The impact of PSD2 directive on the financial services industry

The revised Payment Services Directive (PSD2) modernizes European payment services and aims to foster innovation in the financial services industry. The directive brings two major changes: (1) the introduction of third-party payment service providers and (2) the requirement to use strong customer authentication for the initiation and processing of electronic payments. This thesis focuses on the first change, the introduction of third-party payment service providers, and researches its impact on traditional banks and Fintech companies. This thesis includes a literature review and empirical data from two interviews. This thesis found out that the changes PSD2 bring increase competition in the financial services industry, which is a positive thing for the consumers. The directive creates new challenges for banks and new opportunities for Fintech companies. Traditional banks and Fintech companies should develop new solutions together as they both benefit from it. Banks should also develop their services further and look for completely new ventures in other industries

Moninkertainen ilo : Opas vanhemmille monikkoraskaudesta ja arjesta pienokaisten kanssa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä opas monikkovanhemmille raskaus- ja lapsivuodeajasta. Vanhemmat saavat oppaan Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) äitiyspoliklinikalta. Opas tulee tukemaan kaksosia ja kolmosia odottavia vanhempia sekä raskaus- että lapsivuodeaikana. Opinnäytetyömme tavoitteena oli, että opas antaa uutta tietoa monikkovanhemmille raskaus- ja lapsivuodeajasta, jolloin odotusaika tuntuu turvallisemmalta. Tavoitteena oli myös, että äitiyspoliklinikan kätilöt saavat oppaasta apuvälineen työhönsä ja tuen monikkovanhempien ohjaukseen. Opinnäytetyö oli kehittämishanke, jonka tuloksena syntyi opas monikkovanhemmille raskaus- ja lapsivuodeajasta. Tietoa opinnäytetyön eri osa-alueista haettiin tutkimuksista, kirjallisuudesta, potilasoppaista sekä äitiyspoliklinikan kätilöiltä. Teoriaosuudessa käsiteltiin raskautta, synnytystä sekä lapsivuodeaikaa, monisikiöisen raskauden syntyä, seurantaa ja riskejä. Lisäksi käsiteltiin myös monikkosynnytystä, arkea ja avun saantia. Raportissa kuvattiin kehittämishankkeen seitsenvaiheista prosessia kehittämishankkeen teoreettisen viitekehyksen avulla. KYSin äitiyspoliklinikan henkilökunnalla oli noussut tarve monikkovanhemmille suunnatulle oppaalle. Opas tehtiin yhteistyössä KYSin äitiyspoliklinikan henkilökunnan kanssa. Oppaassa käsitellään erilaisten monikkoraskauksien syntyä, raskausajan seurantaa sekä ongelmia, monikkosynnytystä, vastasyntyneen tehostetun hoidon tarvetta, arkea ja parisuhdetta, sekä erilaisia avun saanti mahdollisuuksia. Opasta jaetaan äitiyspoliklinikalla monikkovanhemmille odotusaikana. Kuvituksen oppaaseen teki Kuopion muotoiluakatemian graafisen suunnittelun linjalta opiskelija Päivi Hagroos. Hän vastasi myös oppaan typografiasta ja taitosta.The purpose of the thesis was to produce a patient guide for parents about multiple pregnancy and puerperium. Parents get the patient guide from Kuopio University Hospital (KUH) maternity clinic. The patient guide supports parents who are expecting twins and triplets during pregnancy and puerperium. The aim of the thesis was that the guide gives new information to multiple parents about pregnancy and puerperium that waiting for the babies feels more safety. Another aim was to provide a tool for maternity clinic midwives, as well as support in guiding multiple pregnancy parents. The thesis was a development project the result of which was a patient guide to multiple parents during pregnancy and puerperium. Information about different fields of the thesis was searched from researches, literature, the patient guides and midwives from the maternity clinic. In the theory of the thesis includes information about pregnancy, labour and puerperium, how multiple pregnancy starts, antenatal care and risks in multiple pregnancy. The thesis also includes information about multiple birth, being home with babies and where to receive help. In the report of the thesis we described our development project’s process with seven stage theoretical framework. Midwives in maternity clinic were, in need of a patient guide for multiple parents. The guide was made in co-operation with the staff of KUH’s maternity clinic. The guide includes information about the origin of multiple pregnancies, surveillance and problems during pregnancy, multiple birth, intensive care of neonate, weekday and intimate relationships as well as different possibilities to receive help. The guide will be distributed to the parents during multiple pregnancy. The artwork of the patient guide was made by Päivi Hagroos, a graphic design student, from Kuopio Academy of Design. She was also responsible for the typography and layout of the guide

Towards a Successful Transition to Work : which Employability Factors Contribute to Early Career Success?

The transition from university to working life is a challenging phase for graduates. The focus in the present longitudinal study is on employability factors and their association with this transition and with early career success. The participants were 43 graduates who were interviewed at the time of their graduation and filled in a follow-up questionnaire three years later. The data were analysed using qualitative content analysis. The results revealed five employability factors relating early career success: (1) career plans and goals, (2) perceived competences related to the degree, (3) self-efficacy beliefs, (4) activity and (5) work experience and networks. Three transition groups emerged based on the differences in employability factors and career success, which we labelled smooth transition, progressive transition and a rocky road. The results revealed individual variation in employability factors and in the kind of challenges these graduates encountered in the transition phase and in their early career. An awareness of the ways in which graduates differ could help educators to develop practises that better support students and graduates in the transition to working life. These findings highlight the importance of active career planning during one's studies.Peer reviewe

What factors of the teaching and learning environment support the learning of generic skills? First-year students’ perceptions in medicine, dentistry and psychology

Future health professions need generic skills in their working lives, such as knowledge analysis, collaboration, communication and problem-solving skills. The teaching and learning environment is crucial in the development of generic skills when studying at university. The aim of this research was to examine students’ perceptions of learning generic skills during their first study year and how the teaching and learning environment related to their learning perceptions. The data were collected from first-year students (medicine n = 215, dentistry n = 70 and psychology n = 89) who completed a questionnaire at the end of their first study year. Two cohorts of first-year students from 2020 and 2021 were combined. The teaching and learning environments in medicine, dentistry and psychology differed from each other. The results showed that learning of problem-solving, communication and collaboration skills were emphasized more among medical and dental students, whereas analytical skills more among psychology students. There were no statistically significant differences in perceptions of the teaching and learning environment. Perceptions of generic skills and the teaching and learning environment were positively related to each other. In medicine, the strongest predictors of generic skills were peer support and feedback and in dentistry, peer support, interest and relevance. In psychology, the strongest predictors were interest and relevance. The results emphasize the relevance of the teaching and learning environment in learning generic skills.Peer reviewe

Students’ experiences of the factors affecting their study progress : Differences in study profiles

Many factors influence students’ progress in higher education. However, the students’ own voices are seldom heard. Using a qualitative approach, the study explored students’ own experiences of the factors that have influenced their studying. Research has indicated that students’ experiences are often related to their approaches to learning. Therefore, experiences of enhancing and impeding factors were explored here in relation to different study profiles. Altogether 736 open-ended answers were analysed by qualitative context analysis. After establishing the categories of enhancing and impeding factors and creating the student profiles, the differences between the profiles were examined using chi-square tests. The results revealed that the students had experienced a broad variety of factors that influenced their studying. These experiences varied widely with regard to the students’ study profiles. In particular, those in the Students applying a surface approach and Unorganised students applying a deep approach profiles appeared to experience more obstacles in their studies than the students in other profiles. Characteristic of these two profiles was the students’ low ability to organise their studies, that is, manage their time and effort. The study suggests that at least part of the variation in students’ experiences of the factors influencing their progress is explainable by the students’ learning profiles. Whether it would be useful to identify different student profiles rather than concentrate on asking the students directly about their experiences of enhancing and impeding factors is discussed.Many factors influence students’ progress in higher education. However, the students’ own voices are seldom heard. Using a qualitative approach, the study explored students’ own experiences of the factors that have influenced their studying. Research has indicated that students’ experiences are often related to their approaches to learning. Therefore, experiences of enhancing and impeding factors were explored here in relation to different study profiles. Altogether 736 open-ended answers were analysed by qualitative context analysis. After establishing the categories of enhancing and impeding factors and creating the student profiles, the differences between the profiles were examined using chi-square tests. The results revealed that the students had experienced a broad variety of factors that influenced their studying. These experiences varied widely with regard to the students’ study profiles. In particular, those in the Students applying a surface approach and Unorganised students applying a deep approach profiles appeared to experience more obstacles in their studies than the students in other profiles. Characteristic of these two profiles was the students’ low ability to organise their studies, that is, manage their time and effort. The study suggests that at least part of the variation in students’ experiences of the factors influencing their progress is explainable by the students’ learning profiles. Whether it would be useful to identify different student profiles rather than concentrate on asking the students directly about their experiences of enhancing and impeding factors is discussed.Peer reviewe

Complex interrelations between academic competences and students' approaches to learning - mixed-methods study

Students are expected to develop academic competences during their studies. However, research regarding the relation between academic competences and student learning is scarce. The present mixed-methods study aims to investigate the complex interrelations between academic competences and approaches to learning using both quantitative and qualitative methods. The data included 1023 graduates' survey answers and 83 interviews. The results showed that academic competences correlated positively with a deep approach to learning as well as with organised studying, and negatively with a surface approach. The qualitative analysis, however, revealed that descriptions of a deep approach were also found among graduates who evaluated academic competences less highly. Further, the results showed that putting effort into studying and seeing various competences as transferable were also positively related to academic competences and greater satisfaction with the degree obtained. The present study also showed that approaches to learning are closely intertwined with academic competences. The study suggests that the development of academic competences and an ability to identify them can be supported by emphasising deep-level learning and organised studying.Peer reviewe

Graduates' evaluations of usefulness of university education, and early career success - a longitudinal study of the transition to working life

A successful transition from university to working life requires that graduates are able to employ their education and academic competences in real working-life contexts. Our previous research showed that graduates varied in how they were able to reflect on their competences at the time of graduation. The present longitudinal mixed-method study follows the same graduates and explores their evaluations of the usefulness of university education and career success, three years after graduation. The follow-up data consisted of 57 graduates' survey answers analysed by quantitative and qualitative methods. The results showed that graduates who were able to describe and evaluate more competences at the time of graduation perceived their current jobs to correspond more to their education. Graduates with more limited evaluations of their competences, on the other hand, had experienced more challenges related to employment and were more uncertain of their goals. The results also showed that having diverse competences and an ability to recognise them at the time of graduation is important for later career success and may also be related to what kind of challenges graduates face in working life.Peer reviewe

Kiintokantajareagenssit kondensaatioreaktioissa : Amidien ja esterien valmistaminen karboksyylihapoista

Amidien ja esterien tehokas valmistaminen neutraaleissa olosuhteissa vaatii kytkentäreagenssien tai aktivaattoriyhdisteiden käyttämistä. Niistä jää tuotteisiin kuitenkin epäpuhtauksia, joiden poistaminen vaatii usein työlään kromatografisen puhdistusvaiheen. Tutkielmassa tarkastellaan kiintokantajareagenssien käyttöä karboksyylihappojen dehydrokondensaatioreaktioissa. Kantajareagenssit toimivat kytkentä- ja/tai aktivaattorireagensseina ja tehostavat reaktioita liuosfaasisynteesiin nähden monin tavoin. Mikäli tuote tai intermediaatti pysyy sidottuna kiintokantajaan, voidaan muut yhdisteet erottaa kantajasta suodattamalla, jolloin tuotteen kromatografinen puhdistus ei useinkaan ole tarpeellinen. Kantajareagensseja on myös liitetty osaksi automatisoitua synteesiä, ja menetelmät voivat tarjota ekologisen mahdollisuuden kierrättää kantaja uudelleen käytettäväksi. Tutkimusosuudessa kehitettiin täysin uudenlainen fosforyloiva kiintokantajareagenssi nukleosidivetyfosfonaattien valmistamiseen. Liuosfaasisynteesillä valmistettujen vetyfosfonaattien eristämisessä käytetään vesiuuttoa, mikä heikentää vesiliukoisten substraattien saantoja. Kehitetty menetelmä mahdollistaa vesiuuton sekä kromatografisen puhdistusvaiheen välttämisen. Taloudellinen ja suoraviivainen menetelmä voi nukleosidien lisäksi olla myös sovellettavissa muidenkin substraattien fosforylointiin. Tutkimustuloksissa kuvataan menetelmän kehityskaari, reaktioiden optimointi sekä menetelmän käyttäminen 5’-O-DMTr-tymidiini-3’-vetyfosfonaatin valmistamiseksi

Yliopisto-opiskelijoiden työllistyvyys : akateemisten kompetenssien, oppimisen ja työkokemuksen merkitys menestyksekkäässä siirtymisessä yliopistosta työelämään

The aim of this doctoral thesis was to explore university graduates’ employability and transition to working life. The main aim was to explore graduates’ evaluations of their academic competences and how these evaluations are related to their learning. In addition, the aim was to investigate the relation between work experience, approaches to learning and study success. Follow-up study aimed to explore how graduates’ evaluate their academic competences and career success after three years of graduation, and what kinds of challenges graduates have encountered in working life. This thesis consists of four sub-studies. Study was a longitudinal study and applied a mixed-methods approach. Data included 1023 survey answers and 83 interviews at the time of graduation and 57 follow-up survey answers three years after graduation. The results of Study I showed that graduates varied in evaluations of their academic competences. Most graduates were able to extensively describe their competences, including those that are more demanding such as critical thinking and applying knowledge, as well as more practical competences. However, some graduates described their academic competences quite narrowly, emphasising only practical competences such as communications skills and information technology skills. Moreover, others had difficulties in describing and evaluating their competences at all. The results of Study II revealed that a deep approach to learning, organised studying, and especially putting effort into learn competences, was related to the richness of the evaluations of competences. The results of Study III showed that academic work was related to a deep approach to learning and non-academic work was related to a surface approach to learning and unorganised studying. In addition, own academic work had a direct negative relation to study pace when working more than 20 hours per week as well as doing more 20 hours of non-academic work per week had a negative relation to the thesis grade. Study IV showed that graduates with rich descriptions of their competences at the time of graduation had more often academic work that was related to their study field and had experienced less difficulties related to employment after graduation compared to the graduates with more limited descriptions of their competences. The results showed that significant changes in graduates’ evaluations of academic competences had occurred. After three years of graduation, collaboration and communication competences were evaluated as being less developed than they evaluated at the time of graduation. The results of Study IV also revealed that most of the challenges that graduates reported having encountered in working life were related to a need for more academic competences, especially presentation and social competences. In conclusion, this doctoral thesis provides new information on the factors that are related to employability and it extended previous employability models by adding aspect of learning as a single dimension. This doctoral thesis indicates that the ability to evaluate and describe one’s own competences at the time of graduation is an important factor for employability and career success. This doctoral thesis indicates that a mixed methods approach is needed to explore graduates’ employability and especially competences more profoundly.Tämän väitöstutkimuksen päätavoitteena oli tutkia yliopistosta valmistuneiden työllistyvyyttä ja siirtymistä työelämään. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli tutkia vastavalmistuneiden kuvauksia akateemisista kompetensseistaan, luottamuksesta työelämässä pärjäämiseen sekä työkokemuksen hyödyllisyydestä opintoihin. Toinen tavoite oli tutkia, miten akateemiset kompetenssit ovat yhteydessä oppimisen lähestymistapoihin. Kolmantena tavoitteena oli tutkia työkokemuksen, oppimisen lähestymistapojen ja opintomenestyksen välisiä yhteyksiä. Neljäntenä tavoitteena oli tutkia valmistuneiden työelämässä menestymistä ja työelämässä koettuja haasteita kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Väitöskirjatutkimus perustui neljään osatutkimukseen. Tutkimuksen aineisto koostui 1023 vastavalmistuneen kyselylomakevastauksesta ja 83 haastattelusta sekä kolme vuotta valmistumisen jälkeen kerätyistä kyselylomakevastauksista (N=57). Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin opiskelijarekisteristä saatuja opintomenestystietoja. Tämän väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että valmistuneiden kuvaukset akateemista kompetensseista vaihtelivat. Suurin osa valmistuneista kuvasi monipuolisesti kehittämiään valmiuksia, kun taas osa kuvasi valmiuksia suppeammin tai heillä oli vaikeuksia kuvata niitä. Tulokset myös osoittivat, että kyky kuvata monipuolisesti omia akateemisia kompetensseja valmistumishetkellä oli yhteydessä oppimiseen. Toisin sanoen, pohdintaa ja ymmärrystä painottava oppiminen, suunnitelmallinen opiskelu sekä oma panostus akateemisten kompetenssien oppimiseen olivat yhteydessä monipuolisiin kompetenssikuvauksiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskeluaikaisen työssäkäynnin ja opintomenestyksen välisiä yhteyksiä tutkittaessa on tärkeää huomioida oppimisen lähestymistavat sekä työn luonne. Tulokset osoittivat, että muu akateeminen työkokemus oli yhteydessä syväsuuntautuneeseen lähestymistapaan ja ei-akateeminen työ pintasuuntautuneeseen lähestymistapaan sekä ei-suunnitelmalliseen opiskeluun. Tulokset myös osoittivat, että osa-aikainen työssäkäynti ei hidastanut opintojen etenemistä. Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että valmistuneiden arviot akateemisten kompetenssien kehittymisestä yliopisto-opintojen aikana muuttuivat hieman valmistumisen jälkeen. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot arvioitiin kolme vuotta valmistumisen jälkeen kehittyneen vähemmän opintojen aikana verrattuna siihen, miten niiden arvioitiin kehittyneen valmistumishetkellä. Lisäksi tulokset osoittivat, että valmistuneet, jotka kuvasivat kompetenssejaan monipuolisesti valmistumisvaiheessa, olivat useammin oman alansa töissä, olivat tyytyväisempiä tutkintoonsa ja olivat kokeneet vähemmän työllistymiseen liittyviä haasteita kuin valmistuneet, jotka kuvasivat akateemisia kompetenssejaan suppeammin. Tämä väitöstutkimus osoittaa, että kyky kuvata omia valmiuksiaan valmistumishetkellä on tärkeä tekijä valmistuneen työllistyvyyden ja työelämässä menestymisen kannalta. Tutkimus antoi tärkeää tietoa oppimisen yhteydestä työllistyvyyteen ja erityisesti akateemisiin kompetensseihin sekä opintojen aikaiseen työssäkäyntiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että valmistuneiden työllistyvyyttä voidaan kehittää panostamalla laadukkaaseen oppimiseen ja kykyyn tunnistaa ja kuvata omia kompetensseja

Oppimisen johtaminen suuryrityksessä : Henkilöstöpäälliköiden näkemyksiä oppimisen johtamisesta

Osaamisrakenne on muuttumassa. Tulevaisuuden megatrendit ja erityisesti kiihtyvä digitalisaatio asettavat yrityksille vaateita kehittää osaamispääomaa tavoilla, jotka tukevat työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Samaan aikaan yritykset kilpailevat huippuosaajista, ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet kytkeytyvät vahvasti heidän houkuttelemiseensa sekä sitouttamiseen organisaatioissa. Tarve ymmärtää oppimisen johtamisen malleja sekä niihin kytköksissä olevia ilmiöitä on kiihdyttänyt myös sitä käsittelevää tutkimuskenttää, johon tämä tutkimus kuuluu. Tämä laadullinen tutkimus tarkastelee henkilöstöpäällikköjen näkemyksiä oppimisen johtamisesta kotimaisessa suuryrityksessä. Tarkastelun kohteena on myös henkilöstöpäällikköjen näkemykset heidän roolistaan oppimisen johtamisen kokonaisuudessa. Tavoitteena on muodostaa näkemys miltä toimiva oppimisen johtaminen näyttää organisaaton systeemitasolla, ja mikä on henkilöstöpäällikön rooli tässä systeemissä. Haastattelin tutkimusta varten seitsemää henkilöstöpäällikköä, jotka työskentelevät samassa kotimaisessa suuryrityksessä. Haastatteluaineisto on analysoitu systemaattisella sisällönanalyysillä. Määrittelin oppimisen johtamisen kokonaisuuden näkemykset kolmeen osaan; lähtökohdat, rakenteet ja merkitys. Näiden avulla tarkastelen mitä edellytyksiä organisaatiossa tulee olla oppimisen johtamiselle, mitkä ovat konkreettiset toimet ja rakenteet, joilla käytänteitä ylläpidetään sekä kehitetään sekä mihin asioihin oppimisen johtamisen merkitys tiivistyy. Tutkimustuloksia käsitellessä avaan ilmiöiden systeemisyyttä, eli huolimatta siitä, että ne ovat jaoteltuna kolmeen, ovat ne väistämättä vuorovaikutuksellisessa yhteydessä toisiinsa. Henkilöstöpäälliköt ovat merkittävässä asemassa oppimisen johtamisessa. Tuloksissa se näyttäytyi osaamisdialogin ja yhteistyön, oppimisen johtamisen prosessien suunnittelun ja toimivuuden arvioinnin sekä oppimisen asiantuntijan roolien kautta. Tämä tutkimus tuo tuoreen näkökulman oppimisen johtamisen tutkimuskentälle tarkastelemalla samaan aikaan oppimisen johtamista kokonaisuutena sekä henkilöstöpäällikön roolia siinnä suomalaisen suuryrityksen kontekstissa. Oppimisen johtamisen kompleksisuus näkyi tuloksissa. Esimerkiksi toimiva oppimisen johtamisen rakenne voi tuottaa tulosta. Oppimisesta saadulla tuloksellisuudella voidaan osoittaa sen merkityksellisyys organisaatiolle. Oppimisen ja sen johtamisen merkityksellisyydellä on taas mahdollisuus vahvistaa organisaation lähtökohtia oppimisen johtamiselle. Vankat lähtökohdat edesauttavat uusien rakenteiden luomista. Toisena merkittävänä johtopäätöksenä on henkilöstöpäällikön erityinen rooli, joka sitoutuu moniin oppimisen johtamisen ydinilmiöihin