Tarkkaavaisuusongelmien ja heikon lukutaidon päällekkäistyminen : yhteydet myöhempään lukutaitoon sekä käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmiin

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, missä määrin tarkkaavaisuusongelmien ja heikon lukutaidon päällekkäistyminen toisella luokalla on yhteydessä heikompaan lukutaitoon tai käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmiin samanaikaisesti sekä myöhempinä kouluvuosina. Tätä pääkysymystä tutkittiin vertaamalla tarkkaavaisuusongelmien ja heikon lukutaidon perusteella jaoteltuja neljää alaryhmää samanaikaisesti ja myöhemmin kolmannella ja neljännellä luokalla arvioiduissa muissa lukutaidon, käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien mitoissa. Lisäksi tarkasteltiin, missä määrin tarkkaavaisuusongelmien ja heikon lukutaidon päällekkäistyminen oli pysyvää. Tutkielma on osa Alkuportaat-seurantatutkimusta, jossa seurattiin lapsia esiopetusvuoden alusta neljännen luokan loppuun. Aineisto kerättiin vuosina 2009, 2010 ja 2011, jolloin lapset olivat toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Tutkimusmenetelminä käytettiin yksilö- ja ryhmätehtäviä lapsille sekä opettajakyselyä. Tutkittavat jaettiin seuraaviin alaryhmiin toisen luokan keväällä arvioitujen tarkkaavaisuusongelmien ja heikon lukutaidon perusteella: 1) ikätasoinen lukutaito ja tarkkaavaisuus (n = 306), 2) tarkkaavaisuuden ongelmia (n = 63), 3) heikko lukutaito (n = 70), 4) päällekkäistyvät lukutaidon ja tarkkaavaisuuden ongelmat (n = 26). Alaryhmävertailujen mukaan päällekkäistyvien ongelmien ryhmään kuuluvilla lapsilla luetunymmärtäminen 3. luokalla oli heikompaa kuin niillä lapsilla, joilla oli vain heikko lukutaito. Muissa lukemisen osataidoissa päällekkäistyvien ongelmien ryhmässä oli heikommat taidot kuin ikätasoisten taitojen ja tarkkaavaisuusongelmien ryhmässä, mutta he eivät eronneet heikon lukutaidon ryhmästä. Lisäksi havaittiin, että lapsilla, joilla oli yksinomaan tarkkaavaisuusongelmia, oli enemmän käytöshäiriötä ja heikompaa prososiaalisuutta 2., 3. ja 4. luokalla kuin muiden kolmen alaryhmän lapsilla. Päällekkäistyvien ongelmien ryhmässä ilmeni ongelmien pysyvyyttä: ryhmä erosi myös 3. ja 4. luokalla tarkkaavuusongelmien ryhmästä lukutaidossa, heikon lukutaidon ryhmästä tarkkaavuusongelmien määrässä sekä ikätasoisten ryhmästä molemmissa taidoissa. Tarkkaavaisuusongelmien ja heikon lukutaidon päällekkäistyminen oli tutkimuksen mukaan yhteydessä ikätasoa heikompaan lukutaidon etenemiseen ja suurempiin vaikeuksiin käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, mutta erot yksittäisten ongelmien ryhmiin jäivät vähäisiksi. Erityisesti luetunymmärtämisen yhteyttä heikon lukutaidon ja tarkkaavaisuusongelmien päällekkäistymiseen olisi tarpeen tutkia lisää

Tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmien päällekkäistyminen toisella luokalla ja yhteys myöhempään lukusujuvuuden sekä luetun ymmärtämisen kehittymiseen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ennustavatko tarkkaavaisuus- tai lukusujuvuusongelmat tai niiden päällekkäistyminen toisella luokalla lukusujuvuuden tai luetun ymmärtämisen kehitystä kolmannella ja neljännellä luokalla. Tutkimus on osa Alkuportaat-seurantatutkimusta ja pohjautuu Emmi Ulvisen pro gradu -tutkielmaan (2012). Aineisto (n = 465) kerättiin vuosina 2009, 2010 ja 2011, jolloin lapset olivat toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Tutkimusmenetelminä käytettiin yksilö- ja ryhmätehtäviä lapsille sekä opettajakyselyä. Tutkittavat jaettiin seuraaviin alaryhmiin toisen luokan keväällä arvioitujen tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmien perusteella: 1) ikätasoinen lukusujuvuus ja tarkkaavaisuus (n = 306), 2) tarkkaavaisuusongelmia, mutta ikätasoinen lukusujuvuus (n = 63), 3) lukusujuvuusongelmia, mutta ei tarkkaavaisuusongelmia (n = 70) ja 4) päällekkäistyviä tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmia (n = 26). Pelkät tarkkaavaisuusongelmat ennakoivat heikompaa menestymistä haastavammissa lukemisen tehtävissä, kuten luetun ymmärtämisessä. Pelkät lukusujuvuusongelmat ennakoivat heikompaa menestymistä kaikissa lukemisen tehtävissä. Päällekkäistyvät ongelmat näkyivät erityisen heikkona menestyksenä kolmannen luokan luetun ymmärtämisessä. Neljännelle luokalle tultaessa päällekkäistyvien ongelmien ryhmä saavutti yksittäisten ongelmien ryhmien tason, mutta luetun ymmärtäminen jäi kuitenkin ikätasoa heikommaksi. Tulokset osoittavat, että sekä lukusujuvuus- että tarkkaavaisuusongelmilla toisella luokalla on merkitystä myöhemmän lukutaidon ja erityisesti luetun ymmärtämisen kehityksessä. Olisi hyvä seurata tarkemmin luetun ymmärtämisen kehittymistä niillä lapsilla, joilla on tarkkaavaisuusongelmia, sekä tarjota ennakoivaa tukea. Lukemisen pariin innostamisen lisäksi tehokas tuki voisi mahdollisesti olla sellaista, jossa luokassa harjoiteltaisiin yhdessä pidempien tekstien lukemista pilkkomalla niitä pienempiin kokonaisuuksiin, keskusteltaisiin niistä sekä harjoiteltaisiin oman ymmärtämisen monitorointia ja strategioita, jotka helpottavat lukemista.peerReviewe

Developmental leisure reading profiles and their association with reading skills across Grades 1–9

This study examined the developmental profiles of different leisure reading habits and their association with reading fluency and comprehension in 2525 Finnish students from Grade 1 to 9. Four profiles were identified based on the reading frequency of different materials: Comics readers, Online readers, Book readers and Non-readers. Profile differences in leisure reading emerged early, although leisure reading levels changed. Boys were over-represented in the Comics readers and Non-readers, while girls were over-represented in the Online readers and Book readers. Book readers showed the highest level of reading skills, though Comics readers were also above-average readers. Among Online readers, girls had above average skills in reading while boys had below-average skills. Non-readers, especially boys, had the poorest reading skills. The study highlights the emergence of early onset individual differences in leisure reading habits and an association between different kinds of active leisure reading and reading development across grades. The educational relevance and implications statement Leisure reading is important as it can contribute to the evolution of a positive or negative cycle of reading development. Our study aimed to identify different leisure reading habits and their development and how these habits connect to reading skills. Our study revealed that there are different leisure reading profiles and that differences in these profiles emerge early. Our results indicate that although active book reading is associated with the best reading skills, other kinds of active reading also connect to above-average reading skills. Passivity in leisure reading is related to the poorest skills in reading. On the basis of these results, besides book reading, the reading of lighter materials like magazines, newspapers and comics, deserves to be encouraged. This kind of reading is connected to above-average skills and is popular especially among boys, who are at higher risk of ending up as passive leisure readers. Additionally, it might be important to target the reading motivation actions of children before they reach primary school age in the home and kindergarten settings to enhance the adoption of beneficial leisure reading habits before these are established.peerReviewe

CRITICAL JYU – Critical reading skills development and home environment (project dataset)

CRITICAL JYU is a part of a larger CRITICAL consortium focusing on critical reading development and ways to support it among children and adolescents from 10 to 17 years of age. Please see more information: https://educritical.fi/en/. In CRITICAL JYU project, we focus on the risk, protective, and promotive factors in critical reading development. Of particular interest are children's cognitive skills and motivation, as well as home environment. We also seek to develop a home literacy environment questionnaire for research purposes focusing particularly on critical reading. The data has been collected using multiple methods and from multiple informants; e.g. using Delphi method among experts, semi-structured interviews among adolescent and their parents, questionnaires for children, adolescent, parents, and teachers, skill assessments, and video observations. The data includes videos, sound files, numerical data, and transcript data.CRITICAL JYU -aineisto on osa CRITICAL-konsortiohankkeessa kerättävää aineistokokonaisuutta. Hankkeessa selvitetään monimenetelmällisen tutkimuksen avulla 10-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon kehittymistä

Family factors and critical reading skills: A systematic review

Critical reading skills – defined as the capacity to integrate, interpret, evaluate, or reflect on ideas presented in text or multiple texts – are increasingly vital in today’s society for distinguishing reliable information from widespread misinformation. This review focuses on the family’s role in nurturing these skills in children and adolescents. On the basis of a comprehensive review of 40 relevant studies, we explored a wide range of family factors and their associations with developing critical reading skills. These factors were categorized into eleven categories: 1) socio-economic status (SES), 2) availability and access to resources, 3) teaching literacy, 4) literacy activities composites, 5) shared reading, 6) parental habits, attitudes, and values–beliefs, 7) parental school involvement, 8) language or ethnicity, 9) parental deficits, 10) family composition, and 11) parenting/family atmosphere. The most frequently assessed factors were SES, availability and access to resources, and literacy activities composites. Significantly, the availability of and access to resources and shared reading practices categories demonstrated a systematic positive association with critical reading skills. In addition, children and adolescents whose home language matched the assessment language tended to perform better in critical reading, thus underscoring the significance of language background. High parental SES was also often associated with better critical reading skills. The results relating to the impact of parental reading difficulties were mixed. This review highlights the multifaceted potential of family environment to affect children’s critical reading skills. However, the variability almost from study to study in the assessment of family factors and critical reading point to the need for further research in this emerging field