Matkailutoimialan työllisyys muuttuvassa toimintaympäristössä : Toimialapalveluiden teemaraportti

Matkailutoimialat muodostivat 2,7 prosenttia vuonna 2019 Suomen bruttokansantuotteesta, jolloin alat työllistivät 154 000 henkilöä ja osuus kaikista työllisistä oli 5,8 prosenttia. Matkailutoimialojen ammateissa työskentelevistä naisten osuus oli 71 prosenttia. Nuoria työskenteli erityisesti paljon pikaruokatyöntekijöinä, kahvila- ja baarimyyjinä sekä tarjoilijoina. Esimerkiksi pikaruokatyöntekijöistä 64 prosenttia oli 18–24 vuotiaita. Koronapandemia pahensi työvoimapulaa, ja entistä tärkeämpää on kiinnittää huomiota työn veto- ja pitovoimaan. Osa-aika-, vuoro-, ja vuokratyö on tyypillistä. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoimialalla osa-aikatyötä teki 40 prosenttia palkansaajista. Vuokratyö oli yleisintä majoitus- ja ravitsemistoimialoilla, jossa sitä teki kuusi prosenttia palkansaajista. Tulevaisuudessa ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa. Osaamistarpeet liittyvät toisaalta asiakaspalveluun ja toisaalta teknologian kehittymiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä demografisiin muutoksiin. Yhtäältä ala tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, mutta on myös syytä kiinnittää huomiota työoloihin ja -hyvinvointiin sekä esimiestyöhön. Myös elinkeinoelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö on olennaista. Muissa Pohjoismaissa haasteet ovat samantyyppisiä. Alat työllistivät selvästi eniten Tanskassa, mutta osuus kaikista työllisistä oli suurin Islannissa. Tilastointierot vaikeuttivat vertailua

Tilitoimiston valmistautuminen tulorekisterin käyttöönottoon

Laki tulotietojärjestelmästä (53/2018) tuli voimaan 16.1.2018. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuoden 2019 alusta. Tulotietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tapahtuu yleensä sähköisesti, ja usein automaattisesti, jolloin palkkahallinnon ohjelmiston on oltava integroitu toimimaan tulorekisterin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä muutoksia tulorekisterin käyttöönotto vaatii tilitoimiston käytössä olevilta tietojärjestelmiltä, sekä kartoittaa henkilökunnan koulutustarve tulorekisterin käyttöönoton suhteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii paikallinen pieni tilitoimisto. Tulorekisterin käyttöönottoa varten haluttiin selvittää, onko yrityksen tietojärjestelmän kautta mahdollista ilmoittaa automaattisesti, sähköisesti ja reaaliaikaisesti tulotietoja. Tavoitteena oli myös kartoittaa henkilökunnan mahdollinen koulutustarve tulorekisterin käyttöönottoa koskevissa käytännön asioissa. Opinnäytetyö on luonteeltaan tapaustutkimus. Tietoperustan muodostivat asiaa koskeva lainsäädäntö ja verohallinnon tulorekisteriyksikön ohjeet. Muu aineisto koostettiin perehtymällä toimeksiantajan tietojärjestelmään ja muuhun aineistoon, sekä haastattelemalla toimeksiantajan henkilöstöä ja tutustumalla käytännön toimintaan toimeksiantajayrityksen toimipisteissä. Opinnäytetyöprosessin edetessä kävi ilmi, että palkanlaskentaohjelmiston toimittaja tekisi ohjelmaan päivityksen, joka mahdollistaa tulotietojen ilmoittamisen sähköisesti. Ohjelmistoa ei tarvinnut vaihtaa. Palkanlaskentaohjelman automaattista ilmoitustoimintoa ei voinut koekäyttää ennen tulorekisterin käyttöönottoa. Toimeksiantajayrityksen henkilökunnalla ilmeni koulutustarvetta, ja kesällä 2018 koettiin, että tietoa on hankala saada. Verohallinto on syksyn 2018 mittaan julkaissut sivuillaan lisätietoa ja ohjeita tulorekisterin käyttöön. Henkilökunta on tutustunut tulorekisterin käyttöön sitä mukaa kun lisätietoa on saatu.The Incomes Register is a national online database of income information. It contains the comprehensive earned income, pension and benefits information of each individual wage and salary earner. The Act on the Incomes Information System (53/2018) came into effect on 16. January 2018. Employers or other paymasters must report the details of earned income after 1 January 2019 to the Incomes Register within five days of the payment. The information required by the various authorities will be submitted in a single report made to a centralised register. Notification of the income information in the Incomes Register is usually performed electronically, often automatically, so that the payroll software needs to be integrated into the Incomes Register. The thesis is commissioned by a local small accounting firm. The aim of the thesis was to find out what changes the introduction of the income register require from the information systems used by the accountancy system of the commissioner and to determine the training needs of the staff regarding the introduction of the income register. For the purpose of introducing the incomes register, the objective was to find out whether the commissioner's information system can automatically and in real time provide income data into the Incomes Register, or if there is a need for new software. The thesis is a case study. The theoretical background was based on relevant legislation and instructions from the Tax Administration's Income Register Unit. Other information obtained by studying the commissioner’s information system and other material, in addition by interviewing the commissioner’s staff and observing practical activities at commissioner's offices. As the study progressed, the software developer informed that there would be a software update which enables the transmission of incomes information automatically in real time. As a result, there was no need for a new software application. Training needs of the staff were met by training material published by the tax administration during the fall

Temperamentin vaikutus yrittäjäominaisuuksiin. Tarkastelussa Keirseyn temperamenttiteoria.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, eroavatko temperamenttityypit toisistaan yrittäjäominaisuuksien suhteen. Temperamentista pyrittiin muodostamaan selite yksilön yrittäjämäiselle ajattelu- ja toimintatavalle. Yrittäjäominaisuuksina tarkasteltiin asennetta työhön (suoritustarve), elämänhallintaa (sisäinen hallintakäsitys) ja elämäntyyliä (riskinottokyky). Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimusaineisto koostui 998 henkilöstä, jotka olivat arvioineet persoonallisuuttaan Myers-Briggs Tyyppi-indikaattorin avulla ja vastanneet samalla lomakkeeseen sijoitettuihin yrittäjyyttä mittaaviin kysymyksiin. Yrittäjäominaisuuksista muodostettiin summamuuttujia faktorianalyysin avulla. Temperamentin ja yrittäjäominaisuuksien yhteyttä tarkasteltiin sekä SPSS - että SRTT -ohjelmilla. Tutkimuksen taulukot ja kuviot työstettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Temperamentin yhteydestä yrittäjäominaisuuksiin saatiin tilastollisesti erittäin merkitseviä tuloksia. Rationalistien keskuudessa suoritustarve esiintyi voimakkaampana, kun taas idealistit olivat riskisuuntautuneimpia. Turvaaja osoittautui teoriaa mukaillen olevan temperamenteista vähiten yrittäjämäisin. Joskin etenkin artisaanien kohdalla temperamenttiteorian voitiin todeta osittain yksinkertaistavan temperamenttikuvauksia ja jättäen huomiotta temperamenttien taustalla vaikuttavat preferenssit.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig