Rehevän järven kunnostusmenetelmän valinta

lisensiaatinty

Kenttämittausvertailu 11/2015. Luonnonvesien happi, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja sameus

Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2015 vesistöjen kenttämittausvertailun Kuopion Siikalahdessa, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus. Vertailumittaukseen osallistui 9 toimijaa ja 13 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 97 %, kun sallittiin 2-15 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vuonna 2014 Oulunjoessa järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tuloksia oli koko aineistossa 88 %. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Kenttämittarit oli usein kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Usein mittareille oli määritelty vastuuhenkilö, mutta perehdytykseen ja mittareiden oikeaoppiseen käyttöön sekä antureiden toimintaperiaatteisiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mittausepävarmuuksia ei mittareille ollut laskettu. Kenttämittareiden tuottamien tulosten luotettava laadunvarmistus on välttämätöntä ennen kuin mittareita voidaan laajemmin hyödyntää esimerkiksi ympäristön tilan seurannassa. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Kenttämittareiden tulosten mittausepävarmuuden arviointiin tarvitaan ohjeistusta. Hyödyllistä tietoa siihen saadaan laadunvarmistustoimenpiteiden säännöllisestä seurannasta

Kenttämittausvertailu 11/2014 - Luonnonvesien happi, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja sameus

Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2014 vesistöjen kenttämittausvertailun, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus Oulunjoessa. Vertailumittaukseen osallistui 9 toimijaa ja 16 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 88 %, kun sallittiin 5-10 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vuonna 2013 Keravan joessa järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tuloksia oli 82 % ja kesällä 2014 järjestetyssä 91 %. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Kenttämittarit oli kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Usein mittareille oli määritelty vastuuhenkilö, mutta perehdytykseen ja mittareiden oikeaoppiseen käyttöön sekä antureiden toimintaperiaatteisiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mittausepävarmuuksia ei mittareille ollut laskettu. Kenttämittareiden tuottamien tulosten luotettava laadunvarmistus on välttämätöntä ennen kuin mittareita voidaan laajemmin hyödyntää esimerkiksi ympäristön tilan seurannassa. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Kenttämittareiden tulosten mittausepävarmuuden arviointiin tarvitaan ohjeistusta. Hyödyllistä tietoa siihen saadaan laadunvarmistustoimenpiteiden säännöllisestä seurannasta

Kenttämittausvertailu 11/2018 - Luonnonvesien happi, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja sameus

Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2018 vesistöjen kenttämittausvertailun Vantaan Keravanjoessa, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus. Vertailumittaukseen osallistui kuusi toimijaa ja 11 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 97 %, kun sallittiin 2-10 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Osallistujien laadunvarmistustoimenpiteet olivat kehittyneet edelliseen kenttämittaukseen verrattuna. Kukaan osallistuja ei ilmoittanut tuloksensa mittausepävarmuutta. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Lämmin kiitos vertailumittauksen osallistujille

Kenttämittausvertailu13/2016 - Luonnonvesien happi, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja sameus

Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2016 vesistöjen kenttämittausvertailun Tampereen Soutustadionilla, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus. Vertailumittaukseen osallistui kahdeksan toimijaa ja 15 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 89 %, kun sallittiin 2-15 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vuonna 2015 järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tuloksia oli 97 %. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Kenttämittarit oli usein kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Yksi osallistuja ilmoitti kenttämittarinsa mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Lämmin kiitos vertailumittauksen osallistujille

Analysis of Regional Climate Strategies in the Barents Region

Climate change is a global phenomenon with especially harsh effects on the Arctic and northern regions. The Arctic’s average temperature has risen at almost twice the rate as elsewhere in the past few decades. Since 1966, the Arctic land area covered by snow in early summer has shrunk by almost a fifth. The Barents Region consists of the northern parts of Norway, Sweden, Finland and Russia (i.e. the European part of Russia). Climate change will cause serious impacts in the Barents Region because of its higher density of population living under harsh climatic conditions, thus setting it apart from other Arctic areas. In many cases, economic activities, like tourism, rely on certain weather conditions. For this reason, climate change and adaptation to it is of special urgency for the region.Regional climate change strategies are important tools for addressing mitigation and adaptation to climate change as they can be used to consolidate the efforts of different stakeholders of the public and private sectors. Regional strategies can be important factors in achieving the national and international goals.The study evaluated how the national climate change goals were implemented in the regional and local strategies and programmes in northern Finland. The specific goal was to describe the processes by which the regional strategies were prepared and implemented, and how the work was expanded to include the whole of northern Finland. Finally, the Finnish preparatory processes were compared to case examples of processes for preparing climate change strategies elsewhere in the Barents Region. This analysis provides examples of good practices in preparing a climate change strategy and implementing it

Harnessing XMPP for Machine-to-Machine Communications & Pervasive Applications

An ever increasing number of interconnected embedded devices, or Machine-to-Machine (M2M) systems, are changing the way we live, work and play. M2M systems as a whole are typically characterized by the diversity in both the type of device and type of network access technology employed, and such systems are often still today task-specific and built for just one specific application. Smart lighting, remote monitoring and control of all kinds of consumer devices and industrial equipment, safety and security monitoring devices and smart health and fitness products, exemplify this revolution of intercommunicating machines. However, the differences in communication technologies and data formats among such devices and systems are leading to a huge complexity explosion problem and a strongly fragmented market, with no true interoperability. Due to these problems, the full potential of M2M technology has yet to be fulfilled. In this paper, we examine the suitability of the Extensible Messaging and Presence Protocol (XMPP) and experiment with its potential to rise to the challenge of machine-to-machine communications and meet the needs of modern pervasive applications. Experimental implementations and some proof-of-concept solutions are also presented

Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistä tehtävien analyyttien määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja -tavat

Ohjeesta on julkaistu päivitetty painos (2., uudistettu painos) toukokuussa 2016 Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa (SYKEra 22/2016) osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/163532Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisee laatusuositukset vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle edistääkseen ympäristömittausten laatutason ja jäljitettävyyden parantamista. Rekisteritiedon laatuongelmia on havaittu muun muassa seurantojen EU-raportointien yhteydessä. Laatusuosituksilla pyritään edistämään eri toimijoiden rekistereihin tuottaman tiedon vertailukelpoisuutta. Suositusten taustalla ovat säädösten edellyttämät menettelytavat ja käytössä olevat standardimenetelmät. Ohjeessa on suosituksia vesistä tehtävien analyyttien menetelmien akkreditoinnille, määritysrajoille, mittausepävarmuuksille sekä näytteiden säilytysajoille ja -tavoille. Lisäksi on huomioitu sekä seurantatiedon raportoinnin tarpeita että Suomen ympäristön erityispiirteitä, kuten vesien luontaisesti pienet taustapitoisuudet. Suositusten laadintaa varten järjestettiin kysely rekisteriin tietoa tuottaville laboratorioille. Kyselyssä kartoitettiin nykyisiä käytäntöjä määritysrajan, mittausepävarmuuden ja näytteiden säilyttämisen osalta ja pyydettiin kommentteja suositusten luonnoksesta. Muun muassa jätevesistä tehtäville analyyteille ja orgaanisten haitta-aineiden analyyteille toivottiin laatusuosituksia. Jätevesien ominaisuudet ja ainepitoisuudet vaihtelevat suuresti kuormituslähteestä johtuen. Ohjeessa on annettu joitakin jätevesiä koskevia suosituksia, mutta ei yhtä kattavasti kuin luonnonvesille. Orgaanisten haitta-aineiden laatusuosituksia on käsitelty tässä ohjeessa vain yleisellä tasolla. Suositukset julkaistaan vain verkkoversiona ja ne tullaan päivittämään tarvittaessa, koska vesistöjen seurantatarpeet ja -vaatimukset muuttuvat. Lisäksi analytiikka kehittyy koko ajan ja menetelmästandardien päivitys on jatkuvaa