylän määrittämät luovuuden neljä elementtiä näkyvät ensimmäisen tutkimuskysymykseni kautta saadussa kontekstissa? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia sekä opetussuunnitelman yleisistä osista, että alkuopetuksen osasta. Sekä luovuus että mielikuvitus näkyivät opetussuunnitelmassa, joskin mainittuna vain 40 kertaa. Luovuutta ja mielikuvitusta ei kuitenkaan ole määritelty opetussuunnitelmassa, vaan jää täysin jokaisen tulkinnan varaan, mitä luovuudella ja mielikuvituksella kulloinkin tarkoitetaan. Opetussuunnitelmassa nämä käsitteet painottuivat alkuopetuksen osioon ja siellä oppiaineita koskevaan osioon, eniten edelleen taide- ja taitoaineissa. Eniten luovuus ja mielikuvitus esiintyivät työ- ja toimintatapojen, sekä ajattelun yhteydessä. Myös leikki oli usein osana samaa kontekstia luovuuden ja mielikuvituksen kanssa. Luovuuden elementeistä eniten korostui yksilön elementti. Toiseksi eniten opetussuunnitelmassa näkyi prosessin elementti. Luovuus näkyy siten eniten yksilön ominaisuutena ja prosessissa, eli tekemisessä. Luovuuden elementeistä produkti korostui vähiten, kuten yleensä myös luovuuden määritelmässä ajatellaan. Ympäristönä koulun tulee kuitenkin huomioida erilaiset oppilaat, mikä näkyi myös luovuuden ympärisön elementin kohdalla opetussuunnitelmassa. Luovuuden ja mielikuvituksen rooli uudessa opetussuunnitelmassa jäi pintaraapaisuksi, mikä jättää enemmänkin kysymyksiä kuin selkeitä raameja opetukselle. Positiivista kuitenkin on, että luovuus ja mielikuvitus ovat jossain määrin ja eri konteksteissa mukana koko opetussuunnitelman perusteissa, niin kaikkia koskevissa laaja-alaisissa tavoitteissa, mutta myös eri luokka-asteita koskevissa osioissa

Retrospective, Registry-based, Cohort Investigation of Clinical Outcomes in Patients with Cutaneous Squamous Cell Carcinoma and Basal Cell Carcinoma in Finland

Most cases of keratinocyte cancer can be treated effectively with surgery. However, survival is reduced in patients with advanced disease. This retrospective cohort study evaluated overall survival of patients with invasive keratinocyte cancers, and high-risk features for progression of the disease and mortality in Finnish patients in a real-world setting. A total of 43,143 patients with keratinocyte cancer types of basal cell carcinoma and 10,380 with cutaneous squamous cell carcinoma were identified nationwide. More detailed patient records were available for a subset of patients (basal cell carcinoma n = 5,020 and cutaneous squamous cell carcinoma n = 1,482) from a regional database. Fifty percent of patients with advanced cutaneous squamous cell carcinoma died approximately 4.5 years after diagnosis. Multivariable models suggested that risk factors for keratinocyte cancer progression were male sex, presence of comorbidities, immunosuppression, and pre-cancerous lesions, while risk factors for disease-specific mortality were advanced disease stage with immunosuppression, other malignancies, and consecutive surgical excisions. These results suggest that identifying patient and tumour factors associated with poor disease outcome could be important when determining appropriate treatment and follow-up; however, further studies are necessary.</p

Syntheses and catalytic properties of palladium (II) complexes of various new aryl and aryl alkyl phosphane ligands

Abstract Thirty three aryl and aryl alkyl phosphane ligands were prepared and characterized for catalytic purposes. The aryl groups in both types of ligands were modified with alkyl substituents (methyl, ethyl, isopropyl, cyclohexyl, phenyl) or hetero substituents (methoxy, N,N-dimethylaniline, thiomethyl). The alkyl groups directly attached to the phosphorous atom were ethyl, isopropyl or cyclohexyl. Mono- and in some cases also dinuclear palladium (II) complexes of the ligands were prepared and characterized. The syntheses of the palladium complexes are solvent-dependent and afford either mono- or dinuclear complexes depending on the choice of the solvent. Additionally, two 2-mercaptobenzothiazole palladium complexes were synthesized and characterized. A rare distorted lantern-type structure was presented for the first time. The ligands were characterized by 1H, 13C, 31P NMR spectroscopy and mass spectrometry. The palladium complexes were characterized by 31P NMR spectroscopy, X-ray crystallography and elemental analysis. Links between the NMR data of the palladium complexes and ligands and their catalytic activity was screened and correlation found. The crystal structures of the palladium complexes were studied for possible attractive interactions between two ligands. Such interactions were found from two examples. There is an attractive interaction between the phenyl and quinolinyl moieties of 2-quinolinyldiphenyl phosphane. A similar interaction was found between the methyl substitute and phenyl ring of o-tolylphosphane. The ligands and palladium complexes presented in this thesis were prepared in hope of finding suitable catalysts for Suzuki coupling reactions of various bulky aryl halides and phenyl boronic acids to prepare sterically hindered bi- and triaryls under microwave irradiation. A selection of aryl alkyl phosphane ligands catalyzed the couplings of bulky aryl bromides and even unactivated aryl chlorides efficiently and produced high yields. The reaction conditions of a new catalyst system were optimized, and it was noticed that the addition of a small amount of water enhanced the purity and yield of the coupling products further

Mielikuvat oppimisen tukena

Urheilussa on käytetty jo kauan mentaalisia menetelmiä hyväksi tärkeisiin kisoihin valmistautuessa ja täydelliseen suoritukseen tähdätessä. Näihin menetelmiin kuuluu vahva psyykkinen harjoittelu, johon sisältyy vahvasti osa-alueena myös suggestiot. Suggestiot ovat osa mielikuvia tai keino tuottaa mielikuvia. Suggestioilla pyritään vaikuttamaan siihen henkilöön, kenen ajattelua halutaan vahvistaa. Suggestiot toimivat ikään kuin mieleen istutettavina käskyinä toimia jotenkin tai esimerkiksi lisäämään itseluottamusta ja kykyä uskoa omiin kykyihin. Miksei suggestioita voi siis hyödyntää opetuksessa? Tutkimuskysymyksinäni on: 1. Mitä mielikuvat ovat, sekä 2. Miten mielikuvia voi hyödyntää oppimisessa? Opettajan ammatissa mielikuvilla ja mielikuvituksen käytöllä on suuri rooli, etenkin nuorempien oppilaiden kanssa. Saatamme jopa huomaamattamme käyttää työssämme hyväksi mielikuvilla leikittelyä tai mielikuvituksen aktivoimista. Mielikuvat ovat ihmisen tapa jäsentää asioita sekä palauttaa ja muokata muistissa olevia asioita, esimerkiksi omia elämäntapahtumia tai mielipiteitä, totuuksina pitämiään asioita. Opettaja ei kuitenkaan välttämättä tiedosta sitä kaikkea, mikä voi vaikuttaa siihen, millaisia ajatuksia ja myös mielikuvia opettajan tuottamat sanat ja käytös luovat vastaanottajissa, oppilaissa. Moni ei tule ajatelleeksi, että jo ilmeet ja äänensävyt, sekä pukeutuminen että värit vaikuttavat suggestioiden laatuun ja sitä kautta myös mielikuviin, joita me välitämme ja aistimme muissa ihmisissä. Jokainen käyttää suggestioita jatkuvasti, myös tiedostamattaan. Etenkin koulu on suggestioiden kenttänä yksi vahvimmista. Opettaja syöttää jatkuvasti niin näkyviä ja kuuluvia, kuin myös piilossa olevia suggestioita. Suggestiot toimivat eräänlaisina mielen ärsykkeinä, joista jokainen suggestion vastaanottaja tekee oman tulkintansa. Sanat ja eleet muodostavat vastaanottajissa erilaisia tuntemuksia ja ajatuksia, joiden kautta vastaanottaja tekee omia tulkintoja suggestion lähettäjästä tai esillä olevasta asiasta. Vaikka suggestiot voivat olla yksinkertaisia kannustavia sanoja, voi niillä olla myös negatiivinen vaikutus, mikäli niiden laatua ei ymmärrä. Joskus myös sanat ja eleet saattavat olla ristiriidassa keskenään, jolloin voi olla vaikea saada suggestion vastaanottajaan minkäänlaista otetta. Mikäli suggestioita osaa käyttää oikein, voi niillä olla positiivinen vaikutus oppimiseen ja oppilaan tunteeseen omasta kyvykkyydestä. Opettajan on hyvä olla perillä siitä, millaisia mielikuvia luo suggestioiden kautta, mitkä ovat oppilaan eduksi ja miten niitä voi hyödyntää omassa työssään. Suggestioihin liittyy myös kritiikkiä, joka liittyy siihen, onko opettajan etiikan mukaista tietoisesti muuttaa ihmisen ajattelua tai puuttua siihen, millaisia mielikuvia esimerkiksi oppilaille luodaan

Nurse leaders’ perceptions of future leadership in hospital settings in the post-pandemic era:a qualitative descriptive study

Abstract Purpose: Coronavirus disease (COVID-19) has challenged leadership in hospitals worldwide. The experiences of leadership during the pandemic changed leadership significantly. This study aims to describe nurse leaders’ perceptions of what future leadership in hospital settings in the post-pandemic era needs to be like. Design/methodology/approach: A qualitative descriptive study was used. A total of 20 nurse leaders from the Finnish central hospital were interviewed from June to October 2021. The data were analysed using inductive content analysis. Findings: The analysis revealed five main categories describing nurse leaders’ perceptions of future leadership in hospital settings in the post-pandemic era: digitalisation and hybrid working culture, development of sustainable working conditions, moving smoothly to the post-pandemic era, dissolution of traditional regimes of organisation and flexibility in leadership. Practical implications: In the post-pandemic era, the constantly changing demands and challenges currently facing healthcare systems have significantly increased the complexity of hospital organisations. This requires critical evaluation and change to traditional leadership. Enhancing flexibility and authenticity in leadership, strengthening competencies, implementing a wide range of digital resources and increasing the appeal of the nursing profession to build the next generation of nurses — all of these are needed to provide sustainability in future healthcare. Originality/value: The results identify the critical points of leadership that need to be developed for future challenges and for maintaining a sufficient supply of qualified professionals. Acting on this information will enhance flexibility in organisations and lead to acceleration of changes and the development of new kinds of leadership in the future

In utero deposition of trace elements and metals in tissues

Abstract Introduction: All animals, including humans, are exposed to heavy metals which are known to accumulate in different tissues, especially in bone. During pregnancy, the maternal bone turnover is increased and the metals in the mother’s body can be mobilized into the bloodstream. Heavy metals in maternal blood are known to pass through the placenta to the fetal blood and finally, deposited to bone tissue. However, there are no studies on the concentration of metals in the fetal solid tissues and until now, the rate of metal transfer from mother to fetus is not exactly known. Materials and methods: Samples of the blood, liver, placenta, and three different bones were collected from 17 pregnant ewes and their 27 fetuses. The animals had no known exposure to heavy metals. The concentrations of Al, As, Ba, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, Rb, Sb, Sn, Sr, Te, Ti, Tl, V, and Zn were analyzed using ICP-MS. Results and discussion: The concentration of Sb, Sn, Te, and Tl were under the detection limit in all the samples. The other metals were found in all maternal and fetal tissues, suggesting that all detectable metals cross the placenta. Blood concentrations were low compared to solid tissue concentrations. The concentrations of essential elements varied between maternal and fetal tissues, which could be explained by biological differences. The differences in concentrations of non-essential elements between the ewe and fetuses were smaller. The most significant differences were between maternal and fetal concentrations of Ba and Sr, which is at least partly explained by the mineralization degree of the bone. Conclusion: Heavy metals accumulate in fetal solid tissues in sheep that are not directly exposed to heavy metals. Because of the differences in anatomy between human and sheep placenta, the accumulation in the tissue of human fetuses should be extrapolated cautiously. However, there might be some clinical relevance for fertile aged women who are exposed to heavy metals, such as women who work in the metal industry or who have undergone joint replacement surgery

Prognostic value of heart rate variability in patients with coronary artery disease in the current treatment era

Abstract Coronary artery disease (CAD) mortality has declined substantially over the past decades thanks to advancing medical and interventional/surgical treatments; therefore, the prognostic value of the heart rate variability in CAD in the current treatment era is not well established. We evaluated the prognostic significance of baseline heart rate variability in 1,757 ARTEMIS study patients with angiographically verified CAD. During an average follow-up time of 8.7 ± 2.2 years, a total of 285 (16.2%) patients died. Of the patients, 63 (3.6%) suffered sudden cardiac death or were resuscitated from sudden cardiac arrest (SCD/SCA), 60 (3.4%) experienced non-sudden cardiac death (NSCD), and death attributable to non-cardiac causes (NCD) occurred in 162 (9.2%) patients. For every 10 ms decrease in standard deviation of normal to normal intervals the risk for SCD/SCA, NSCD and NCD increased significantly: HR 1.153 (95% CI 1.075–1.236, p&lt;0.001), HR 1.187 (95% CI 1.102–1.278, p&lt;0.001) and HR 1.080 (95% CI 1.037–1.125, p&lt;0.001), respectively. The natural logarithm of the low-frequency component of the power spectrum and the short-term scaling exponent of the detrended fluctuation analysis also had significant association with all modes of death (p&lt;0.001). After relevant adjustment, standard deviation of normal-to-normal intervals retained its association with NSCD and NCD (p&lt;0.01), the natural logarithm of the low-frequency component of the power spectrum with all modes of death (p from &lt;0.05 to &lt;0.01), and the short-term scaling exponent of the detrended fluctuation analysis with SCD/SCA (p&lt;0.05) and NCD (p&lt;0.001). In conclusion, impairment of many measures of heart rate variability predicts mortality but is not associated with any specific mode of death in patients with stable CAD during the current treatment era, limiting the clinical applicability of heart rate variability to targeting therapy

High strength modified nanofibrillated cellulose-polyvinyl alcohol films

In this study surface-modified nanofibrillated cellulose (NFC) was used at low levels (0.5 to1.5 wt%) as a reinforcement in a polyvinyl alcohol (PVA) matrix. The modified-NFC-PVA composite films prepared using the solution casting technique showed improved mechanical performance. Birch pulp cellulose was initially modified by allylation using a solvent-free, dry modification method followed by subsequent epoxidation of the allyl groups and finally grinding the pulp to yield epoxy-NFC. In order to obtain optimal mechanical performance, epoxy-NFC with different degrees of substitution was evaluated in the reinforcement of PVA. The addition of 1 wt% epoxy- NFC (degree of substitution, DS 0.07) enhanced the modulus, strength, and strain of pure PVA film by 307, 139 and 23 %, respectively, thus producing the best performing film. The results demonstrate the favourable effect of chemically functionalized NFC on the mechanical properties of polyvinyl alcohol compared to unmodified NFC as reinforcement. In order to improve industrial and economic feasibility, the manufacture of the composite was also done in situ by grinding cellulose directly in PVA to produce the new biocomposite in a one-step process