Hietajärven yhdennetyn seurannan alueen kasvillisuus

Hietajärven valuma-alue Patvinsuon kansallispuistossa Lieksassa on yksi Suomen neljästä toiminnassa olevasta ympäristön yhdennetyn seurannan alueesta. Yhdennetty seuranta on kansainvälinen ympäristön tilan seurannan ohjelma, jonka tavoitteena on seurata kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden määrää ja vaikutuksia luonnontilaisissa ekosysteemeissä. Kasvillisuuskartoitus kuuluu alueiden perusselvityksiin ja sen tarkoituksena on tuottaa taustatietoa alueella toteutettavien seurantojen ja tutkimusten käyttöön. Tämä raportti perustuu pääosin vuonna 1994 alueelta tehtyyn kasvillisuuskartoitukseen. Apuna on käytetty myös vuonna 1991 tehdyn kartoituksen tietoja. Hietajärvi sijaitsee etelä-ja keskiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen raja-alueella, mikä näkyy vaihettumaluonteisen kasvillisuuden yleisyytenä. Alueen suot ovat Etelä-Suomen keidassoiden ja Pohjanmaan aapasoiden välimuotoja. Hietajärven valuma-alueen pinta-ala on 464 ha. Alue koostuu vaihtelevasta metsä-, suo- ja vesi-alueiden muodostamasta mosaiikista. Valuma-alueella on kaikkiaan 26 järveä, lampea ja suoallikkoa, joiden yhteispinta-ala on 106 ha. Metsiä on 196 ha, soita 156 ha ja muutakasvillisuutta noin 6 ha. Metsistä lähes 92 % on kuivahkoja kankaita. Soista vallitsevia ovat rämeet ja rämeiset yhdistelmätyyppien suot, joista ensin mainittuja on noin 56 % ja jälkimmäisiä 35 % suoalasta

Eläkeaikomukset ja eläkkeellesiirtyminen: seurantatutkimus Joustava eläkeikä -tutkimuksen aineistosta

Seurantatutkimus osoittaa eläkeaikomusten ennustavan hyvin eläkkeelle jäämistä. Työkeskeisyys, työnantajan myönteinen suhtautuminen ikääntyvien työssä jatkamiseen ja kannustinkarttuma vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen myöhentävästi. Tutkimus perustuu Joustava eläkeikä -kyselyn aineistoon vuodelta 2003 ja siihen liitettyihin rekisteritietoihin vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuosina 1940–1945 syntyneet yksityisaloilla työssä olevat palkansaajat

Puruveden Hummonselän rantaluontotyypit ja rantakasvillisuus

Raportti on osa FRESHABIT Life IP hankkeen laajaa A6 toimenpidettä, jossa on tehty kartoituksia ja mallinnuksia tiettyjen kirkasvetisten järvien vedenalaisesta luonnosta. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa työssä selvitettiin, mitkä rantaluontotyypit liittyvät kartoitettuihin vedenalaisiin luontotyyppeihin Puruveden Hummonselällä ja mitä rantaluontotyyppejä tarkastelualueella esiintyy. Maastossa määritettiin kunkin vesikasvillisuuden tutkimusalan kohdalta niiden rantaluontotyyppi (sekä kansallinen että luontodirektiivin mukainen Natura 2000 luontotyyppi) ja tarkasteltiin rantavyöhykkeen kasvillisuutta, sekä tehtiin kasvillisuusnäytealoja rantakasvillisuuden runsaussuhteiden selvittämiseksi. Selvityksestä on hyötyä rantaluonnon pitkän aikavälin muutosten seurannassa. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota rantaluhtiin. Luhdat ovat lahtien pohjukoiden luontaista suokasvillisuutta, joka on riippuvainen järven pintaveden tasosta ja veden korkeuden vaihtelusta. Luhtien läpi kulkee vesiä yläpuoliselta valuma-alueelta, ja ne toimivat luontaisesti näiden vesien biosuodattimina. Hummonselän rantaluhtien yläpuolisten valuma-alueiden tummat ravinnepitoiset vedet laskevat tavallisesti leveitä valtaojia pitkin luhtien läpi suoraan järveen. Luhtia ja niiden reunusten puustoisia soita on ojitettu paikoin kuivatusmielessä tai luhtien läpi kulkee ainakin yksittäisiä ojia. Ojitukset ovat kuivattaneet luhtia, mikä saa aikaan umpeenkasvua kuten pensoittumista ja puustoittumista. Jo yksittäiset ojat riittävät muuttamaan luhdan kasvillisuutta ja hydrologiaa. Hankkeessa selvitettiin lisäksi miten avointen ja puustoisten rantaluhtien kasvillisuutta voidaan tyypitellä erilaisin kaukokartoitusmenetelmin. Vääräväri-ortoilmakuva soveltuu hyvin puustoisten ja avointen luhtien paikantamiseen ja karkeaan kuviointiin. Tarkempi luontotyypin määrittely ja luhtakasvillisuuden kartoitus edellyttävät maastotarkistuksia, drone-kuvia/videoaineistoa tai mieluiten näiden yhdistelmää. Hieman yllättäen tarkka vedenkorkeusmalli tarjosi parhaan keinon visualisoida nopeasti potentiaalisia luhta- ja tulvametsäkohteita. Tämä perustuu osin siihen, että Saimaan tulvadynamiikka on tunnettu hyvin jo pitkään. Maastotarkastelussa Hummonselän rantojen luhtaluonto osoittautui hyvin monimuotoiseksi. Rehevien lahtien pohjukoissa on ruokoluhtaa, ruoholuhtaa, saraluhtaa, ruoho- ja saraluhtaa, osmankäämiluhtaa, kastikkaluhtaa sekä pensasluhdista suomyrttiluhtia ja pajuluhtia. Luhtien yhteydessä on myös muita rantasoita, kuten nevoja ja rämeitä sekä erilaisia luhtaisia sekatyyppejä. Puustoiset luhdat ovat Hummonselän rannalla harvinaisia, laajojen avoluhtien laidoissa on pienialaisesti etenkin koivuluhtia. Tervaleppäluhtaa tavattiin vain yhdeltä kuviolta. Erikoisuutena Hummonselän rannoilta löydettiin useita pienialaisia suomyrttiluhtia. Suomyrttiluhta on luokiteltu uhanalaiseksi vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa. Selvitys tuotti uutta tietoa suomyrttiluhtien levinneisyydestä ja niille tyypillisestä kasvillisuudesta Järvi-Suomessa. Nopeasti tehty rantaluonnon kartoitus osoitti Hummonselällä olevan hyvin monimuotoisen rantaluonnon, jonka lajisto- ja luontotyyppiarvot liittyvät kirkasvetiseen niukkaravinteiseen järveen. Tarkempi rantaluonnon kartoitus ja lajistoselvitys olisi tarpeen tehdä koko Puruveden Natura-alueella. Tietoja ranta- ja vesiluonnosta tarvitaan tulevaisuudessa Puruveden Natura 2000 alueen tilan seurannassa. Puruveden Hummonselän valuma-alueella on ojitettuja soita, joista monet sijaitsevat pohjavesialueilla. Näiden metsäojitettujen soiden käsittelyssä ja vesiensuojelussa tulee olla erityisen tarkkana, etenkin kunnostusojitusten yhteydessä. Valuma-alueella tehtävät kunnostusojitukset ja suometsien hakkuut edellyttävät Natura-arviointia. Ne vaikuttavat todennäköisesti suoraan haitallisesti Natura-luontotyypin karut kirkasvetiset järvet suojelutasoon Hummonselällä ja laajemminkin Puruvedellä. Kaikki vesien tilaa parantavat toimet tulee hyödyntää valuma-alueella. Mahdollisuudet ennallistaa valuma-alueen metsäojitettuja soita ja ojitettuja luhtia (mukaan lukien luhdat, joiden läpi johdettu vesiä) pitää selvittää ja ennallistamissuunnitelmia sekä käytännön toteutusta tulee edistää nopeasti

Joustava vanhuuseläkeikä ja eläkesuunnitelmien toteutuminen

Joustava eläkeikä -seurantatutkimuksen tavoitteena on tutkia ikääntyneiden työntekijöiden eläkeaikomuksia ja eläkkeelle siirtymistä ja eläkeaikeiden toteutumista. Kohdejoukkona ovat v. 1942–1945 syntyneet yksityisalojen palkansaajat. Eläkeaikomukset ennustavat melko hyvin eläkkeelle siirtymistä niillä, jotka aikovat siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden iässä. Yhteenvetona tuloksista todetaan, että eläkkeellesiirtymisprosessin eri vaiheissa painottuivat selittäjinä eri tekijät

Undrained peatland areas disturbed by surrounding drainage : A large scale GIS analysis in Finland with a special focus on aapa mires

Half of the Finnish peatland area is drained for forestry. The remaining undrained peatlands are not all pristine, because surrounding drainage may disturb their hydrology. This concerns especially aapa mires, which are dependent on hydrological connections to their upper catchments. We investigated the amount and sizes of Finnish undrained peatlands, the drainage state of their margins, and the naturalness of aapa mires in large (> 50 ha) undrained peatland areas, using a GIS analysis based on digital map data, aerial images and an elevation model. The results show that a majority (66.7 % of count, 84.7 % of area) of undrained peatland areas have at least partly drained margins. Drainage activities commonly disturb minerotrophic water discharge to aapa mires. In the middle boreal zone, on average 41.6 % (median 42.8 %) of the catchment area of aapa mires is such that hydrological connection with the mire is disturbed by intervening drainage. In the southern boreal zone, the figure is 25.1 % (median 16.1 %), and in the southern part of the northern boreal zone 24.2 % (median 9.9 %). Possible implications of the disturbances include tree encroachment, hummock formation and fen–bog transition, which is likely to cause a loss of biodiversity but could potentially increase peat growth and carbon sequestration

Monivammapotilaan tietokonetomografia - miten kuvaan?

Vertaisarvioitu. Näin tutkin.Monivammapotilaan keskeiseen tutkimusvalikoimaan kuuluva tietokonetomografia, trauma-TT, voidaan suorittaa monin eri tavoin. Protokolliin liittyy eroja tutkimuksen keston, diagnostisen osuvuuden ja säderasituksen osalta, ja näiden tunteminen on edellytys parhaan mahdollisen vaihtoehdon valitsemiselle. Tylpät kaulavaltimovammat ja niihin liittyvät iskeemiset aivotapahtumat eivät ole harvinaisia, ja kaulavaltimoiden kuvantaminen trauma-TT:n yhteydessä tulisi ottaa huomioon. Lävistävien vammojen kuvauksessa voidaan harkita suolistovarjoainetta, joka ei tylppien vammojen yhteydessä ole tarpeen. Monienergia-TT tuo diagnostisia lisämahdollisuuksia muun muassa verenvuodon ja iskeemisten vaurioiden havaitsemiseen. Vakavasti loukkaantuneiden ja lävistäviä vartalovammoja saaneiden kuvauksen tulee kattaa myös kaulavaltimot sekä vatsan ja lantion alue niin valtimo- kuin laskimovaiheessakin

Sisäsynnytintulehdus

English summaryPeer reviewe

Health-related quality of life in patients waiting for major joint replacement. A comparison between patients and population controls

BACKGROUND: Several quality-of-life studies in patients awaiting major joint replacement have focused on the outcomes of surgery. Interest in examining patients on the elective waiting list has increased since the beginning of 2000. We assessed health-related quality of life (HRQoL) in patients waiting for total hip (THR) or knee (TKR) replacement in three Finnish hospitals, and compared patients' HRQoL with that of population controls. METHODS: A total of 133 patients awaiting major joint replacement due to osteoarthritis (OA) of the hip or knee joint were prospectively followed from the time the patient was placed on the waiting list to hospital admission. A sample of controls matched by age, gender, housing and home municipality was drawn from the computerised population register. HRQoL was measured by the generic 15D instrument. Differences between patients and the population controls were tested by the independent samples t-test and between the measurement points by the paired samples t-test. A linear regression model was used to explain the variance in the 15D score at admission. RESULTS: At baseline, 15D scores were significantly different between patients and the population controls. Compared with the population controls, patients were worse off on the dimensions of moving (P < 0.001), sleeping (P < 0.001), sexual activity (P < 0.001), vitality (P < 0.001), usual activities (P < 0.001) and discomfort and symptoms (P < 0.001). Further, psychological factors – depression (P < 0.001) and distress (P = 0.004) – were worse among patients than population controls. The patients showed statistically significantly improved average scores at admission on the dimensions of moving (P = 0.026), sleeping (P = 0.004) and discomfort and symptoms (P = 0.041), but not in the overall 15D score compared with the baseline. In patients, 15D score at baseline (P < 0.001) and body mass index (BMI) (P = 0.020) had an independent effect on patients' 15D score at hospital admission. CONCLUSION: Although patients' HRQoL did not deteriorate while waiting, a consistently worse HRQoL was observed in patients waiting for major joint replacement compared with population controls