Suorakylvö vaikuttaa viljasadon sienilajistoon

Suorakylvö ei ole kahden vuoden tutkimusjakson aikana lisännyt kauran ja ohran punahomeita ja mykotoksiinimääriä. Sen sijaan maan muokkauksesta luopuminen on muuttanut punahomeita aiheuttavien Fusarium-sienten lajistoa sadossa. Ohra- ja kauralajikkeiden välillä on kuitenkin suuria eroja homeiden ja toksiinien esiintymisessä.vo

The effect of reduced tillage on mycotoxin contents of oat and barley grain

These results, although from a short period of time, indicate thet direct drilling may have effects on mycotoxins contents of cereal grain. To avoid these effects proper crop rotation should be practiced. More information is still needed of the Fusarium infections and mycotoxins in different cereal cultivars under reduced tillage

Vaikuttaako muokkaus ja tautitorjunta viljan Fusarium-tartuntaan ja mykotoksiinien määrään?

Vuonna 2003 aloitetun ja vuoteen 2006 jatkuvan tutkimuksen tavoitteena on selvittää punahometta aiheuttavan Fusarium-tartunnan syntyä ja kehitystä kauralla ja ohralla sekä miten eri ympäristötekijät ja viljelymenetelmät, kuten syyskyntö ja suorakylvö sekä kasvitautitorjunta vaikuttavat tartuntaan. Samalla saadaan meiltä vielä puuttuvaa tietoa muokkaustavan vaikutuksesta Fusarium- sienten ja toksiinien aiheuttamaan riskiin. Fusarium- tartunnan kehitystä tutkitaan Jokioisilla kenttäkokeessa neljällä kaura- ja ohralajikkeella. Kentällä viljat on kylvetty syyskynnettyyn kasvualustaan sekä suorakylvönä. Lisäksi tutkitaan kasvitautitorjunnan vaikutusta Fusarium-tartuntaan. Kentältä otetaan Fusarium- määrityksiin näytteitä aina tähkälletulosta satoon asti ja sadosta tehdään mykotoksiinimääritykset. Kentältä tehdyissä havainnoissa Fusarium-tartuntaa on löydetty viljoilta jo niiden tullessa tähkälle ja se lisääntyy nopeasti kohti kasvukauden loppua. Aikaisimmat tartunnat on havaittu kauralla ja silloin lajina on ollut F. langsethiae. Fusarium- sienet lisääntyvät viljassa nopeasti elokuun aikana. Loppukesällä yleistyvät F. culmorum ja F. avenaceum ovat näkyvän punahomeen aiheuttajia ja jyväsadossa vallitsevia lajeja. Vuosien 2003 ja 2004 tulosten perusteella Suorakylvö lisää viljasadossa F. avenaceum- lajia, joka on ollut suorakylvetyissä viljoissa selvästi vallitsevampi kuin kynnön jälkeen kylvettäessä. Myös F. poae- laji näyttää lisääntyvän suorakylvössä. Erityisesti F. avenaceum talvehtii hyvin pintaan jätetyssä kasvinjätteessä. Se ei kuitenkaan muodosta viljaan trikotekeenitoksiineja, joiden runsautta seurataan.Fusarium- sienten muodostamia mykotoksiineja (trikotekeenit, tsearalenoni) on esiintynyt kenttäkokeen aineistossa suhteellisen vähän ja suorakylvetyissä kasvustoissa osin vähemmän kuin muokkausta käytettäessä. Vuonna 2004 kauralla havaittiin meillä poikkeuksellisen korkeita T-2, HT-2 - toksiinien pitoisuuksia, joihin oli syynä ilmeisesti niitä muodostavan F. langsethiae-lajin yleisyys. Huolimatta deoksinivalenolin (DON) muodostajien, erityisesti F. culmorum -lajin runsaudesta tätä toksiinia ei havaittu kovin runsaasti. Voimakas F. poae -tartunta saattoi olla syynä nivalenolin esiintymiseen vuonna 2004 kauroilla ja Saana-ohralla. Havaitut tsearalenoni-pitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia.Vuoden 2004 kesän runsaat sateet ja viljan lakoutuminen suosivat homeita, mutta viileys ei sen sijaan edistänyt toksiinien muodostumista. Suorakylvö ei kahden vuoden tutkimusjakson aikana ole lisännyt kauran ja ohran punahomeita jamykotoksiinimääriä. Maan muokkauksesta luopuminen on muuttanut sadon Fusarium- lajistoa. Lajikkeiden välillä on kuitenkin suuria eroja homeiden ja toksiinien esiintymisessä. Kahden vuoden koejakso on lyhyt muokkauksen aiheuttamien muutosten havaitsemiseen. Kenttäkoe jatkuu edelleen kahden kasvukauden ajan ja lisää tuloksia saadaan sekä Fusarium-tartunnastaettä toksiinien kehittymisestä satoon

Kasvinsuojeluseura retkeili Itä-Uudellamaalla

vo

Perunan harmaahilse

Opinnäytetyö : Ahlmanin maatalous- ja kotitalousoppilaitos, 1997. Tekijän yksityisomistuksessa.vtekijält

Menneen kesän kasvinsuojelu kiinnosti Seinäjoella

vo

Kasvinsuojeluseuran retkeläiset myös kiitoradalla

vo

Siemenperunassa esiintyvän harmaahilseen vaikutus perunan kasvuun

Siemenperunan harmaahilseisyyden vaikutusta perunan kasvuun, sadon määrään ja laatuun tutkittiin kenttäkokeessa Jokioisissa vuosina 1996 1999. Kokeen kylvösiemen lajiteltiin harmaahilseen perusteella neljään luokkaan: hilsevioitusta alle 5 %, noin 30 %, 50 % ja 75 % siemenmukulan pinnasta. Siemenmukulan hilseisyys ei sanottavasti vaikuttanut perunan taimettumiseen eikä mukulasadon määrään. Tautisimmat mukulaerät tuottivat hiukan vähemmän versoja kuin terveimmät. Kesällä tauti levisi mukulasatoon kaikkein nopeimmin siemenmukuloista, joiden pinnasta 30 % oli hilseen vioittamaa. Sadonkorjuun jälkeen siemenerien väliset erot sadon tautisuudessa tasoittuivat ja hilsettä esiintyi hyvin runsaasti riippumatta kylvösiemenen tautisuudesta.The effect of silver scurf severity in seed potato on growth and yield quality and quantity was studied in a field experiment in 1996 1999. The seed was classified into four categories on the basis of silver scurf severity: 5%, 30%, 50% and 75% of skin affected. Silver scurf on seed tubers did not decrease emergency or yield. The lowest number of shoots/plant were developed by the most severely damaged seeds. The disease made the most vigorous progress in daughter tubers during the growing season, 30% of the skin of the mother tuber being damaged by silver scurf. After harvest, the differences in disease severity between different seed lots disappeared rapidly during storage and the yield was severely attacked by silver scurf irrespective of the disease severity in seed potato.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Uusin keinoin perunan harmaahilseen torjuntaan

vokKirjasto Aj-