Manner-manner-törmäykset paleoproterotsooisella maailmankaudella: törmäyskulman ja lämpötilan vaikutukset orogeniaan

On the hotter Paleoproterozoic Earth, the regime of plate tectonics was likely in transition, including features from the early Earth but having e.g. subduction already established. The different mode of tectonics affected also on the deformation on plate boundaries, on orogenesis, for example. Due to the increased lithospheric temperatures, the Paleoproterozoic orogens were hotter and lower. Such conditions made also HP-LT metamorphism rare. In addition to the different temperature conditions, the past tectonics pose another challenge. Largely the Paleoproterozoic rocks that can be accessed today, are the remnants of ancient middle or lower crustal layers, which have exhumed due to deep levels of erosion. Hence, a great amount of evidence of past orogens is erased. To overcome this issue, geodynamic modeling is used to build set of 19 continent-continent collision models, with the temperature conditions ranging from the Paleoproterozoic to the Phanerozoic. Additionally, P-T-t paths are recorded in the models for comparison of pressure-temperature conditions using pseudosection diagrams. Another significant quantity governing the deformation on collisional continental margins, is the angle of convergence obliquity. With roughly 60° obliquity, full strain partitioning should be triggered in a orogen, forming a strike-slip fault. In the models, different temperature cases with the obliquity angle are varied. The geodynamic modeling software to produce the models was DOUAR, a 3D thermo-mechanical code coupled with erosion model FastScape. The initial models with 35 km thick crust were not able to produce proper strain partitioning due to low resolution, so another set of models with 45 km thick crust was run. On top of that, the lower crustal strength was varied. Outcome of the thicker crust was wider orogens, and hence more space for strain partitioning to develop. However, strain partitioning was not able to be preserved that well for the whole 40 Ma, which was the runtime of the models. Though in terms of strain partitioning, the results were not ideal, the angle of obliquity affected on the crustal shear zones as well, in a interesting way

Specification and implementation of a scheduled task running system-maintenance tool

Asiakkalla oli tuotantojärjestelmä, johon oli asiakkaan toimesta lisätty skriptejä, ohjelmia ja palveluita, jotka hoitivat suhteellisen yksinkertaisia tehtäviä ajastetusti. Ongelmana tässä järjestelmässä oli se, että tehtäviä oli toteutettu erilaisin tekniikoin ja ajastuksia oli lisätty Windows Task Scheduler:lle usealle koneelle. Tästä syystä järjestelmä oli sekava ja vaati hallintatyökalua. Ongelmia analysoitaessa päätettiin, että toteutetaan uusi järjestelmä, jossa kaikki hoidetaan keskitetysti, hyläten vanhat toteutukset. Ongelmien analysoinnista päästiin uuden järjestelmän määrittelyyn. Järjestelmän rajoitukseksi asetettiin, että se toimisi Microsoft Windows- ympäristössä .NET- sovelluskehyksellä. Määrittelyssä päätettiin, että järjestelmä sisältää yhden käyttöliittymän jossa tehtäviä muokataan graafisesti Windows Workflow Foundation (WF)- tekniikalla ja näiden ajastukset määritetään samasta käyttöliittymästä. Arkkitehtuuria määritellessä päätettiin, että käyttöliittymässä luodut tehtävät tallennettaisiin WF- palveluina Windows AppFabric:iin, joka on Internet Information Services (IIS)- palvelinohjelmiston lisäys. Näitä palveluita voitaisiin sitten käynnistää mistä tahansa webservice- kutsuina. Käyttöliittymän lisäksi järjestelmään tarvittaisiin myös taustapalvelu, jota käyttöliittymä voisi käyttää webservice-palvelun kautta. Tämä taustapalvelu ylläpitäisi ajastuksia, ja pystyisi käynnistämään halutun WF- palvelun ajastuksen lauetessa, mutta myös tallentaisi tiedot pysyvästi tietokantaan. Käyttöliittymä, taustapalvelu ja tehtävät muodostaisivat lokia toiminnastaan, jota voitaisiin käyttää monitorointiin. Määrittelyn jälkeen siirryttiin toteutukseen. Toteutuksessa käytettiin sellaisia tekniikoita ja työkaluja kuin WF, Windows Communication Foundation (WCF), Windows Presentation Foundation (WPF), IIS, AppFabric, Web Deploy, Quartz.NET, Common.Logging, Log4net ja Topshelf. Käyttöliittymän toteutuksen pohjana käytettiin Microsoft:n referenssitoteutusta WF- editorikäyttöliittymään, joka sijoitti luodut WF-palvelut ajettavaksi AppFabric:iin. Taustapalvelu toteutettiin Windows-palveluna, joka käytti Quartz.NET- ohjelmakirjastoa vuoronnuksien toteutukseen persistentillä tavalla. Sekä käyttöliittymä että taustapalvelu lokittivat viestejä tietokantaan käyttäen Common.Logging- lokiabstraktiota ja Log4net lokitoteutusta. Lopputuloksena saatiin määritelmän mukainen ohjelma, joka saatiin onnistuneesti vietyä tuotantokäyttöön asiakkaalle. Määrittelyssä oli esitetty lisätoimintoina ohjelman osien välisten kommunikointien salaus, käyttäjien todennus, luokittelu ja tilastointi käyttöliittymässä sekä suoritettujen tehtävien historian ja yksittäisen suorituskerran graafinen esitys käyttöliittymässä, jotka jätettiin jatkokehitysideoiksi

Johtamisen yhteys työntekijöiden työhyvinvointiin : Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen keskussairaalan päivystyspoliklinikan työntekijöiden kokemuksia

Työhyvinvointi on niin yhteiskuntaa, työntekijöitä, työnantajia kuin valtiovaltaakin puhututtava asia, kuten myös tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalakin. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät eivät aina ole tyytyväisiä työhönsä tai sen johtamiseen, joka näkyy muun muassa vallitsevana työvoimapulana hoitohenkilökunnassa. Työhyvinvointia voitaisiin luoda, ylläpitää ja kehittää johtamalla sitä oikealla tavalla. Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan ja johtamisen yhteydestä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa johtamisen käytännöistä ja tavoista, jotka vaikuttavat työntekijöiden omien kokemustensa mukaan heidän työhyvinvointiinsa. Tutkielman lähestymistapa oli laadullinen, johon tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemahaastattelu toteutettiin satunnaisotannalla kymmenelle sairaanhoitajalle sekä lähiesihenkilöille Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Haastattelun teemoja olivat työhyvinvointi, itseohjautuvuus, koulutus, perehdytys ja johtamisen yhteys työhyvinvointiin. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielman tuloksista ilmenee työntekijöiden työhyvinvoinnin olevan pääasiassa hyvää, mutta ongelmia ilmeni johtamisessa ja työyhteisön sisällä. Jokainen haastateltava koki johtamisella olevan yhteyksiä omaan työhyvinvointiinsa. Johtamisen avulla voidaan vaikuttaa niin negatiivisesti kuin positiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä viihtyvyyteen. Haastatteluista ilmeni käytännön toimia, joita työntekijät arvostavat johtamisessa. Esihenkilöltä kaivataan enemmän läsnäoloa, kannustusta, luottamuksellista suhdetta, koulutusmahdollisuuksia, parempaa perehdytystä työhön ja avointa sekä läpinäkyvää kommunikaatiota organisaatiotasojen välillä. Työhyvinvointiin koettiin voivan vaikuttaa myös omalla toiminnalla ja valinnoilla, kuten huolehtimalla muun muassa työn ja vapaa-ajan sopivasta suhteesta. Itseohjautuvuus nousee esille tutkielmassa, sillä itseohjautuvuus on yleistynyt työelämässä ja on yhteydessä työntekijän työmotivaatioon sekä sen myötä työhyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysalalla itseohjautuvuudelle asettaa rajoitteita kuitenkin lait ja julkishallinto. Esihenkilöiden haastattelun tarkoituksena oli saada näkökulma myös siihen, kuinka he kokevat johtavansa ja pystyvätkö he olemaan käytännössä sellaisia esihenkilöitä, joita haluaisivat olla. Tutkielmasta käy ilmi, että esihenkilöt haluaisivat toimia tavalla, jota työntekijätkin tavoittelevat, mutta käytännön työn ongelmat rajoittavat osaltaan toimintaa. Tutkielman johtopäätösten perusteella voidaan todeta johtamisen olevan yhteydessä työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemuksiin. Teoriatiedot tukevat näitä tutkielman johtopäätöksiä ja vahvistavat työntekijöiden kokemukset todellisiksi ja tutkittuun tietoon perustuviksi. Mikään yksittäinen johtajuuden teoria ei suoraan palvele näitä kaikkia tarpeita, mutta johtajuuden teorioiden yhdistämisellä ja työntekijöiden käytännön tarpeisiin vastaamalla voitaisiin saavuttaa työhyvinvointia tukevaa johtamista. Päivystyspoliklinikan esihenkilöillä on nyt mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa ja parantaa työyhteisön työhyvinvointia näiden tutkielman tulosten ja johtopäätösten avulla

Representing Precarious Work in the Sharing Economy through (De)motivations of Uber Contractors

The potential contribution of sharing economy to the global economy is increasing. Despite this, there are unanswered questions related to corporate social responsibility in the sharing economy. In this article, we draw from a case study on Uber and its contractors to understand the precarious work entangled to their relationship in two contexts. By unpacking the motivating and demotivating dimensions of this relationship in two context, the United States and Finland, we explore the underlying phenomenon of precarious work in the context of sharing economy

Tervetuloa tilaan! : Kirjastojen tilasuunnittelun ja palvelumuotoilun arviointia

Tämä opinnäytetyö on ajankohtainen tutkimus kirjastojen tilasuunnittelusta ja palvelumuotoilusta. Tarkoituksena on tutkia, mitkä eri tekijät vaikuttavat asiakkaan onnistuneeseen palvelukokemukseen ja viihtyisyyteen kirjastossa. Tutkimuksen teoriapohjassa käsitellään tilaa käsitteenä, perehdytään kirjastotilan merkitykseen ja tutustutaan palvelumuotoilun teoriaan. Kirjastotiloja ja palveluita tutkittiin yhdestätoista eritasoisesta suomalaisesta kirjastosta, jotka sijaitsevat pääkaupungin ja Pohjanmaan seudulla. Tutkimukseen osallistuneet kirjastot Pohjanmaalta ovat Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Kannuksen kaupunginkirjasto, Sievin kunnankirjasto, Ylivieskan kaupunginkirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston tutkittuja toimipisteitä ovat Pasilan pääkirjasto, kirjasto Kymppi, Rikhardinkadun kirjasto, Töölön kirjasto, Itäkeskuksen kirjasto sekä Pohjois- ja Etelä-Haagan kirjastokimppa. Tutkimuksen menetelminä toimivat Mystery shopping ja teemahaastattelut. Mystery shoppingissa eli havainnoinnissa tutkija testasi kyseessä olevien kirjastojen palvelutason normaalin asiakkaan tavoin sekä havainnoi itse palvelutilaa. Havain-nointien yhteydessä kirjastoista otettiin kuvia, jotka toimivat selventävänä osana havainnointia. Teemahaastattelun tulokset koostuvat 28 haastattelusta. Haastatteluun valittiin eri-ikäisiä naisia ja miehiä, jotka asioivat tutkimukseen osallistuvissa kirjastoissa. Havainnointien ja haastattelujen pohjalta kerätyt tiedot tukevat toisiaan. Kirjastotiloilta halutaan viihtyisyyttä, rauhallisuutta ja selkeyttä. Kirjaston kuluttajat kokevat tärkeäksi sujuvan ja kattavan palvelukokemuksen monimuotoisessa toimintaympäristössä.This thesis is a current research on libraries space- and service design. The aim of the thesis is to examine what different kinds of factors impact the customer’s service experience and satisfaction in library. The theoretical basis is based on theory of space, library’s space planning and theory of service design. There are eleven different kinds of libraries which are examined in this thesis. The libraries are located in capital and in Ostrobothnia area. Libraries in Ostrobothnia are Kokkola City Library - Provincial Library, Kannus City Library, Ylivieska City Library, Sievi Local Library. Helsinki City Library’s units are Pasila Main Library, Library 10, Rikhardinkatu Library, Töölö Library, Itäkeskus Library, Etelä- and Pohjois-Haaga Libraries. The research used methods are Mystery Shopping and a theme interview. Mystery Shopping means observation and in this thesis the researcher observed the libraries as an ordinary customer. The aim of the observation was to test libraries’ services and service spaces. The results of theme interviews are based on 28 interviews, which include male and female customers of different ages. The results of observations and theme interviews are supported by each other. Libraries should be cosy and comfortable to use. Easy and exhaustive service experiences in varied environment of activities are importance to library’s customers

Sosiodemografiset ristipaineet ja poliittinen osallistuminen : Allardtin jalanjäljissä, nykymenetelmin tutkittuna

Tässä tutkielmassa kysytään, miten sosiodemografiset ristipaineet jakautuvat suomalaisilla ja kuinka hyvin niillä voi selittää poliittista osallistumista vielä tänä päivänä. Ristipaineet ovat sosiaalisia paineita, jotka syntyvät lukuisiin toisensa leikkaaviin ja poliittisesti eri suuntiin työntäviin ryhmiin kuulumisesta. Alkuperäisen määritelmän mukaan sosiodemografiset tekijät eli yhteiskuntarakenteelliset ryhmäjäsenyydet ohjaavat puoluevalintaa. Klassinen ristipainehypoteesi taas kuuluu: mitä enemmän ristipaineita ihminen kokee, sitä vähemmän hän osallistuu poliittisesti. Suomessa Erik Allardt totesi 1950-luvulla, että ristipainehypoteesi pätee ainakin äänestysaktiivisuudessa. Ristipainetutkimus kuitenkin hiipui sekä kotimaassa että kansainvälisesti vuosikymmeniksi käsitteellisten ja metodologisten ongelmien vuoksi. Menetelmät ovat sittemmin kehittyneet ja uusia poliittisen osallistumisen tapojakin on syntynyt, joten tämän tutkielman tavoitteena on päivittää suomalaista ristipainetutkimusta. Ristipaine voi olla hyödyllinen työkalu politiikan sosiologiassa, kun etsitään näkökulmia poliittisen osallistumisen eriytymiseen. Tutkimuskysymyksiin vastataan käyttämällä Turun yliopiston yksinkertaisella satunnaisotannalla kerättyä Arkielämä ja osallistuminen -kyselyaineistoa, johon vastasi 1648 18–84-vuotiasta suomenkielistä suomalaista. Jokaiselle vastaajalle estimoidaan ristipainepistemäärä (RP) asteikolle 0–1, jossa 0 tarkoittaa vähäisiä ja 1 korkeita ristipaineita. Estimoinnissa käytetään Braderin, Tuckerin ja Therriaultin ristipainepisteiden laskemisen algoritmia, jossa multinomiaalisessa logistisessa regressiossa vastemuuttujana on äänestysvalinta (kuusi suurinta eduskuntapuoluetta) ja selittävinä muuttujina ovat sosiodemografiset tekijät. Luodut ristipainepistemäärät ovat puolestaan selittäjänä binäärisissä logistisissa regressioanalyyseissa, joissa vastemuuttujina ovat eri poliittisen osallistumisen institutionaaliset ja ei-institutionaaliset tavat. Ristipainepistemäärien jakautuminen esitetään histogrammeina. Tulosten mukaan reilusti suurin osa suomalaisista kohtaa paljon ristipaineita sosiodemografisen profiilinsa perusteella (RP yli 0,70). Puolueiden ja sukupuolten välillä on hieman vaihtelua ristipainepisteiden hajonnassa, mutta histogrammien muoto on kaikilla samankaltainen. Klassinen ristipainehypoteesi toteutuu institutionaalisten osallistumismuotojen selittämisessä lukuun ottamatta eduskuntavaaleissa äänestämistä, mutta pääasiallisesti kumoutuu, kun tarkastellaan ei-institutionaalisia muotoja, kuten vaalikoneen täyttämistä tai nettivetoomuksen allekirjoittamista. Ristipainehypoteesi ajantasaistuu: sosiodemografiset ristipaineet lisäävät matalan kynnyksen ja vähäisen panostuksen osallistumista, mutta lähtökohtaisesti vähentävät resursseja, kuten aikaa ja kansalaistaitoja, vaativaa osallistumista. Toisaalta tutkimuksessa todetaan, ettei sosiodemografisilla ristipaineilla voi selittää poliittista osallistumista nyky-Suomessa osuvasti ja kattavasti, koska suomalainen yhteiskunta ja puoluejärjestelmä ovat aikojen saatossa muuttuneet niin, ettei yhteiskuntarakenteellisilla ryhmäjäsenyyksillä vaikuta olevan paljoa merkitystä puoluevalinnassa. Lisäksi konteksti on pluralistinen, joten äänestäjillä on monia vaihtoehtoja, ja osin sen takia kaikki ristipainepistemäärät näyttävät korkeilta. Tilalle ehdotetaankin asiakysymys- ja arvoristipaineita jatkotutkimusaiheeksi. Tutkimuksen tulokset ovat melko valideja, mutta ne ovat jokseenkin epävarmoja, mikä johtunee käytetyn aineiston koosta