Poikavoimaa kuvataideharrastukseen : pohjoinen näkökulma poikien ja lasten vanhempien näkemyksiin kuvataideharrastuksesta ja kuvataideopetuksesta

Kuvataideharrastus on sukupuoleen sidottu harrastus, jossa tytöt ovat enemmistönä. Tutkimus tarkasteli kuvataideharrastusta pohjoisen 7–10 -vuotiaiden poikien ja heidän vanhempiensa näkökulmista. Tarkastelukulma keskittyi fyysisen elinpiirin harrastusmahdollisuuksiin. Tutkimuksen toinen tehtävä oli kehittää kuvataideopetusta ja huomioida poikien sille asettamat vaatimukset. Isien ja isoisien perinteinen maskuliininen maailma säröilee ja pojat elävät muuttuvan maskuliinisuuden ristiriidassa. Kuvataideharrastus on pojille yksi mahdollisuus käsitellä perinteisen maskuliinisen maailman muuttumista. Hermeneuttinen tutkimusote, fenomenologis-hermeneuttinen tiedonkäsitys sekä sosiaalisen konstruktionismin ihmiskäsitys olivat tutkimuksen ontologiset lähtökohdat. Tapaustutkimuksen tavoitteena oli paljastaa poikien harrastusmahdollisuuksiin liittyvät itsestään selvät totuudet ja stereotypiat. Tutkimusotteen mahdollisuus perustui siihen, että tutkittavaa ilmiötä voitiin tarkastella suomalaisen yhteiskunnan, Rovaniemen kuvataidekoulun, asuinalueen, perheen ja poikien näkökulmista käsin. Laadullisen analyysin tuloksena heteronormatiivisen maskuliinisuuden tiukat rajat, sukupuoleen sidottu taidekasvatuksen toimintakulttuuri sekä taidemaailman vieraus lappilaiselle lapsiperheelle estävät poikien kuvataideharrastusmahdollisuudet. Tutkimuksen toisessa osassa luotiin sarjakuvallista analyysimenetelmää. Sen tuloksena kuvataideopetuksen poikanäkökulmaa kehitettiin toimintatutkimuksellisesti taidekasvatuksen sisällöistä ja seikkailukasvatuksen menetelmistä ja luotiin opetukseen kokemuspohjainen lähestymistapa. Kaverisosiaalisuus, kinesteettinen oppiminen ja poikien oppimisvahvuudet olivat suunnittelutyön keskiössä. Kaverisosiaalisuus painottaa yhdessä tekemistä. Sen huomioiminen muuttaa tavallisesti yksilölliseksi toiminnaksi mielletyn taiteellisen työskentelyn painopistettä tulosten tarkastelusta prosessiin ja nostaa prosessin taiteeksi. Poikakulttuurin kohtaaminen kuvataideopetuksessa on kuvataideopetuksen tasa-arvoa. Kriittisen tutkimusotteen traditio, monimetodinen lähestymistapa sekä tapaus- ja toimintatutkimuksen yhdistäminen samaan tutkimukseen tuotti sekä vanhempien että poikien vastakkaiset näkemykset kuvataideharrastuksesta. Monenlaiset näkökulmat paljastivat harrastamisen merkityksen ihmiselle, jolloin harrastustoimintaa on mahdollista myös kehittää monipuolisesti.Visual arts hobby is a sex-linked hobby, where the girls are in the majority. This study examined the visual arts hobby from the viewpoints of 7 to 10-year-old northern boys and their parents. The perspective focused on the opportunities for leisure activities in physical living environments. Second task of this study was to develop art education with a special attention to the boys’ demands. The masculine world built around fathers and grandfathers is breaking and the boys are living in the disharmony of changing masculinity. The visual arts hobby offers the boys a possibility to deal with the transformation of the traditional masculine world. Hermeneutic research approach, the phenomenological-hermeneutic understanding of knowledge and the idea of man in the social constructionism formed the ontological basis of this study. The aim of the case study was to disclose the self-evident truths and stereotypes involved in the boys’ opportunities for leisure activities. The research approach was based on the possibility, that the phenomenon under investigation could be studied from the perspectives of the Finnish society, the Rovaniemi School of Visual Arts, the neighborhood, the family and the boys. As a result of quantitative analysis, the strict limits of the hetero-normative masculinity, the sex-linked culture in the art education as well as the fact, that the world of art is rather unknown for Lappish families with children, are preventing the boys’ opportunities for visual arts hobby. In the second part of the study a cartoon-like method of analysis was created. As a result, the boy perspective was developed on action research basis from the meanings of art education and methods of adventure education, building an experience-based approach to the education. The planning work focused on the boys’ way of acting collectively (in Finnish kaverisosiaalisuus), kinesthetic learning and the boys’ learning strengths. Kaverisosiaalisuus, i.e. the boys’ way of acting collectively emphasizes the importance of doing things together as a group. If we pay attention to this, the focus of artistic working activity, which is usually considered as an individualistic activity, will change from observing the results into the process itself, and raise the process into art. Facing the boy culture in the art education means gender equality in the art education. Critical research tradition, multi-methodic approach as well as combining the case and action studies within the same study produced the parents’ and boys’ opposite views to the visual arts hobby. Various viewpoints showed the meaning and importance of leisure activities, which enables a versatile development in this field