1–6-vuotiaan lapsen motorinen kehitys : videomateriaalin tuottaminen lasten vanhemmille

1–6-vuotiaan lapsen motorinen kehitys etenee jatkuvasti leikki-iässä. Tässä työssä käsitellään 1–6-vuotiaan lapsen motorista kehitystä ja sen tukemista. Tukeakseen lapsen motorista kehitystä vanhempien täytyy tuntea kehitykseen vaikuttavat tekijät, jotka esitellään tässä työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli vastata odottavien äitien ja pienten lasten vanhempien tarpeeseen saada selkeäkielistä neuvonta- ja ohjausmateriaalia helposti myös kotioloissa. Tarkoituksena oli tarjota tietoa lapsen motorisesta kehityksestä, sekä välittää tietoa lapsen motorista kehitystä edistävistä tekijöistä. Neuvolassa saatavan ohjeistuksen lisäksi vanhemmilla on tarve saada ohjeistusta lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö koostui kolmesta lyhyestä videosta ja raportista. Videomateriaalin sisältö perustui kirjallisuudelle. Opinnäytetyö oli osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Metropolian yhteistä Verraton-hanketta. Hankkeen tavoitteena on antaa vanhemmille näyttöön perustuvaa tietoa nettisivuilla. Videot tuotettiin yhdessä Metropolian mediatekniikan opiskelijoiden kanssa. Lyhyet videot tuotettiin vanhemmille ja ne julkaistaan verkkosivuilla. Vanhemmat voivat tukea lastensa kehitystä leikin avulla. Lapsen osallistuminen päivittäisiin toimintoihin kuten pukeutumiseen ja syömiseen kehittää lapsen karkea- ja hienomotoriikkaa. Motoriseen kehitykseen vaikuttaa lapsen elinympäristö, vanhemmilta saatu tuki ja neurologia. Motorisessa kehityksessä ilmenee luonnollista vaihtelua lasten välillä. Vanhemmilta saadun palautteen perusteella uusia opinnäytetyön aiheita voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi video alle 1-vuotiaan lapsen motorisesta kehityksestä tai leikki-ikäisen lapsen kognitiivisesta tai sosiaalisesta kehityksestä.Children’s motor development improves continuously in the ages of one to six. It is important for parents to be aware of what kind of gross and fine motor skills children have in a certain age. The main objective of this thesis was to respond to parents’ needs to get easy material based on literature. The purpose of this study was to create educational video material to parents. The videos show how they can support motor development. We implemented our thesis using functional methods. The functional part of the thesis contains three video clips and a report. Data for this study were based on articles and literature. Our final project was a part of Verraton project led by National Institute For Health And Welfare and Metropolia University of Applied Sciences. The videos was produced in co-operation with media engineering students at Metropolia University on of Applied Sciences. Video material were produced for parents in a website. We found that parents can support their children’s development though play. Children’s participation in everyday activities and playing improve their motor skills. Development varies from child to child depending on their individual neural properties, environment and the support they get. According to the feedback from parents there is still a need for more videos which cover younger children’s motor development or preschooler’s social or cognitive development, and these could be possible topics for future final projects.Opinnäytetyönä toteutettiin videomateriaalia 1–6-vuotiaan lapsen motorisesta kehityksestä ja sen tukemisesta. Videomateriaali koostuu kolmesta lyhyestä videoklipistä. Opinnäytetyö on osa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ja Metropolian yhteistä Verraton-hanketta. Videomateriaali julkaistaan hankkeen tuloksena syntyvillä verkkosivuilla

Consumer education at home - parents' views and educational practices

Globalisaatio, teknologian kehitys, yleistyneet verkko-ostokset ja ilmastokriisi edellyttävät kuluttajilta uudenlaisia tietoja ja tapoja toimia yhteiskunnassa. Kuluttajakasvatus edistää tietoista ja kestävää kulutuskäyttäytymistä sekä lisää taloudellista hyvinvointia. Kuluttajakasvatusta koskeva tutkimus on painottunut formaaliin, kouluissa tapahtuvaan kuluttajakasvatukseen. Suomessa ei ole aiemmin juurikaan tutkittu vanhempien näkemyksiä kuluttajakasvatuksesta, vaikka vanhemmat ovat lastensa merkittävimpiä kuluttajakasvattajia. Tutkielma tarkastelee kodeissa tapahtuvaa vanhempien antamaa kuluttajakasvatusta ja erityisesti heidän näkemyksiään kuluttajakasvatuksen sisältöalueista, kasvatusvastuista, käytännöistä ja kestävyydestä. Tutkielman aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavana oli kahdeksan vanhempaa, joiden kotitalouteen kuului yksi vähintään kuusivuotias lapsi. Haastateltavista neljä oli pääkaupunkiseudulta ja neljä muista kaupungeista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Vanhemmat kokivat kuluttajakasvatuksen monitulkintaisena ilmiönä. Kasvatuksen eri osa-alueiden rajat eivät hahmottuneet erillisinä heidän arjessaan, vaan kuluttajakasvatus nähtiin osana yleiskasvatusta. Kodin kuluttajakasvatuksen sisältöalueina korostuivat rahankäyttö, budjetointi ja säästäväisyys. Kestävyyden osalta painottuivat kuluttamisen ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Vanhempien mukaan vastuu kuluttajakasvatuksesta on ensisijaisesti kodeilla. Kuluttajakasvatusta annettiin kotona ikätasoisesti, vuorovaikutuksen avulla. Lisäksi lapset osallistuivat kodin kulutuskäytäntöihin ruokaostosten ja omien kulutushyödykkeidensä osalta.Globalization, technological development, online shopping, and the climate crisis require consumers to acquire new knowledge and ways of acting in society. Consumer education promotes informed and sustainable consumption behavior and increases economic well-being. Research on consumer education has traditionally focused on formal education, such as consumer education in school. However, in Finland, there is no previous research on parents' perspectives on consumer education despite parents being significant influencers of their children's consumer behavior. This study examines parental consumer education practices within households, specifically exploring their views on the content areas, parental responsibilities, and sustainability aspects of consumer education. The data for the thesis was collected through semi-structured thematic interviews. Eight parents, each with at least one child aged six or older, were interviewed. Four of the participants were from the capital region and four were from different cities. The data was analyzed using theory-driven content analysis. Parents perceived consumer education as a multifaceted phenomenon. The boundaries between different areas of education were not clearly defined in everyday life, as consumer education was seen as part of education in general. The content areas of consumer education emphasized money management, budgeting, and saving. Sustainability education highlighted the ecological and social aspects of consumption. According to parents, the primary responsibility for consumer education lies within the home. Consumer education was provided at home in an age-appropriate manner through reciprocal interaction. Additionally, children participated in household consumption practices, particularly in relation to grocery shopping and their own consumer goods