Kimalaisten (Bombus) habitaatin valinnan riippuvuus fylogeniasta

Kimalaiset (Bombus) ovat monille kasveille tärkeitä pölyttäjähyönteisiä. Tähän lajirikkaaseen sukuun kuuluu maailmanlaajuisesti yli 300 lajia, joista Suomessa esiintyy vakituisesti 37. Kimalaisia tavataan hyvin vaihtelevissa elinympäristöissä, ja ne voivat elää aitososiaalisissa yksivuotisissa yhdyskunnissa tai loiskimalaisten (alasuku Psithyrus) tavoin pesäloisina. Kimalaiset voivat olla ravinnon suhteen niin oligolektisiä kuin polylektisiä, ja niiden ravintokasvien käyttö riippuu voimakkaasti suuosien pituudesta. Tyypillisesti pitkät suuosat mahdollistavat erikoistumisen ruokavalion suhteen. Niin suuosien pituuden kuin tiettyjen kasviheimojen suosimisen tiedetään olevan evolutiivisesti konservoituneita ominaisuuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, ovatko lajien sukulaisuussuhteet yhteydessä niiden suosimien habitaattien runsauteen siten, että lähisukuisten lajien välillä habitaattien runsaus eroaisi vähemmän kuin etäisempää sukua olevilla, ja lisäksi eroavatko Psithyrus-alansuvun loiskimalaiset muista alasuvuista habitaattikirjonsa suhteen. Tutkimusaineistonani käyttämät tiedot kimalaisten suosimista habitaateista keräsin kirjallisuudesta. Näille habitaattitiedoille tein karkeamman luokittelun, jossa jaoin habitaatit viiteen eri luokkaan: avoimiin ympäristöihin, metsäympäristöihin, tunturiympäristöihin, karuihin ympäristöihin ja kulttuuriympäristöihin. Laskin kuinka monessa eri habitaattiluokassa kukin laji esiintyi, minkä jälkeen analysoin, voidaanko kimalaisten suosimien habitaattien määrissä havaita fylogeneettistä signaalia. Lisäksi vertailin, eroavatko loiskimalaisten ja muiden alasukujen suosimien habitaattien määrät toisistaan. Käyttämälläni luokittelulla suorittamieni analyysien perusteella kimalaisten suosimien habitaattien runsaus ei riipu fylogeniasta, eivätkä myöskään Psithyrus-loiskimalaiset eroa muista alasuvuista elinympäristöjen lukumäärän osalta. Koska keskenään läheistä sukua olevien lajien välillä resurssikilpailu on voimakkaampaa kuin kaukaisempaa sukua toiselleen olevien lajien välinen kilpailu, on mahdollista, että lajit eroavat elintavoiltaan toisistaan kilpailun välttämiseksi. Isäntälajin levinneisyyden taas tiedetään määrittävän loiskimalaisten levinneisyyttä, mikä voisi selittää sen, ettei eroa Psithyrus-alasuvun ja muiden alasukujen habitaattien kirjoissa havaittu