Työhön osallistumisen segmentaatiomalli : Tuloksia väestötason datalähtöisestä ryhmittelyanalyysistä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa työkyvyltään toisistaan eroavia ryhmiä työikäisestä väestöstä. Ryhmien tunnistamisessa hallinnollista rekisteritietoa työssäolosta ja erityisesti työkyvyttömyyteen liittyvistä etuuksista vuosilta 2010-2014 noin 90 % väestöotoksesta. Ryhmittely toteutettiin hyödyntäen aineistolähtöisiä ryhmittelymenetelmiä. Työkyvyttömyyteen liittyviä etuuksia saaneiden henkilöiden ryhmiä oli yhdeksän erilaista. Ryhmiin kuului kaiken kaikkiaan yli 600 000 työikäistä suomalaista. Ryhmät erosivat toisistaan työssäolo- ja työttömyyskuukausien, useiden taustatekijöiden ja saatujen etuuksien osalta. Tässä raportissa on käsitelty ryhmien piirteitä ja ryhmien välisiä eroja. Aineistolähtöisillä ryhmittelymenetelmillä voidaan muodostaa jäsenneltyä tietoa väestöstä ja väestön jakautumisesta erilaisiin ryhmiin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää näitä ryhmiä koskevan päätöksenteon suunnittelun ja arvioinnin tukena. Raportissa on tarjottu esimerkkejä tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja muodostettu myös skenaariolaskelma työkyvyttömyyteen liittyviä etuuksia saaneiden työvoimanlisäyspotentiaalista. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ryhmittelyä voitaisiin toteuttaa myös muiden työhön osallistumiseen liittyvien tietojen perusteella. Tällöin muodostuisi tarkentuva kuva tarkastelun kohteena olevasta väestön alaryhmästä

Kalastusmatkailuelämyksen asiakasarvo

Customer value in fishing tourism experience This research helps understand experiential value in fishing tourism, the related value dimensions, and different fishing tourist types based on these value dimensions. The data consists of 13 interviews among Finnish fishing hobbyists, who regularly take fishing tourism trips in Finland and abroad. The interviews were analyzed by theory-guided content analysis within the framework of consumption values, with togetherness as an additional value dimension. The findings suggest four factors relate to value creation in fishing tourism experiences:  1) fishing activity and catching fish (functional value), 2) nature and closeness to nature (emotional value), 3) spending time with friends and/or family (togetherness), and 4) mental wellbeing (emotional value). Togetherness, emotional value, and sensorial perceptions of the experience were the most significant factors in the creation of experiential value. Being together links to mental wellbeing. As for fishing tourist types, most interviewees were in the fishing with friends group. The second biggest group, nature enthusiasts, appreciated the nature and authenticity of a destination. Explorers valued novelty, and build their fishing tourism experience on unfamiliar destinations and new experiences. Only one person was classified as a committed fishing tourist. For this group, catching a big fish was the core fishing tourism experience. In conclusion, the authors suggest that the framework of consumption values combined with the value of togetherness is more suitable for examining leisure activity-based tourism experiences than previous tourism experience frameworks.Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten kalastusmatkailuelämyksen arvo muodostuu ja millaisia sisältöjä arvon eri ulottuvuudet edustavat. Tavoitteena on myös tunnistaa erilaisia kalastusmatkailijatyyppejä sen perusteella, mitkä arvokomponentit koetaan tärkeimmiksi kalastusmatkailuelämyksen muodostumisessa. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset vakavasti harrastukseensa suhtautuvat kalastuksen harrastajat, jotka tekevät säännöllisesti kalastusmatkoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin narratiivista haastattelua, jossa haastateltavia rohkaistiin kertomaan esimerkkejä ikimuistoisista kalastusmatkoistaan. Haastateltavat valittiin lumipallo-otannalla. Kolmentoista haastattelun aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla Shethin, Newmanin ja Grossin (1991) kulutusarvoteorian viitekehyksessä, täydennettynä Komppulan ja Gartnerin (2013) esittämällä yhteisöllisyyden arvolla. Tulosten mukaan kalastuselämyksen muodostuminen oli vahvasti kytköksissä neljään tekijään: 1) kalastamiseen ja saaliin saamiseen (funktionaalinen arvo), 2) luontoon ja luonnonläheisyyteen (emotionaalinen arvo), 3) ystävien ja/tai oman perheen kanssa vietettyyn aikaan (yhteisöllinen arvo) sekä 4) henkiseen hyvinvointiin (emotionaalinen arvo). Yhteisöllisyyden arvo, emotionaalinen arvo ja elämyksen dimensioihin liittyvät aistihavainnot olivat kaikilla haastatelluilla tärkeitä elämysarvoa tuottavia asioita. Yhdessä oleminen ja tekeminen oli sidoksissa henkiseen hyvinvointiin. Kaveriporukassa kalastavat olikin aineistossa yleisin kalastusmatkailijatyyppi. Toiseksi eniten haastatelluissa oli luonnosta nauttijoita, jotka arvostavat luontoa ja kohteen autenttisuutta. Uutuusarvoa arvostavilla tutkimusmatkailijoilla kalastuselämyksen ydin rakentuu tuntemattomissa kohteissa saavutettaviin uusiin kokemuksiin. Harvinaisin tyyppi, jota edusti vain yksi henkilö, oli harrastukseen sitoutunut kalastusmatkailija. Hänelle elämyksen ydin on suurten kalojen saaminen. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että Shethin, Newmanin ja Grossin (1991) malli, täydennettynä yhteisöllisyyden kaksiulotteisella (perheyhteisö, kaveriyhteisö) arvolla, soveltuu aiempia matkailuelämyksen viitekehyksiä paremmin harrastuspohjaisen matkailuelämyksen tarkasteluun. Vaikka monissa harrasteissa itse suoritus tapahtuu yksin, kokemusten jakaminen jonkin yhteisön kanssa voi olla tärkeää

Taidetoiminnan vaikutusten taloudellinen arviointi työyhteisöissä

Taiteen hyödyntämisestä ja sen vaikutuksista perinteisten taideinstituutioiden ulkopuolella on alettu puhua enenevässä määrin. Vakavasti otettava tutkimus taiteen käytöstä ei-taiteellisten alojen organisaatioissa on ollut kuitenkin hyvin vähäistä verrattuna hyödyntämisen potentiaaliin. Tämän myötä myös aiheeseen liittyvä taloudellisen arvioinnin näyttö on lähes olematonta, varsinkin Suomen kontekstissa. Taiteen ja talouden yhdistäminen on joillekin punainen vaate; taiteeseen yhteiskunnallisena toiminta-alueena ja taiteilijuuteen ammattina liittyy “myyttisiä” mielikuvia, jotka hylkivät talouden näkökulmia. Taidekentän ulkopuolella tapahtuvan taiteen hyödyntämisen edistämisen yksi seuraava askel on kuitenkin juuri tarkastella taloudellisten vaikutusten merkitystä. Tämän tietopaketin tavoitteena on esittää tapa, jolla taidetoiminnan taloudellisia vaikutuksia voidaan tutkia esimerkiksi työelämässä. Valtaosa taidetta, työelämää ja taloutta sivunneesta julkisesta keskustelusta on koskenut luovaa työtä tai luovia aloja, mutta taiteen työelämässä tapahtuvan käytön suurin potentiaali voi piillä aivan tavallisilla työpaikoilla, joissa valtaosa meistä käy päivittäin. Tässä tietopaketissa keskitytään kolmen eri taustasta ponnistavan työkalun yhdistämiseen — taloudellinen arviointi ja mittaaminen, kompleksisten interventioiden arviointi ja työorganisaatioiden monitasoinen kehittäminen taiteen avulla. Tekstin rakenne on seuraavanlainen: ensin käsittelemme taidetta ja luovia aloja sekä niihin liittyvää taloudellista potentiaalia. Seuraavaksi pohdimme osallistavan taidetoiminnan toteutuksen mahdollisuuksia työyhteisöissä, josta siirrymme kokeilujen toteuttamiseen sekä taloudelliseen arviointiin ja prosessiarvioinnin työkalujen hyödyntämiseen. Lopuksi kokoamme keskeisiä ajatuksia

Effectiveness of biopolymer coagulants in agricultural wastewater treatment at two contrasting levels of pollution

Agricultural diffuse pollution is a major environmental problem causing eutrophication of water bodies. Despite the problem is widely acknowledged, there has been relatively few major advances in mitigating the problem. We studied the effectiveness of biopolymer-based (tannin, starch, chitosan) natural coagulants/flocculants in treatment of two different agricultural wastewaters that differed in their level of phosphorus pollution and turbidity. We used jar-tests to test the effectiveness of the biopolymer coagulants in reducing water turbidity, total phosphorus, and total organic carbon (TOC) from the wastewaters. In more polluted water (total phosphorus: 300 µg/L, turbidity: 130 FNU, TOC: 30 mg/L), all tested biopolymers performed well. The best reductions for different biopolymer coagulants were 64–95%, 80–98% and 14–27%, for total phosphorus, turbidity and TOC, respectively. Tannin and chitosan coagulants performed the best at doses of 5–10 mL/L, whereas starch coagulants had the best performance at 1–2 mL/L doses. Tannin and chitosan coagulants performed clearly better than the starch coagulants. In less polluted water (total phosphorus: 74 µg/L, turbidity: 3.9 FNU, TOC: 21 mg/L), chitosan and starch coagulants did not produce flocs at any of the tested doses. Tannin coagulant performed the best at doses of 5–8 mL/L, where reductions were 70%, 82%, and 22%, for total phosphorus, turbidity and TOC, respectively. The great reductions of phosphorus and turbidity suggests that biopolymer coagulants could be applied in treatment of agricultural water pollution. The high phosphorus retention in the biodegradable biopolymer sludge suggests that the sludge can be readily used as a phosphorus fertilizer, which would aid the recycling of nutrients

Psychotherapy and change in mental health-related work disability : a prospective Finnish population-level register-based study with a quasi-experimental design

Background Mental disorders are a major cause of work disability among the working-age population. Psychotherapy has shown to be an effective treatment for mental disorders, but the evidence is mainly based on small-scale randomised trials with relatively short follow-ups. We used population-based register data to examine the association between statutory rehabilitative psychotherapy and change in depression or anxiety-related work disability. Methods We drew a nationally representative sample of the working-age population (aged 18-55 in 2010). The study group comprised all those who started rehabilitative psychotherapy in 2011-2014. A total of 10 436 participants who were followed from 3 years prior to 4 years after the onset of rehabilitative psychotherapy. This resulted in 83 488 observations. The annual total number of mental health-related work disability months (0 to 12) was calculated from the total number of annual compensated sickness absence and disability pension days. A quasi-experimental interrupted time series analysis was applied. Results The onset of rehabilitative psychotherapy marked a decline in work disability in comparison to the counterfactual trend. Specifically, a 20% decrease in the level (incidence rate ratio, IRR 0.80; 95% CI 0.76 to 0.85) and a 48% decrease in the slope (IRR 0.52; 95% CI 0.50 to 0.54) of work disability were detected in comparison to the counterfactual scenario. No significant gender differences were observed. The decline in work disability was the steepest in the oldest age group. Conclusions This study suggests that statutory psychotherapy may decrease work disability at the population level. However, further evidence of causal inference and the potential heterogeneity of the association is required.Peer reviewe

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -tutkimus tarjoaa katsauksen yksityisten palvelualojen työhön. Se kartoittaa työhyvinvoinnin ja osaamisen nykytilaa, palvelualojen ammattilaisuuteen liitettyjä merkityksiä eri medioissa ja työkykyjohtamista 2020-luvun alussa. Läpileikkaavana teemana kulkevat lukuisat viimeaikaiset paikalliset ja globaalit muutokset ja niiden vaikutukset palvelualojen työhön. Muutosten vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi myönteinen kehitys lähijohtamisessa ja sosiaalisessa tuessa työpaikoilla sekä huolestuttava kiireen, työn henkisen ja fyysisen raskauden sekä työajoissa joustamisen kokemusten lisääntyminen. Muutokset heijastuvat myös sosiaaliseen mediaan ja uutismediaan, joissa palvelualojen ammatteja kehystetään. Työkykyjohtamisen yhteydet työhyvinvointiin ja osaamiseen sekä alojen työpaikoilla tehty kehittämistyö korostavat perehdytyksen keinojen ja perehdytysosaamisen merkitystä

Riparian forests can mitigate warming and ecological degradation of agricultural headwater streams

1. Riparian forests are commonly advocated as a key management option to mitigate the effects of agriculture on headwater stream biodiversity and ecosystem func tions. However, the benefits of riparian forests might be reduced by uninterrupted catchment-scale pollution. 2. We studied the effects of riparian land use on multiple ecological endpoints in head water streams in an agricultural landscape. We studied stream habitat characteristics, water temperature and algal accrual, and macrophyte, benthic macroinvertebrate and fish communities in 11 paired forested and open agricultural headwater stream reaches that differed in their extent of riparian forest cover but had similar water quality. 3. Hydromorphological habitat quality was higher in forested reaches than in open reaches. Riparian forest had a strong effect on the summer water temperature regime, with maximum and mean water temperatures and temperature variation in forested reaches substantially lower than in open reaches. 4. Macrophyte communities differed between forested and open reaches. The mean abundance of bryophytes was higher in forested reaches but the difference to open reaches was only marginally significant, whereas graminoids were significantly more abundant in open reaches. Within-stream dissimilarity of benthic macroinvertebrate community structure was significantly related to the difference in riparian land use between reach pairs. The relative DNA sequence abundance of pollution-sensitive Ephemeroptera, Plecoptera, and Trichoptera species tended to be higher in forested reaches than in open reaches. Finally, fish densities were not significantly different be tween forested and open reaches, although densities were higher in forested reaches. 5. This unequivocal evidence for the ecological benefits of forested riparian reaches in agricultural headwater streams suggests that riparian forest can partly mitigate the adverse impacts of agricultural diffuse pollution on biota. The strong effect of forests on stream water temperature suggest that riparian forest could also miti gate harmful effects on headwater stream biodiversity and ecosystem functions of the predicted more frequent high summer temperatures