Nutrient recycling – from vision to practice

Nutrient losses to water need to be reduced. This can be accomplished by sustainable use of nutrients and by recycling the nutrients contained in organic side streams. Researchers propose specific actions to speed up the changes needed for better nutrient recycling in Finland.201

Convivendo com o câncer: do diagnóstico ao tratamento

Aim: to describe the difficulties faced by cancer patients, from diagnosis to treatment. Method: descriptive and exploratory research with, a qualitative approach, developed with six people diagnosed with cancer, in both genders. The data was carried out through individual semi-structured interviews between February and July 2014. In interpreting the data, we used the content analysis. Results: two categories emerged: "the difficulties in discovering the disease" and "difficulties in the treatment of cancer." It is evident that the difficulties faced by cancer patients are influenced by the delay in diagnosis, difficulties in access to tests, side effects and barriers to completion of the treatment. Conclusion: the results confirm the need for continuing education in service of the professionals working in the health care network. Knowing how is the process of illness and treatment of cancer patients can improve the service conditions of the multidisciplinary teamObjetivo: describir las dificultades de los pacientes con cáncer, del diagnóstico al tratamiento. Método: estudio descriptivo-exploratório, cualitativo, desarrollado con seis personas diagnosticadas con cáncer, de ambos sexos. Los datos fueron recolectados a través de entrevistas semiestructuradas entre febrero y julio de 2014. En la interpretación se utilizó el análisis del contenido. Resultados: dos categorías surgieron: "las dificultades en el descubrimiento de la enfermedad" y "dificultades en el tratamiento del cáncer." Es evidente que las dificultades que enfrentan los pacientes son influidos por el retraso en el diagnóstico, las dificultades en el acceso a las pruebas, los efectos secundarios y las barreras a la finalización del tratamiento. Conclusión: los resultados confirman la necesidad de educación continua en el servicio de los profesionales de la red de atención de salud. Saber cómo experimentó el proceso de la enfermedad y el tratamiento de los pacientes con cáncer puede mejorar los servicios del equipo multidisciplinar.http://dx.doi.org/10.5902/2179769215709Objetivo: descrever as dificuldades enfrentadas pelo paciente oncológico, do diagnóstico ao tratamento. Método: pesquisa descritiva e exploratória, com abordagem qualitativa, desenvolvida com seis pessoas diagnosticadas com câncer, de ambos os sexos. Os dados foram coletados por meio de entrevistas individuais semiestruturadas, no período de fevereiro a julho de 2014. Na interpretação dos dados, utilizou-se a análise de conteúdo. Resultados: emergiram duas categorias: “as dificuldades na descoberta da doença” e “as dificuldades no tratamento do câncer”. Evidencia-se que as dificuldades enfrentadas pelos pacientes oncológicos são influenciadas pela demora no diagnóstico, dificuldades no acesso a exames, os efeitos colaterais e as barreiras para realização do tratamento. Conclusão: os resultados confirmam a necessidade de educação permanente em serviço dos profissionais que trabalham na rede de atenção à saúde. Conhecer como é vivenciado o processo de adoecimento e tratamento do paciente oncológico pode contribuir para melhorar as condições de assistência da equipe multiprofissional

Towards a breakthrough in nutrient recycling : State-of-the-art and recommendations for developing policy instruments in Finland

The report has been complemented on 11.9.2018This report describes the state-of-the-art in phosphorus and nitrogen recycling in Finland and looks at basic data on the volumes and geographical distribution of biomasses and their nutrients. Based on this data, the report makes proposals for measures aiming to promote nutrient recycling. This report was prepared collaboratively by experts at the institutions making up the Finnish Partnership for Research on Natural Resources and the Environment (LYNET) to underpin a national action plan on nutrient recycling. Of all sectors in Finland, agriculture is the largest user and recycler of phosphorus and nitrogen. Different biomasses contain an annual total of approximately 26,000 t of recyclable phosphorus, which exceeds the fertilisation needs of grasslands and cereal crops in the entire area of Finland. The volume of nitrogen contained in biomasses is approximately 95,000 t. Still, approx. 11,000 t of phosphorus and 152,000 t of nitrogen are annually used in Finland as conventional inorganic fertilisers. There is a regional imbalance between manure production and crop nutrient requirements. The breakthrough in nutrient recycling means increased implementation of manure processing, thus making manure nutrients easier to transport and reducing the use of conventional inorganic fertilisers. At minimum 20% of the entire volume of manure generated in Finland will require advanced processing to enable long-distance transport of the manure phosphorus to areas in need of it. This requires separation of water. The highest demand for advanced processing is experienced in the regions of Ostrobothnia (approx. 60% at minimum), South Ostrobothnia and Satakunta (approx. 30 %) and Southwest Finland (13%). In the agricultural sector, fertilisation is currently guided by a wide array of different policy instruments, which make up an incoherent and unstructured whole. The instruments cause considerable amounts of regulatory burden, but appear to do little to promote sustainable nutrient recycling. This report proposes a total reform of the policy instruments to boost the recycling of nutrients. All legal standards related to fertilisation should be merged into a single statute, for example by developing the Nitrate Decree. At the same time, the current policy that controls nutrient use via the EU agri-environmental scheme should be abandoned, and the role of the environmental permit for livestock installations and its relationship with general regulatory instruments be clarified. A field plot specific nutrient database should be created to support guidance. The knowledge base of nutrient recycling should be developed by creating and maintaining a comprehensive data system on the quantities, properties and locations of nutrient-rich biomasses and ashes and their current processing methods. The report also proposes setting regional processing targets for livestock manure. Key objectives should include reducing excessive fertilisation in crop production. The goal of normative guidance should be nutrient use according to the crop needs.201

Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa : Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa

Julkaisua täydennetty 11.9.2018Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide-ehdotuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET:iin kuuluvien laitosten asiantuntijoiden yhteistyönä toteutettu selvitys tehtiin taustaksi kansalliselle ravinteiden kierrätyksen toimintaohjelmalle. Suomessa maatalous on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä ja myös kierrättäjä. Erilaiset biomassat sisältävät vuositasolla kierrätettävissä olevaa fosforia yhteensä noin 26 000 tonnia, mikä on enemmän kuin koko Suomen nurmien ja viljojen lannoitustarve. Typpeä biomassat sisältävät noin 95 000 tonnia. Kuitenkin Suomessa käytetään vuosittain perinteisinä epäorgaanisina lannoitteina noin 11 000 t fosforia ja 152 000 t typpeä. Noin 20 % Suomen lantafosforista muodostuu alueilla, joilla sen määrä on suurempi kuin kasvien tarve. Lantafosforia tulisi siten kuljettaa muille alueille korvaamaan perinteisiä epäorgaanisia fosforilannoitteita. Kuljettaminen edellyttää yleensä prosessointia, mm. veden poistoa. Myös muiden biomassojen käsittelyssä on tarpeen ottaa käyttöön ravinteita tehokkaammin kierrättäviä teknologioita. Maataloussektorilla lannoitusta ohjataan useiden ohjauskeinojen palapelillä, josta on muodostunut epäyhtenäinen ja jäsentymätön kokonaisuus. Nykyisellään ohjaus aiheuttaa huomattavaa sääntelytaakkaa, mutta sen merkitys kestävän ravinnekierrätyksen edistäjänä vaikuttaa heikolta. Raportissa ehdotetaan mm. ravinteiden käytön ohjauskeinojen kokonaisuudistusta, jossa luotaisiin yleinen kaikkea viljelyä ja lannoittamista koskeva säädös esim. nitraattiasetusta kehittämällä. Samalla luovuttaisiin ympäristökorvausjärjestelmän nykyisenkaltaisesta ravinteiden käytön ohjauksesta ja selkeytettäisiin eläinsuojan ympäristöluvan roolia ja suhdetta yleiseen normiohjaukseen. Ohjauksen tueksi luotaisiin peltolohkokohtainen ravinnetietokanta. Ravinteiden kierrätyksen tietopohjaa tulisi kehittää luomalla kattava ja päivitettävä tietojärjestelmä ravinnerikkaiden biomassojen ja tuhkan syntypaikoista, määristä, ominaisuuksista ja nykykäsittelyistä. Tuotantoeläinten lannoille ehdotetaan asetettavaksi alueelliset prosessointitavoitteet. Keskeisenä tavoitteena tulisi olla ylilannoituksen vähentäminen kasvintuotannossa ja siirtyminen kasvien tarpeen mukaiseen lannoitukseen.201