Morphological variation of the diatom species Gomphonema parvulum Kütz. under nutrient and shading treatment

Diatoms (Bacillariophyta) are unicellular microalgae inhabiting nearly all aquatic environments on Earth. Some taxa are endemic to certain regions, whereas some are widely spread or even cosmopolitan. Diatoms’ species diversity and habitat selection support their use as bioindicators, and traditional water quality indices are based on species composition and index species. However, trait-based indices have gained interest in recent years and researchers believe that traits could potentially act as a useful tool in environmental assessment. Traits refers to the morphological, physiological and phenological properties of species, and they are closely linked to the species’ capacity to grow and reproduce in certain circumstances. Morphological variation in diatoms varies significantly between taxa and species. The possibilities of a diatom to adapt into changing habitat is a result of its capacity to alter its morphological properties. Urban and agricultural land use affect water resources negatively, and climate change acts as a reinforcing factor creating complex and mixed effects on aquatic environments. Global warming is and will proceed to be strongest near the poles and its unique and harsh habitats. Climate change by anthropogenic activities and environmental pollution has affected and will affect microbial communities and primary producers everywhere. Diatoms have a central role in global productivity and biogeochemical cycle, and changes in microbial cell size could have severe implications for food webs and energy transition of energy in the trophic system. The aim of this thesis was to monitor the morphological properties, including the size, shape and striae density, of G. parvulum and its link to different combinations two stressors: nutrient solution (PO4 and NO3) and limited light availability. Shading treatment had a clear effect on average cell width, but average cell length did not correlate with shading. Nutrient treatment did not alter the cell length but had some effect on striae density. However, it was concluded that striae count or head shape are not most suitable for indicator purposes, as they are affected by cell size. In conclusion, no clear variation patterns according to the nutrient or shading treatment were detected, but result suggest that the increased availability of light could alter the size of G. parvulum. Results could be blurred by the small sample size or the presence of cryptic or semi-cryptic species

Analysis of the Influence of GDP, Health Index, Education Index, Consumer Price Index on Population in Central Java in 2010-2020

This study aims to analyze the influence of Gross Regional Domestic Product (GRDP), Health Index, Education Index, and Consumer Price Index on the population of Central Java from 2010 to 2020. Time series panel data covering the specified period were analyzed using the fixed effects panel regression method. The study utilized secondary data from reliable sources. The analysis results reveal that GRDP has a significant positive influence on the population in Central Java, indicating that economic growth contributes to population increase. Moreover, the Health Index and Education Index also exhibit significant positive influences on the population, implying that well-being and educational quality foster population growth. However, the Consumer Price Index demonstrates a significant negative influence on the population. This suggests that high inflation rates might restrict population growth. In this context, it is crucial for governments and policy makers to consider the complex interactions among economic, social, and demographic factors while formulating sustainable development policies

IHS Climate in Context – Future Remains: A Cabinet of Curiosities for the Anthropocene (2018)

Histor

Estonian language technology Anno 2009

Proceedings of the NODALIDA 2009 workshop Nordic Perspectives on the CLARIN Infrastructure of Language Resources. Editors: Rickard Domeij, Kimmo Koskenniemi, Steven Krauwer, Bente Maegaard, Eiríkur Rögnvaldsson and Koenraad de Smedt. NEALT Proceedings Series, Vol. 5 (2009), 21-26. © 2009 The editors and contributors. Published by Northern European Association for Language Technology (NEALT) http://omilia.uio.no/nealt . Electronically published at Tartu University Library (Estonia) http://hdl.handle.net/10062/9207

Pattern Discovery from Biosequences

In this thesis we have developed novel methods for analyzing biological data, the primary sequences of the DNA and proteins, the microarray based gene expression data, and other functional genomics data. The main contribution is the development of the pattern discovery algorithm SPEXS, accompanied by several practical applications for analyzing real biological problems. For performing these biological studies that integrate different types of biological data we have developed a comprehensive web-based biological data analysis environment Expression Profiler (http://ep.ebi.ac.uk/)

FIBER ART FEVER!

El arte textil en todas sus formas propone una infinidad de posibilidades que sólo la imaginación del creador puede limitar. La profusión de fibras textiles, asociada a la gran variedad de técnicas que lo corresponde, de las más tradicionales hasta las más modernas, ofrece al artista una riqueza sin comparación. En el arte contemporáneo, los artistas se apoderan de este medio con audacia y frenesí.La artista y curadora textil francesa: Paty Vilo fundó hace 10 años el colectivo de artistas Fiber Art Fever!El colectivo incluye unos cincuenta artistas internacionales que trabajan de forma privilegiada con la fibra textil o sus técnicas. Fiber Art Fever! promueve el arte textil contemporáneo y lo difunde a través de su página web, su página de Facebook y su cuenta Instagram. Las redes sociales le permiten tener una visión general de las prácticas en los textiles contemporáneos

Työttömyysturva korona pandemian aikana

Työmarkkinoiden toimintaa säätelee julkiset instituutiot. Työmarkkinat voidaan jakaa kolmeen lohkoon työlainsäädäntö, työttömyysturva ja työvoimapolitiikka. Tämä tutkielma keskittyy työttömyysturvan toimintaan. Suomen työttömyysturva on kaksijakoinen. Se koostuu perusturvasta ja vakuutusperiaatteella toimivasta ansioturvasta. Ansioturva on jokaiselle palkansaajalle vapaaehtoinen ja työttömyysturvavakuutuksen piiriin pääsee työttömyyskassaan liittymällä. Työttömyysturvalaissa säädetään ehdot työttömyysetuuden saamiselle. Kaksi pääehtoa on jäsenyys- ja työssäoloehto. Jäsenyysehto täyttyy, kun henkilön on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Työssäoloehto täyttyy, kun jäsen on tehnyt töitä jäsenyysajalla 26 viikkoa, josta työtunteja on vähintään 18 tuntua per viikko. Korona pandemia sai aikaan valtavan jäsenpiikin työttömyyskassoissa alkuvuodesta 2020. Pandemian johdosta ihmisiä lomautettiin isoissa määrin ja monelle tuli eteen työttömyysuhka. Pandemian vuoksi myös työttömyysturvalakiin tehtiin lyhytkestoisia muutoksia. Nämä helpotukset pyrkivät edesauttamaan ihmisiä pääsemään nopeammin ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Suomessa työttömyysvakuutusmaksu on pakollinen, mutta työttömyyskassaan kuuluminen vapaaehtoista. Työttömyyskassan ulkopuolella olevat tai työttömyyskassan jäsenet, jotka eivät täytä yllä mainittuja ehtoja, hakevat peruspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta. Perusturvaan kuuluva peruspäiväraha on kaikille samansuuruinen. Korona pandemian johdosta työttömien työnhakijoiden määrä moninkertaistui ja ihmiset hakivat suurissa määrin työttömyyspäivärahaa. Ihmisten halu päästä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin, näkyi suurena jäsenpiikkinä työttömyyskassassa. Mielenkiinto tutkimuksen toteuttamiseen syntyi vertailemalla työttömyyspäivärahan maksun toteutumista ja jäsenten liittymisajankohdan välistä yhteyttä. Tässä tutkielmassa selvittämään ansiopäivärahan maksun toteutumisen todennäköisyyksiä. Vertailun kohteena on jäsenen liittymisajankohta. Aineisto on jaettu jäsenen liittymispäivän mukaan kahteen luokkaan, ennen pandemiaa liittyneet ja pandemian aikana liittyneet. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että pandemian aikana liittyneet olivat myös suuremmalla todennäköisyydellä päivärahan saajina kuin ennen pandemiaa liittyneet. Tutkielmassa selvitetään liittymisajankohdan ja mahdollisen maksun saamisen yhteyttä. Aineistoa mallinnetaan kahden eri regressioanalyysin avulla. Lineaarinen regressioanalyysi kertoo muuttujien välisestä yhteydestä ja logistinen regressioanalyysi kertoo selitettävän muuttujan tapahtumisen todennäköisyydestä. Aineistossa niin selitettävä kuin selittävä muuttuja ovat kategorisia ja kaksiluokkaisia. Sen vuoksi logistinen regressioanalyysi sopii aineiston mallinnukseen

Kroonilise neeruhaiguse levimus Eesti e-tervise andmete alusel

Taust. Kroonilise neeruhaiguse (KNH) levimus Eestis ei ole teada. Kuna KNH keskmine levimus maailmas on 9,1%, peaks KNH-patsientide arv Eestis olema umbes 118 300. Samas on 2017. aasta üleilmse aruande kohaselt KNH patsientide arv Eestis 258 859, mis on tõenäoliselt ülehinnatud.Eesti e-tervis on alustalaks tervishoiuandmete registreerimisele ja kogumisele. Samas on andmete analüüs tihti tüsilik, sest väljunddokumendid on erinevas formaadis, ja see raskendab oluliselt analüüsi. Lisaks pole haiguslugudes sageli märgitud diagnoosikoode ja/või KNH raskuskategooriat.Eesmärk. Töö eesmärk oli selgitada KNH levimust ja käsitlust Eestis, hinnates e-tervise infosüsteemi andmete põhjal retrospektiivselt täiskasvanud KNH-patsientide hulka ja jaotust vastavalt KNH riskiprofiilile, kasutades esimest korda ka tehisintellekti abi.Meetodid. Uuringu alusandmestiku moodustas Eesti elanikkonna 10% juhuvalimi raviarvete, digiretsepti ja tervise infosüsteemi andmete (e-tervise andmed) ühendväljavõte (sh eriarstiabi, perearstiabi, ostetud ravimid, laboratoorsed andmed). Uuringupopulatsioon määratleti kui kõik vähemalt 18aastased patsiendid, kellel oli ajavahemikul 2016–2019 diagnoositud vähemalt üks haigus, mis on KNH riskitegur, ja/ või kellel oli 2019. aasta jooksul vähemalt ühel korral registreeritud hinnangulise glomerulaarfiltratsiooni kiiruse (eGFR) ja/või uriinis albumiini-kreatiniini suhte (U-Alb/U-Crea, UACR) väärtus. Analüüsiti ka patsientide väljaostetud ravimeid, haiglaravi ja/või erakorralise meditsiini osakonna (EMO) juhtude arvu. Erinevas formaadis väljunddokumentide analüüsimiseks kasutati tehisintellekti abi, mille käigus transformeeriti epikriisi tekstifailis olev info analüüsis kasutatavale kujule.Tulemused. E-tervise andmete alusel tuvastati 5%-l elanikkonnast juba olemasolev KNH diagnoos ja lisaks 2,4%-l potentsiaalne KNH raskusastmega G3–G5. Nende andmete kohaselt võib Eestis kokku olla 83 710 KNH-patsienti ja KNH levimus täiskasvanud elanikkonnas on 7,4%. eGFR-i väärtused olid uuringus kättesaadavad 52%-l riskipatsientidest, UARC väärtused aga vaid 12%-l. Hulgihaigestumise hindamisel leiti, et KNH-patsientidel esineb kaasnevalt kõige sagedamini hüpertensioon (79%), südame-veresoonkonnahaigus (SVH) (63%) ja diabeet (28%). Ligi pooled KNH-patsientidest olid ühe aasta jooksul hospitaliseeritud või pöördunud EMOsse. Selle peamiseks põhjuseks oli olnud SVH (11%). KNH diagnoosiga patsiendid eristuvad KNH riskirühma kuuluvatest patsientidest (diabeet, hüpertensioon, SVH) suurema hospitaliseerimismäära ja erakorralise abi vajaduse poolest.Järeldused. KNH levimus Eestis täiskasvanud elanikkonnas on e-tervise andmetel 7,4%. Hoolimata riikliku KNH ravijuhendi olemasolust ning KNH sõeluuringu süsteemist diabeedi ja hüpertensiooni korral esineb lünki patsientide skriinimises, neeruhaiguse progresseerumise riski hindamises ja patsientide tõenduspõhises ravis. KNH tekkeriski ja progresseerumise tuvastamiseks ja asjakohase ravi tagamiseks on KNH riskirühmade seas vaja järgida ravijuhendit UARC väärtuse määramisel ning täpsustada alati ka KNH raskusaste koos albuminuuria kategooriaga. KNH-patsientide haiguskoormus on suur ning nende patsientide käsitlus nõuab tihedat koostööd esmatasandi tervishoiu ja eriarstide vahel. Seetõttu on KNH progresseerumise ennetamiseks tarvis enam ressursse

Molecular control to salt tolerance mechanisms of woody plants: Recent achievements and perspectives

Key message: Woody plants have salt-tolerant mechanisms similar to those developed by non-woody plants. Among others, compartmentalization of ions, production of compatible solutes, synthesis of specific proteins and metabolites, and induction of transcriptional factors are the most relevant. Woody plant-associated microbial interactions as well as naturally stress-adapted trees are resources that deserve to be deepened to fully understand the tolerance mechanisms. Context: The high variability of salinity responses found in woody plants implies a high potentiality for germplasm selection and breeding. Salt tolerance mechanisms of plants are regulated by numerous genes, which control ion homeostasis, production of compatible solutes and specific proteins, and activation or repression of specific transcription factors. Despite the fact that numerous studies have been done on herbaceous model plants, knowledge about salt tolerance mechanisms in woody plants is still scarce. Aims: The present review critically evaluates molecular control of salt tolerance mechanisms of woody plants, focusing on the regulation and compartmentalization of ions, production of compatible solutes, activation of transcription factors, and differential expression of stress response-related proteins, including omics-based approaches and the role of plant-microbial interactions. The potential identification of genes from naturally stress-adapted woody plants and the integration of the massive omics data are also discussed. Conclusion: In woody plants, salt tolerance mechanisms seem not to diverge to those identified in non-woody plants. More comparative studies between woody and non-woody salt tolerance plants will be relevant to identify potential molecular mechanisms specifically developed for wood plants. In this sense, the activation of metabolic pathways and molecular networks by novel genetic engineering techniques is key to establish strategies to improve the salt tolerance in woody plant species and to contribute to more sustainable agricultural and forestry systems.Fil: Llanes, Analia Susana. Universidad Nacional de Rio Cuarto. Facultad de Cs.exactas Fisicoquimicas y Naturales. Instituto de Investigaciones Agrobiotecnologicas. - Consejo Nacional de Investigaciones Cientificas y Tecnicas. Centro Cientifico Tecnologico Conicet - Cordoba. Instituto de Investigaciones Agrobiotecnologicas.; Argentina. Universidad Nacional de Río Cuarto. Facultad de Ciencias Exactas Fisicoquímicas y Naturales. Departamento de Ciencias Naturales. Laboratorio de Fisiología Vegetal y de la Interacción Planta-microorganismo; ArgentinaFil: Palchetti, Maria Virginia. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas. Centro Científico Tecnológico Conicet - Córdoba. Instituto Multidisciplinario de Biología Vegetal. Universidad Nacional de Córdoba. Facultad de Ciencias Exactas Físicas y Naturales. Instituto Multidisciplinario de Biología Vegetal; ArgentinaFil: Vilo, Claudia. Universidad de La Serena; Chile. Universidad de Antofagasta; ChileFil: Ibáñez, Cristian. Universidad de La Serena; Chil