Public Procurement for Sustainability

Public procurement emerges as an instrument to promote sustainability and innovation, facilitating the implementation of policy goals. Adaptive procurement leverages sustainable innovation available in the market. Developmental procurement creates demand for solutions that do not exist yet but need to be developed first. Real-world applications from sectors such as construction, transportation, and waste management illustrate the transformative role of procurement. However, challenges persist, including the inconsistent implementation of sustainability and innovation-oriented procurement practices across organizations and sectors and the presence of multiple potentially conflicting objectives

Public Procurement for Sustainability

Public procurement emerges as an instrument to promote sustainability and innovation, facilitating the implementation of policy goals. Adaptive procurement leverages sustainable innovation available in the market. Developmental procurement creates demand for solutions that do not exist yet but need to be developed first. Real-world applications from sectors such as construction, transportation, and waste management illustrate the transformative role of procurement. However, challenges persist, including the inconsistent implementation of sustainability and innovation-oriented procurement practices across organizations and sectors and the presence of multiple potentially conflicting objectives

Arviointien hyödyntäminen Euroopan unionin rakennerahoituksessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmia koskevien arviointien hyödyllisyyttä päätöksenteossa. Tapauksina ovat Suomen tavoite 2 ja tavoite 6 -ohjelmien väliarvioinnit rakennerahastokaudella 1995-1999. Tutkimuksessa pyritään selvittämään (1) miten ja missä määrin arviointeja on käytetty hyödyksi rahoitusohjelmia koskevassa päätöksenteossa ja (2) mitkä tekijät hyödyntämiseen ovat vaikuttaneet. Näihin kysymyksiin vastaamalla pyritään myös osoittamaan, millä tavoin arviointien hyödyllisyyttä voitaisiin kehittää. Empiirinen aineisto koostuu 19:stä teemahaastattelusta, joissa on haastateltu ohjelmia ohjaavien seurantakomiteoiden jäseniä. Lisäksi aineistolla on käytetty ohjelmia koskevia asiakirjoja, kuten ohjelmien väliarviointiraportit sekä seurantakomiteoiden kokouspöytäkirjat. Tutkimuksessa tukeudutaan neljään arviointien hyödyllisyyttä koskevaan näkökulmaan. Ensinnäkin arvioinnit voidaan nähdä palautteella toimenpiteiden vaikutuksista päätöksentekoon. Tällöin korostuu arviointien välineellinen hyödyntäminen eli tulosten konkreettinen soveltaminen päätöksenteossa. Toiseksi arvioinnit voidaan nähdä ideoiden tarjoajina, jolloin keskeisiä ovat uudet näkökulmat sekä ongelmien tunnistaminen. Hyödyntäminen on tällöin luonteeltaan käsitteellistä. Kolmanneksi arviointi voidaan nähdä argumentteina. Tämä näkökulma korostaa päätöksenteon argumentatiivista luonnetta, jolloin arviointien hyödyntäminen on luonteeltaan toimintaa legitimoivaa. Neljänneksi arvioinnit voidaan käsittää oppimisen välineenä. Keskeistä on arvioinnin käsittäminen prosessina, jonka jokainen vaihe voi omalla tavallaan lisätä osapuolten välistä oppimista. Oppimisen näkökulma antaa mahdollisuuden myös yhdistää kolme edellistä perspektiiviä yhteen viitekehykseen, jossa arvioinnin hyödyntämistä on mahdollista tarkastella syklinä. Tämä hyödyntämisen ja oppimisen sykli toimii tutkimuksen kokoavana viitekehyksenä, ja se on muotoiltu James Marchin ja Johan Olsenin Ambiguity and Choice in Organizations -teoksessa (1979) esittämän mallin pohjalta. Tutkimuksessa havaittiin välineellisen hyödyntämisen jääneen verrattain vähäiseksi sekä tavoite 2 että tavoite 6 -ohjelman osalta. Tärkeimpien syiden todetaan liittyneen arvioinnin ajoitukseen sekä sen tulosten vakuuttavuuteen. Käsitteellinen hyödyntäminen oli työn laajuuteen nähden laajempaa tavoite 2 -ohjelmassa kuin tavoite 6 -ohjelmassa. Legitimoiva hyödyntäminen sitä vastoin oli melko hallitsevaa. Tämän päätellään liittyvän rakennerahoituksen toimeenpanojärjestelmään, joka koostuu lukuisista eri hallinnon tasoilla vaikuttavista toimijoista. Heillä on tarve perustella toimintaansa arvioinnin tarjoamalla argumenteilla. Lopulta todetaan, että huolimatta välineellisen hyödyntämisen vähäisyydestä ovat arviointiprosessit kyenneet lisäämäänn osapuolten välistä kollektiivista oppimista

Innovatiivisten julkisten hankintojen tuottavuusvaikutukset

Tässä kirjoituksessa jäsennetään julkisten palveluiden tuottavuutta parantavien innovatiivisten hankintojen luonnetta, tyyppejä ja vaikutuksia. Keskeiseksi mekanismiksi tunnistetaan innovaation substituutiovaikutus: uusi hyödyke mahdollistaa yhden tuotantopanoksen korvaamisen kustannuksiltaan pienemmällä määrällä toista tuotantopanosta. Innovatiivisilla hankinnoilla aikaansaatujen tuottavuusparannusten tunnistamiseen ja arviointiin hyödynnetään kasvulaskennan tarjoamaa viitekehystä. Tapausesimerkkien avulla havainnollistetaan substituutiovaikutuksen toteutumista eri tyyppisissä julkisissa hankinnoissa, joihin on sisältynyt innovatiivisia elementtejä. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä innovatiivisten julkisten hankintojen potentiaalista valtion ja kuntien talouden tuottavuuden parantamisessa.&nbsp

Spatial Frequency Domain Imaging of Short-Wave Infrared Fluorescence for Biomedical Applications

Fluorescence imaging has become a standard in many clinical applications, such as tumor and vasculature imaging. One application that is becoming more prominent in cancer treatment is fluorescence-guided surgery (FGS). Currently, FGS allows surgeons the ability to visually navigate tumors and tissue structures intraoperatively. As a result, they can remove tumor more efficiently while maintaining critical structures within the patient, creating better outcomes and lower recovery times. However, background fluorescence and inability to localize depth create challenges when determining resection boundaries. Different techniques, such as spatially modulating the illumination and imaging at longer light wavelengths, have been developed to accurately localize position and to maximize contrast of key structures at greater penetration depths in surgeries. However, combining these two techniques offers an opportunity to capitalize on their respective advantages in fluorescence imaging. In this work, we develop instrumentation combining two cutting-edge imaging methodologies; spatial frequency domain imaging (SFDI) and short-wave infrared (SWIR) fluorescence, and evaluate the capacity of this combination to improve image quality. Using conventional flat light imaging and SFDI, images of a fluorescent tube submerged in a liquid phantom were taken in the standard “first window” of the near-infrared (NIR-I) and the SWIR. By comparing resolution and maximum signal of the resulting images, we determined whether SFDI in the SWIR can improve fluorescence imaging for surgery such as to increase sharpness and determine depth of fluorescent structures. We found that SFDI in the SWIR localizes depth and increases contrast by removing background fluorescence. When compared to NIR-I, SWIR SFDI is not as depth sensitive but can capture deeper structures. These results show that implementing SFDI can significantly improve current biomedical applications of SWIR imaging. Next steps for SWIR SFDI include analyzing the effects from altering the optical properties of the phantom, investigating the interaction between multiple fluorescent objects, and conducting in vivo efficacy studies

5th International Conference on Future-Oriented Technology Analysis (FTA) - Engage today to shape tomorrow

The practice-oriented paper reflects on the results of a strategic technology roadmapping project realised in the Green Triangle region of South Australia. The project integrated different methods in order to provide policy recommendations for the renewal of the forest industry in the region. Firstly, the project created a multi-criteria assessment framework for the evaluation of the present state of local companies. Secondly, the project made three value chain depictions: one that described the present value chain based on physical, monetary and information flows, and two so-called ‘potential’ value chain descriptions. Thirdly, the projectformulated technology roadmaps and assessed the potential for forest industry renewal. Fourthly, the project provided detailed policy recommendations based on the findings in the project.The integrated methodological approach of the project provided a robust basis for construction of policy recommendations. The company assessment grouped the local companies in four categories for comparative assessment purposes: forest owners, harvesters and hauliers, sawmills, and specialised suppliers. For the roadmap construction, the main information categories were drivers, markets, regulation, customer needs, solutions, and enabling technologies, and the specific dynamics connected to all these categories. This information was structured into three temporal spans: present, short term (ca. 3-5 years)and long term (ca. 5-10 years).There are, at least, three novel aspects of the project. Firstly, the integration of multi-criteria evaluation, value chain analysis and roadmapping creates new opportunities, but also new challenges. Secondly, the future-oriented view of the Australian forest industry is a new aspect. Thirdly, the project also had a strong regional policy perspective, especially connected with the discussions on path dependency and path creation in the regional development context.The project had both practical and managerial implications. Firstly, the company assessment identified the domains where each individual firm had weaknesses as well as where the group as a whole lagged global best practice. Secondly, the value chain analysis showed strengths and weaknesses of the present structure, but also delineated the necessary components to be developed in order to move towards higher value added production. Thirdly, the roadmaps showed the frontiers of research and business in advanced cellulose fibre-based industries, and made possible the positioning of the Green Triangle region.The project had two wider implications for policy. Firstly, the integrated methodological approach of the foresight exercise enabled the production of detailed policy recommendations that were embedded in the local industrial context. Secondly, the project open a window of opportunity to consider so-called platform policies, that is, policies that aim to develop the fragmented regional structure of the Green Triangle’s forest industry towards an integrated cluster-based platform, which would enable the region to benefit from agglomeration economics through a collaborative strategy.</p

Suomalaisten innovaatioiden maantiede

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten innovaatioiden maantieteellistä jakaantumista vuosina 1960-2007. Analyysi pohjautuu Sfinno-tietokannan aineistoon, johon on koottu tiedot yli neljästä tuhannesta teollisesta innovaatiosta Suomessa. Innovaatiot ovat pääosin tuoteinnovaatioita edustaen kaikkia teollisuudenaloja. Analyysi osoittaa innovaatiotoiminnan levittäytyneen laajalti erikokoisille ja -tyyppisille kaupunkiseuduille. Suurimpien kasvukeskusten (pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä) lisäksi löytyy useita innovaatiotoiminnassaan aktiivisia seutukuntia, joissa sijaitsevat yritykset harjoittavat merkittävää tuotekehitystä. Alueiden kokoon suhteuttaen on teollinen innovaatiotoimnta kohtuullisen laajalti levinnyt lähes koko maahan. Analyysi osoittaa innovaatiotoiminnan polkuriippuvuuden, jossa kehittynyt osaaminen ja aiempien vuosikymmenten innovaatiot ovat olleet uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen taustalla. Innovaatiotoiminnan luonne osoittautuu monessa suhteessa samankaltaiseksi erityyppisillä alueilla. Yleiset trendit kuten innovaatioiden uutuusasteen ja asiakasyhteistyön lisääntyminen sekä innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen näkyvät melko yhdenmukaisesti kaikilla alueilla. Merkittävimmäksi eroksi erityyppisten alueiden välillä nousee innovaatioiden kompleksisuus. Suurissa yliopistokaupungeissa huomattavasti suurempi osa innovaatioista on luonteeltaan kompleksisia. Tämä tarkoittaa sekä teknologian kompleksisuutta että innovaation taustalla olevien osaamisten määrää. Teollisilla ja maaseutuvaltaisilla alueilla huomattavasti pienemmässä osassa kehitettäviä innovaatioita yhdistellään monipuolisesti erilaisia osaamisia.</p