Kotini Karjalassa

Kotini Karjalassa on tarina matkastani sukuni kotipaikoille luovutettuun Karjalaan. Sekä fyysinen valokuvausmatka, että sitä seurannut päivittäinen henkinen matkani takaisin sukuni maisemiin ovat syntyneet sisälläni heränneestä kaipauksesta. Millainen on Kotini Karjalassa ja mitä on tämä sukupolvelta toiselle siirtyvä kaipaus? Kolmannen sukupolven siirtokarjalaisena karjalaisen sukuni tarina on pysytellyt minulle tuntemattomana omasta kiinnostuksestani huolimatta. Tiedon muruset putoilivat polun varteen, eikä niitä ole kukaan ryhtynyt poimimaan ennen minua. Haastatteluin, kotiseutumatkan, Karjalan historian tutustumisen ja vanhojen kuvien keräilemisen kautta syntynyt valokuvasarjani ja kirjani kertovat tarinan menneistä ajoista ja karjalaisuuden loputtomasta jatkumosta. Karjalaisten muistoissa aika pysähtyi, Karjalalaa muistellaan menneisyyden kauniina kotimaana, sellainen Karjala yhdistyy kuvissani nykypäivän köyhtyneeseen, menetettyyn maisemaan. Etsin kotiani Karjalassa, mutta sitä ei enää ole olemassa. Löysin kaipauksen lähteet, sen yhteyden elämään. Olen löytänyt suuria tunteita ja helpotusta kaipaukseeni. Olen löytänyt vastauksia ja saavuttanut mielenrauhan.My home in Karelia is a story of my journey to my roots in the ceded Karelia. It tells of both my physical photographic pilgrimage and the daily spiritual journey to the landscapes of my forefathers. A longing back to my roots started to awaken inside of me. What is my home like in the ceded Karelia and what is this longing I feel? I have been interested in the Karelian side of my family, but their story has remained a mystery through time. Three generations separate me from Karelia and pieces of information have been lost in time. Through interviews, a journey across the Russian border to the lost Karelia, exploring Karelian history and collecting old photographs, I could start finding my way and my story. My home in Karelia tells the story of old times that hold the key to my longing. Time stopped in the hearts of Karelians and it will always be remembered as the beautiful homeland. That memory connects to images of poor and lost land, that is My home in Karelia. I was looking for my home in Karelia, but that no longer exists. I have found the fountain of my longing and its’ connection to life. My longing has now started to fade and I have now achieved peace of mind.Mitt hem i Karelen är en berättelse om min resa till min släkts hemtrakter i den forna Karelen. Både den fysiska fotograferingsresan och min egen dagliga inre resa tillbaka till familjens ursprung har väckt min inre längtan. Hur ser mitt hem i Karelen ut och vad är denna från generation till en annan ärvda längtan? Min familjehistoria har förblivit okänd trots att jag representerar tredje generationens karelska invandrare och trots att jag även tidigare varit intresserade av ämnet. Kunskap och kännedom har fallit av under resans gång och ingen har bemödat sig med att fördjupa sig i saken. Med intervjuer, genom resan till de karelska hemtrakterna, genom att studera historia och genom att samla gamla fotografier har jag skapat en konstserie som fortsätter att berätta om den karelska andan i all oändlighet. Med minnena från Karelen har tiden stannat. Karelen minns man som det forna, vackra hemlandet, i mitt examensarbete förenas minnerna med dagens fattiga, förlorade landskap. Jag söker mitt hem i Karelen, men det finns inte längre. Jag hittade källan till min hemlängtan och dess koppling till livet. Jag har hittat stora känslor och min hemlängtan känns nu lindigare. Jag har hittat svar och funnit sinnes ro

Textile Waste Recovery Potential within the HSY Waste Management Region: Life-Cycle Assessment and Yield Estimation for Textile Waste Collection and Transportation

The purpose of this thesis was to estimate the annual volumes and collection potential of textile waste within the Capital Region of Finland and to provide a preliminary assessment on the environmental performance of textile waste collection and transportation for Helsinki Region Environmental Services Authority HSY. The study had a connection with circular economy in terms of recovering and providing potent raw material for technical upcycling processes. The spatial scope of the study was restricted to the waste management region of HSY and the Capital Region of Finland. Regional textile waste accumulation and yield potential were estimated on the basis of indices derived from literature sources and expert advices at HSY. The environmental performance was estimated with a simplified Life Cycle Assessment whose scope was limited to transportation and compensatory related energy consumption and emissions, of which the latter was approached with the impact categories of climate change and acidification. The chosen functional unit was specified as a ton of textile waste and it was applied to three scenarios based on yield estimations in different waste collection configurations. The economic performance of textile waste management was estimated in terms of annual costs and profits for participating properties and the waste management authority HSY. Results and conclusions of the study were affected by the general absence of textile waste-related data and the amount of applied assumptions. As suggested by the results, a separate collection scheme for textile waste will increase the environmental impact of waste management but to a modest degree. Avoiding production of virgin textile materials may render the climate effect of waste management to neutral, but the overall effect was shunned to negative by replacements in energy production. However, the recovery of textile waste was observed to reduce the annual emissions related to acidification. Prior to any dedicated textile waste collection scheme, a series of pilot initiatives should be launched to gain more robust data on actual textile waste volumes and yields.Tässä työssä selvitettiin pääkaupunkiseudulla vuosittain syntyvän tekstiilijätteen määrää ja keräyspotentiaalia sekä arvioitiin tekstiilijätekeräyksen ympäristövaikutuksia osana Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) -kuntayhtymän jätehuollon toimintaa. Työssä tekstiilijätekeräystä tarkasteltiin HSY:n jätehuoltoalueella Suomen pääkaupunkiseudulla. Tutkimusalueella syntyvän tekstiilijätteen määrää ja saantopotentiaalia arvioitiin edeltäneissä tutkimuksissa esitettyjen indeksien avulla sekä haastattelemalla HSY:n jätehuollon asiantuntijoita. Tekstiilijätehuollon ympäristövaikutuksia arvioitiin yksinkertaistetun elinkaariarvioinnin avulla, jonka laajuus rajattiin kattamaan kuljetusten ja korvaavien tuotejärjestelmien vaikutukset energiankulutuksen ja ilmastonmuutokseen ja ympäristön happamoitumiseen vaikuttavien päästöjen vaikutusluokissa. Tutkimuksen toiminnalliseksi yksiköksi valittiin tekstiilijätetonni ja tätä yksikköä sovellettiin kolmeen eri saantopotentiaalia kuvanneeseen skenaarioon. Tekstiilijätekeräyksen taloudellisia vaikutuksia arvioitiin keräykseen osallistuvien kiinteistöjen ja jätehuollon kustannusten ja liikevaihdon kautta. Tutkimuksen lopputuloksiin ja johtopäätöksiin vaikuttivat tekstiilijätettä käsittelevän tutkimustiedon vähäinen määrä ja tutkimuksessa sovelletut oletukset. Tekstiilijätteen erilliskeräys lisäisi HSY:n jätehuollon kokonaisympäristökuormitusta mutta vaikutus olisi vaatimaton. Neitseellisen tekstiilituotannon osittaisella korvaamisella olisi mahdollista vähentää ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä enemmän kuin niitä syntyy tekstiilijätteen erilliskeräyksessä. Tämä vaikutus voi kuitenkin peruuntua korvaavien polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Tutkimuksessa havaittiin tekstiilijätekeräyksellä olevan mahdollisuuksia alentaa energiatuotannossa syntyvien happamoittavien päästöjen määrää. Tekstiilijätteen todellisia määriä sekä saanto- ja keräyspotentiaalia pääkaupunkiseudulla tulisi selvittää pilottihankkeiden avulla, joissa tarkasteltaisiin kiinteistöjen halukkuutta osallistua tekstiilijätekeräykseen, toteutuneita keräysmääriä sekä kerätyn tekstiilijätteen laadullisia ominaisuuksia

"Mun unelma on opiskella ja jatkaa eteenpäin" : Maahanmuuttajatyttöjen koulutukseen liittyviä unelmia ja haaveita

Tämän opinnäytetyön aiheena oli nuorten maahanmuuttajatyttöjen koulutukseen liittyvät unelmat ja toiveet sekä se, millaista tukea he kokivat tarvitsevansa unelmiensa saavuttamiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tyttöjen oma ääni kuuluviin ja sitä kautta tuottaa konkreettisia tukimuotoja työelämäkumppanimme Kotka-Kymin seurakuntayhtymän käyttöön. Tutkimuksen avulla pyrimme parantamaan tyttöjen mahdollisuuksia toteuttaa koulutukseen liittyviä unelmiaan. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena. Teoreettinen tausta tutkimuksellemme muodostui aiheeseen liittyvistä käsitteistä monikulttuurisuus, maahanmuuttajuus, hyvinvointi sekä kansainvälinen työ Suomessa. Hyvinvointia pohdimme Allardtin hyvinvointiteorian pohjalta. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme informoitua kyselyä. Kyselyihin vastaajat olivat nuoria turvapaikanhakija- tai pakolaistyttöjä. Analysoimme kerätyn kyselyaineiston sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suurimalla osalla tytöistä oli konkreettisia unelmia, kuten unelma -ammatteja, joihin he toivoivat pääsevänsä tulevaisuudessa. Puhuttaessa koulutukseen liittyviin unelmiin vaikuttaneista tekijöistä, tytöt nimesivät perheen ja lähipiirin sekä Suomen koulutusjärjestelmän ja etenkin sen tasa-arvoisuuden. Tyttöjen vastauksista ilmeni myös se, että he ovat hyvin motivoituneita saavuttamaan unelmiaan. Tytöt toivat vastauksissaan esiin rehellisiä ja konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista tukea he kokivat tarvitsevansa. Suurin tuen tarpeen osa-alueista oli suomen kielen oppiminen. Tämän lisäksi tytöt kokivat tarvitsevansa taloudellista ja sosiaalista tukea. Tytöt kaipasivat kantaväestöön kuuluvien nuorten seuraa sekä kielen oppimiseen että ystävyyssuhteiden luomiseen. Yllättävänä tutkimustuloksena ilmeni, että Suomen koulutusjärjestelmä oli tytöille hyvin vieras ja vaikeaselitteinen. Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajatytöille on tärkeä järjestää opinto-ohjausta, mahdollisuus suomen kielen opiskeluun sekä mahdollisuuksia tavata kantaväestön edustajia, niin nuoria kuin aikuisiakin. Tulosten perusteella kehitimme esimerkkejä konkreettisista tukimuodoista työelämäkumppanin käyttöön, kuten vertaistukiryhmän perustaminen, tutustuminen kouluihin sekä maahanmuuttajanuorten sekä kantaväestöön kuuluvien nuorten yhteisiä ajanviettomahdollisuuksia.The subject of this Bachelor’s thesis was young immigrant girls’ dreams and hopes about education as well as the type of support they feel they need in order to achieve their dreams. The purpose of this study was to get the girls’ own voices heard and produce specific ways of support for the use of our working life partner Kotka-Kymin seurakuntayhtymä. With this study we aim to improve girls’ opportunities to implement educational dreams. In this qualitative study the theoretical background consisted of the concepts of multiculturalism, an immigrant, well-being, as well as international work in Finland. We used Allardt’s welfare theory when considering well-being. As the data collection method we used informed inquiry. Respondents were young asylum seekers or refugee girls. The collected data was analysed using content analysis. The results of the study showed that a large majority of the girls had specific dreams, as dream jobs, which they wished to enter in the future. When discussing of the factors contributing to education-related dreams, girls named their family as effecting as well as the Finnish educational system and in particular the equality of it. Girls' responses also revealed the fact that they are highly motivated to achieve their dreams. The girls adduced in their replies honest and specific examples of the kind of support they feel they need. The area of the biggest need for support was the learning of Finnish language. In addition to that the girls felt that they needed financial and social support. The girls felt like they needed young people of the native population to help with learning the language as well as creating friendships. Surprising result of the study showed that the Finnish education system was completely unfamiliar for the girls. Based on the results of the study, it is important to organize educational guidance, the opportunity to study Finnish as well as opportunities to meet with representatives of the local population, both young and adults. Based on the results, we developed some specific forms of support for working life partner, such as the establishment of a peer support group, getting to know the schools and arrange common recreational activities for the immigrants and the native population of young people

EU:n maatilatypologia Suomessa

This publication presents a description of the Community typology for agricultural holdings and the way how that is applied in Finland. The objective of the Community typology is to achieve a uniform classification of holdings in the European Union. The classification is based on the type of farming and the economic size, which are determined on the basis of standard gross margin. The Community typology for agricultural holding and the statistics where it is applied, the Community Farm Accountancy Data Network and the Community farm structure survey are based to the EU legislation. Joining to the EU in 1995 has meant that the stipulations concerning the typology and its applications entered into force also in Finland. The first half of this publication presents a thorough description of the Community typology as well as its main applications. This part also includes the description of the method of classifying the holdings in parallel statistics in Finland. In the empirical part of the publication the Finnish farms are classified according the Community typology rules. The physical characteristics of the holdings are based on the Rural Business Register. The standard gross margins for each characteristic are calculated for four geografical regions in a way agreed with Eurostat and DG VI. The outcome is the breakdown of Finnish farms by type farming and by economic size based on the Community typology. The first concrete applications of the new typology system in Finland are the determination of the sample needed for the Community Farm Accountancy Data Network and the Community Farm Structure Survey. In the last part of the publication the first sample for FADN in Finland is determined. The Community typology has many benefits in the future in Finland. It will be one important base for international comparations between holdings. It also facilitates for example the development of the calculation the results of Finnish bookkeeping farms. When the same typology is used the results of the bookkeeping farms can be extrapolated to those field of observation.vokMTT Taloustutkimus (MTTL)The community typology for agricultural holdings in Finlan

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tietoverkon suorituskyvyn analysointi

Asiakkaana opinnäytetyössä oli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Opinnäy-tetyön tavoitteena oli tutkia tietoverkon suorituskykyä erilaisilla mittareilla ja selvittää mahdollisia syitä Windows-käyttöjärjestelmän kirjautumisen hitauteen. Työ aloitettiin kehittämällä työkalu automaattiseen verkon topologiakuvan luomiseen. Tämän jälkeen valittiin yksittäisiä laitteita tarkempiin mittauksiin. Työn tuloksena syntyi joukko työkaluja verkon toiminnan seuraukseen, sekä ongelmanratkaisuun. Kirjautumisongelmaan ratkaisua ei tietoverkon osalta kuitenkaan löytynyt.The client in this thesis was Etelä-karjalan oulutuskuntayhtymä. Purpose of the thesis was to investigate the performance of their data network with different meters, and find out possible causes for slowness of the login process in Windows operating system. The work started with development of a tool for creating automatic topology map of the network. After this a few devices were chosen for more in-depth analysis. As a result of the thesis several tools for monitoring and analyzing network performance were developed. Solution for the login problem was however not found