Kohti yhtenäisempää toimintakyvyn mittaamista : käyttäjien kokemuksia TOIMIA-tietokannasta

Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi kuuluvat monen eri alan ammattilaisen työtehtäviin. Arviointikäytännöistä ei kuitenkaan ole olemassa kansallisesti yhtenäisiä ohjeita. Jokainen ammattilainen ja työpaikka on voinut kehittää niitä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Siten käytännöt ovat epäyhtenäisiä, arviointimenetelmistä on erilaisia versioita ja ohjeistukset vaihtelevat. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin tietokanta TOIMIA perustettiin viisi vuotta sitten. Sen käyttöä, merkitystä ja kehittämistä selvitettiin kyselyllä kesällä 2015.TOIMIA-tietokanta</a

PROMIS fyysinen toimintakyky : mittarin kääntäminen ja kulttuurinen adaptointi

Fysioterapeutit käyttävät paljon toimintakykymittareita, usein itse käännettyinä. Uusi PROMIS on paitsi pätevä aikuisten fyysisen toimintakyvyn mittari myös valmiiksi käännetty standardilla menetelmällä

KINDL-R: Lasten ja nuorten terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva geneerinen mittari

KINDL-R on alle 18-vuotiaiden lasten terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva geneerinen mittari. Tämän katsauksen tarkoituksena oli arvioida KINDL-R-mittarin geneerisen osan validiteettia, reliabiliteettia ja käyttökelpoisuutta. Kirjallisuushaku tehtiin PubMed- ja CINAHL-tietokannoista (N = 133). Mittarin ominaisuuksia arvioitiin COSMIN-taksonomian mukaisesti aineiston 17 väestötutkimuksesta. KINDL-R-mittarissa on lapsille ja heidän vanhemmilleen omat erilliset lomakkeet, joiden tuloksista voidaan laskea lapsen terveyteen liittyvän elämänlaadun kokonaisarvio. Reliabiliteetti, validiteetti ja käyttökelpoisuus todettiin hyväksi 8–17-vuotiaiden lomakkeissa. Alle 8-vuotiaiden lomakkeista ei ole saatavilla tutkimustuloksia. KINDL-R-mittarin avulla voidaan saada kokonaisvaltainen käsitys lapsen hyvinvoinnista. Sitä voitaneen käyttää myös tuen tarpeen tunnistamiseen ja interventioiden kohdentamiseen. Mittarin soveltuvuudesta Suomessa terveydenhuollon käyttöön ja alle 8-vuotiaille tarvitaan lisätutkimusta

Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutkimuksissa

TOIMIA-suositus ID S029/29.09.202

Työ- ja toimintakykytiedon konsepti

Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULTJTKTyö- ja toimintakykytieto on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamaa tietoa, jonka kirjaamiseen, tallentamiseen, arkistointiin tai välittämiseen ei ole vielä kansallisesti sovittuja tapoja ja mallia. Nykyinen hyvinvointipalvelujen järjestelmämme ei tuota yhtenäistä tietoa työ- ja toimintakyvystä ja eri palveluita tarjoavilla viranomaisilla voi olla hyvinkin erilainen käsitys saman asiakkaan tilanteesta. Yhtenäisen tiedon puuttuessa ei kyetä saamaan esim. tietoa erilaisten palveluketjujen vaikutuksesta työ- ja toimintakykyyn. Tämä työ- ja toimintakykytiedon konsepti kuvaa työ- ja toimintakykytiedon käsittelyyn liittyviä nykytilan haasteita ja esittää tavoitetilan sekä tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi. Toimenpiteiden mahdollinen aikataulutus ja tehtävien järjestys esitetään kehittämisen tiekartan muodossa ja kustannus-hyöty analyysin avulla arvioidaan tavoitetilasta saavutettavia hyötyjä suhteessa kustannuksiin. Konseptin lopussa esitetään myös päätöksentekomalli, jonka avulla voidaan tehdä päätökset niistä työ- ja toimintakykyä kuvaavista mittareista, jotka otetaan kansalliseen käyttöön.Versio 1.

Aikuisten geneeriset elämänlaatumittarit terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa

TOIMIA-suositu

Toimintakyvyn arviointi 16–29-vuotiailla NEET-nuorilla : Suositus avuksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa

NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) ryhmään voidaan lukea kuuluviksi hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia 16–29-vuotiaita nuoria. Osalla nuorista on useita toimintakykyyn, elämänhallintaan, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia. Toiset taas ovat vapaaehtoisesti valinneet esimerkiksi välivuoden pitämisen. Tämän suosituksen kohderyhmänä ovat erityisesti koulutuksen, asepalveluksen, työelämän ja niihin valmentavien palveluiden ulkopuolella olevat nuoret, joilla ei ole lääketieteellistä diagnoosia. Kohderyhmään voivat kuulua myös nuoret, joilla on sairaus tai vamma, mutta siitä ei aiheudu nuorelle tällä hetkellä merkittävää haittaa eikä nuorella ole jatkuvaa hoitosuhdetta. Suosituksen tarkoituksena on auttaa NEET-nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia tunnistamaan NEET-nuoren heikentynyt toimintakyky, jotta nuoren voi ohjata Kelan tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen. Kentällä työskentelevän ammattilaisen tulee arviointia tehdessään pyrkiä etsimään vastauksia kysymyksiin ”onko nuoren toimintakyky olennaisesti heikentynyt” ja ”onko ammatillinen kuntoutus nuorelle juuri nyt oikea-aikaista”. Suosituksen toivotaan antavan tukea näille pohdinnoille. Suositusta valmistellut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima monialainen työryhmä ei ehdota yhtä ratkaisua NEET-nuorten toimintakyvyn arviointiin, sillä sellaista ei todennäköisesti ole olemassa. Työryhmä ei myöskään kehittänyt uutta arviointivälinettä, vaan arvioi viisi olemassa olevaa laaja-alaista toimintakyvyn (ja elämänhallinnan) arviointivälinettä. Tarkasteltujen arviointivälineiden sisältöalueet olivat erilaisia, mikään niistä ei kattanut NEET-nuorten vaikeuksien koko kirjoa ja niitä oli tutkittu erittäin vähän tai ei lainkaan NEET-nuorilla. Ne olivat kaikki varsin yleisluontoisia, mutta niissä oli mainittu keskeisimpiä NEET-nuorilla ilmeneviä haasteellisia elämän osa-alueita. Näiden arviointivälineiden avulla voi olla mahdollista tunnistaa yleisellä tasolla, millä osa-alueella nuorella on vaikeuksia, mutta ongelman tarkempi kuvaaminen vaatii keskustelua nuoren kanssa. Vaikka tarkastelluista arviointivälineistä ei tuntuisi löytyvän omaan työhön täydellisesti sopivaa välinettä, työryhmä ei suosittele omien arviointivälineiden kehittämistä. Organisaatiossa arviointivälineen käytön on oltava harkittu osa asiakasprosessia ja sillä on pyrittävä vahvistamaan asiakkaan omia vahvuuksia ja osallisuutta. NEET-nuori on aina enemmän kuin ongelmiensa summa. Hänellä on aina voimavaroja ja mahdollisuuksia, joten suosittelemme myönteistä asennetta ja varhaista tukea kaikille nuorille. Työryhmä esittää 13 suositusta huomioitavaksi NEET-nuorten toimintakyvyn arviointiprosessissa. Lisäksi suosituksen lopussa on tarkistuslista osaksi ammattilaisen työtä