Terveydenhoitajan osaamisvaatimukset tulevaisuuden työterveyshuollossa : työterveyshoitajien näkemyksiä

Työterveyshuolto toimii työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäjänä ja ylläpitäjänä. Työterveyshuollon toiminta kohdistuu työntekijöihin, työympäristöön ja työyhteisöön. Toimiakseen laadukkaasti, toiminta vaatii tiivistä ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa työelämässä toimivilta työterveyshoitajilta sekä kuvata tulevaisuuden osaamisvaatimuksia työterveyshuollossa. Tavoitteena oli, että saadun tiedon avulla Lahden ammattikorkeakoululla on edellytykset kehittää Työikäisen terveydenhoitotyö, työterveyshuolto ja työlääketiede -opintojakson opetussuunnitelmaa. Tutkimus toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina teemahaastattelurunkoa käyttäen. Haastattelun analysointiin käytettiin sisällönanalyysimenetelmää. Yhteistyötahona oli Etelä-Suomen alueella toimivan työterveyshuollon työterveyshoitajia. Tutkimuksen mukaan työterveyshoitajalta vaaditaan työterveyshuollossa kattavaa osaamista niin perus- kuin erityisosaamisen alueella. Haastatteluissa työterveyshoitajat näkivät perusosaamisen koostuvan työterveyshuoltoa ohjaavasta lainsäädännöstä, työterveyshoitajan yhteistyöosaamisesta, asiakkaan ohjauksesta ja neuvonnasta, työterveyshoitajan vuorovaikutustaidoista, työterveyshoitajan sairaanhoidollisesta osaamisesta ja dokumentoinnista. Erityisosaamiseen työterveyshoitajat katsoivat kuuluvan terveydenhoitajan valmiudet työterveyshoitajaksi, työterveyshoitotyön laaja-alaisuuden, asiakkaan työkyvyn edistämisen ja työympäristön kehittämisen terveyden edistämisen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen mukaan tulevaisuuden haasteita työterveyshuollossa ovat muun muassa jatkuvasti muuttuvat työterveyshuoltolait, työympäristön haasteet asiakasyrityksissä, tietotekniikan ja tietojärjestelmien muutokset, vuorovaikutustaidot sekä asiakkaiden elämäntapoihin liittyvät ongelmat ja niistä johtuvat sairaudet. Myös yhteiskunnalliset muutokset työelämässä ovat haasteena työterveyshoitajan työssä.Occupational health care promotes and maintains employees’ health and ability to work. The activities of occupational health care focus on employees, work environment and work community. In order to offer high quality work, the activities of occupational health care need close and interactive co-operation between the workplace and occupational health care. The aim of this study was to collect information from occupational health nurses in working life and describe the future knowledge requirements in occupational health care. Another aim was that with the help of the information gathered Lahti University of Applied Sciences can develop the curriculum of the education module ‘Health care, occupational health care and occupational medicine of working-aged people’. Individual and group interviews with the help of theme interview frame were used in this research. Interviews were analyzed by using a content analysis method. The co-operation partners were some occupational health nurses working for the occupational health care in Southern Finland. According to the study, occupational health nurses are required to have comprehensive know-how both in basic and special areas of occupational health care. In the interviews the occupational health nurses pointed that the basic requirements consisted of occupational health care legislation, co-operation skills, customer guidance and information, interaction skills, nursing competence and documentation. The occupational health nurses thought that the specialized knowledge includes the preparedness of public health nurses to become occupational health nurses, wide scope of occupational health care skills, promotion of customer’s ability to work and development of the work environment from the point of view of health promotion. According to this study the challenges of the future are among other things continually changing occupational health care laws, challenges of work environment in companies, changes in IT and information systems, interaction skills and customers’ lifestyle problems and related illnesses. Social changes in working life are also a challenge to the work of occupational health nurse

Waiting list behaviour and the consequences for NHS targets

The United Kingdom’s National Health Service (NHS) is investing considerable resources in reducing patient waiting times for elective treatment. This paper describes the development of a waiting list model and its use in a simulation to assess management options. Simulation usually assumes that waiting is adequately described by simple queuing disciplines, typically first-in-first-out. However, waiting in the United Kingdom’s National Health Service is a more complex phenomenon. The waiting list behaviour is explored through an analysis of the changes in waiting time distributions for elective orthopaedics in one Scottish Health Board, NHS Fife. The evolving distributions suggest that there have been substantial changes in priorities in response to the various NHS targets. However, in the short or medium term, the form of the distribution appears reasonably stable, providing a basis for estimating future waiting times in different scenarios. A model of the waiting behaviour and prioritisation in the appointment allocations was embedded in a simulation of the complete elective orthopaedic patient journey from referral, through outpatients and diagnostics to surgery. The model has been used to explore the consequences of various management options in the context of the NHS target that no patient should wait more than 18 weeks between referral and treatment

Hevosten yleisimmät sisäloiset, loislääkkeet ja päivitetty katsaus resistenssitilanteen : Kirjallisuuskatsaus

Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on päivittää hevosten sisäloisten loislääkeresistenssitilannetta Suomessa ja maailmalla, nykyiset hoitosuositukset sekä ottaa selvää mahdollisista uusista markkinoille tulevista loislääkeaineista. Riittävän taustatiedon varmistamiseksi työn alussa on käsitelty hevosten yleisimmät sisäloiset ja Suomessa käytössä olevat hevosten sisäloisiin vaikuttavat lääkeaineet. Hevosilla sisäloiset ovat tärkeä syy sairastamiseen, minkä takia niitä tulee kontrolloida. Suuret loistartunnat voivat vaikuttaa hevosen suorituskykyyn, kasvuun ja yleiskuntoon sekä altistaa stressin kautta muille sairauksille. Suurimman uhan hevosten terveydelle aiheuttavat Cyathostomum spp., Parascaris equorum, Anoplocephala perfoliata ja Strongylus vulgaris. Cyathostomioita ja P. equorumia pidetään nykyään hevosten tärkeimpinä loispatogeeneina. Varsoilla, alle 1-vuotiailla hevosilla, yleisimpiä sisäloisia ovat P. equorum ja Strongyloides westeri. Aikuisilla hevosilla yleisimpiä sisäloisia ovat suuret sukkulamadot, kihomadot ja keuhkomadot. Rutiininomaiset intervallilääkitykset ovat aiheuttaneet hevosten loispopulaatioille suuren valintapaineen, mikä on johtanut resistenttien kantojen kehittymiseen. Tähän mennessä hevosilla loislääkeresistenssiä ovat kehittäneet Cyathostominae- ja Parascaris equorum -loiset. Cyathostomioilla eli pienillä strongyluksilla resistenssin kehittymisestä raportoitiin ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla ja P. equorumilla vasta vuonna 2000. Nykyään resistenssi on kasvava ongelma hevosten sisäloislääkkeitä kohtaan. Resistenssistä on julkaistu vuosittain useita tutkimuksia ja ne tulisikin käydä säännöllisesti läpi, jotta hoitosuositukset ja loisten kontrolliohjelmat pysyvät ajan tasalla. Kirjallisuudessa on tälläkin hetkellä ristiriitaisia ohjeita loisten kontrolloimiseen, eikä resistenssin kehittymisen hidastaminen ole edennyt toivotulla tavalla. Resistenssin havaitsemisen jälkeen loistartuntoja ja loisten leviämistä on pyritty kontrolloimaan ei-lääkkeellisillä keinoilla, esimerkiksi laidunhygieniasta huolehtimalla. Samalla on otettu käyttöön myös kohdennettu loislääkitys, jolloin hevoset lääkitään vain ulostenäytetutkimusten tulosten perusteella. Yleisenä raja-arvona lääkitykselle on ollut 200 epg (madonmunien määrä grammassa ulostetta), mutta menetelmän luotettavuudessa on puutteita. Lääkekehityksen rinnalla on kehitelty myös tarkempia tutkimusmenetelmiä loistartuntojen määrittämiseksi. Esimerkiksi Cyathostominae-, P. equorum- ja A. perfoliata -tartuntojen määrittäminen tulee tulevaisuudessa perustumaan ELISA (Enzyme-linked immunosorbent assay)- ja PCR (polymerase chain reaction) -pohjaisiin menetelmiin. Hevosille on kehitetty vuoden 1917 jälkeen 11 uutta sisäloisiin tehoavaa lääkeainetta. Nykyään yleisesti käytössä on bentsimidatsolit, makrosykliset laktonit, pyrimidiinit ja pratsikvanteli. Näiden lääkeaineiden käyttöä on rajoitettava, jotta niitä voidaan käyttää tulevaisuudessa loisten häätämiseen, koska uusien loislääkeaineiden kehitys on hidasta. Muutamasta aineesta on saatu lupaavia tuloksia, kuten esimerkiksi netobimiini hevosten strongylusten häätämisessä ja sykliset oktadepsipeptidit, joita on tutkittu lähinnä märehtijöiden sukkulamadoilla. Lisää tutkimuksia kuitenkin tarvitaan ennen kuin ne voidaan ottaa hevosilla yleisesti kliiniseen käyttöön

SUOMEN ASUNTOMARKKINOIDEN HINNANMUODOSTUS

Asunnot ovat suomalaisten kotitalouksien merkittävin varallisuuserä. Asuntojen hintojen kehitys vaikuttaa suoraan kotitalouksien varallisuuteen ja siksi myöskin kotitalouksien kulutukseen ja koko talouteen. Siksi on tärkeää tietää mistä asuntojen hintojen muutokset johtuvat ja miten hinnat kehittyvät tulevaisuudessa. Asuntojen nimellishinnat ovat nousseet koko Suomessa vuosina 1993–2015 keskimäärin lähes kolminkertaisiksi ja osittain sen vuoksi myös kotitalouksien varallisuus on kasvanut. Tässä tutkielmassa on selvitetty, mistä asuntojen hintojen muutokset Suomessa johtuvat ja onko muutoksille perusteita. Tutkielmassa on aluksi käyty läpi aikaisempia tutkimuksia ja teoriaa asuntomarkkinoiden hintojen muodostumisesta ja sen jälkeen on käyty läpi Suomen asuntomarkkinoihin vaikuttavia asioita. Tämän jälkeen on rakennettu regressiomallit, joilla voidaan ennustaa asuntojen hintojen nimellistä ja reaalista kehitystä Suomessa. Tarkasteltavalla aikavälillä lähes kaikki asuntojen hintoihin teoriassa vaikuttavat tekijät ovat kehittyneet Suomessa hintoja nostavasti. Tutkimuksen mukaan asuntojen hintojen nousu Suomessa johtuu korkotason laskusta, rakennuskustannusten noususta sekä tulotason noususta. Hintojen muutoksiin vaikuttaa merkittävästi myös edellisen vuoden aikana tapahtuneet muutokset asuntojen hinnoissa. Tämä kertoo siitä, että hintojen sopeutuminen pitkän aikavälin tasapainohintoihin on hidasta. Velkaantumisen taso suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on myös noussut huolestuttavan korkealle korkotason laskettua ja voi aiheuttaa korkotason noustessa ongelmia asuntomarkkinoille. Asuntojen hintojen tapahtuneelle nousulle on ollut selvät syyt, mutta tulevaisuudessa hintojen muutokset voivat olla toisenlaisia. Erityisesti korkotason nousu voisi laskea asuntojen hintoja merkittävästi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Assessing the structures and domains of wellness models: A systematic review

Objective: This study systematically identifies different wellness domains, explores whether we are reaching any consensus, and presents an archetype of a wellness model. Methods: Studies were selected for review if they proposed a model for assessing individuals’ wellness, the model was generic (i.e., non-context or disease-specific), designed for adults and included at least physical, psychological and social domains. Furthermore, the study needed to be peer-reviewed with a full-text available in English. Based on this, 44 models were identified and their domains were extracted and grouped using thematic analysis, and placed under themes that were created using quantitative methods. Publication year and formed groupings were used to examine the evolution of models. Median, mode, and percentages were used to form the archetype. Results: The investigated models included 379 unique domains that could be clustered into 70 groups and under 14 themes. While the numbers of published wellness models increased, no consensus on the domains was reached. The majority of the models were presented at one level with five domains. Conclusions: Incorporating wellness into everyday practice requires comparable measures to evaluate and benchmark outcomes. Hence, we need to reach a mutual understanding on the structure and domains of wellness

A Value-Based Steering Model for Healthcare

This article aims to answer how a commissioning body can steer health services based on value in an environment where the commissioner is responsible for the health services of a population with varying health service needs. In this design science study, we constructed a value-based steering model consisting of three parts: (1) the principles of steering; (2) the steering process; and (3) Value Steering Canvas, a concrete tool for steering. The study is based on Finland, a tax-funded healthcare system, where healthcare is a public service. The results can be applied in any system where there is a commissioner and a service provider, whether they are two separate organizations or not. We conclude that steering can be done based on value. The commissioning body can start using value-based steering without changes in legislation or in the present service system. Further research is needed to test the model in practice.Peer reviewe