Väylämaksun alentamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen seuranta 2015–2017

Vuosina 2014–2018 merenkulun, rautatieliikenteen ja tieliikenteen piirissä toteutettujen rikkidirektiivin kompensaatiotoimenpiteiden kokonaisarvo on noin 360 milj. euroa. Kolme neljäsosaa toimenpiteistä alentaa kuljetuskustannuksia. Yksi neljäsosa kompensaation arvosta on LNG-terminaalien rakentamisen tukea. Merenkulun rikki- ja pienhiukkaspäästöt ovat vähentyneet SECA-alueella voimakkaasti. Suomen kauppamerenkulun aluskanta on mukautunut rikkisääntelyyn pääasiassa polttoaineen laatua vaihtamalla. Polttoaineen saatavuudessa ei ole ollut ongelmia. Pakokaasun puhdistustekniikoita on otettu käyttöön vain muutamissa aluksissa. Rikkidirektiivi ei ole lisännyt kauppamerenkulun kustannuksia edeltäviin vuosiin verrattuna. Polttoaineiden voimakas yleinen halpeneminen ehkäisi ennalta odotetun kustannusten lisäyksen. Vasta polttoaineiden yleinen kallistuminen raakaöljyn hinnan nousun myötä ja kuljetuskysynnän lisääntyessä ovat jälleen nostaneet rahtihintoja. Rikkidirektiivin kustannusvaikutus muodostuu vähärikkisen polttoaineen korkeammasta hinnasta runsaampirikkiseen polttoaineeseen verrattuna. Lisähintaa maksetaan vuosina 2015–2019 yhteensä arviolta noin 600 milj. euroa. Arvio lisä-kustannuksista on pienentynyt, koska rikkipitoisuudeltaan erilaisten polttoaineiden hinnat ovat tasaantuneet viime vuosina. Väylämaksualennus kompensoi lisäkustannuksista yli 30 prosenttia. Koko kompensaatiopaketin arvo huomioon ottaen rikkisääntelyn nettomääräiset lisäkustannukset ovat Suomen taloudelle enintään noin 250 milj. euroa. Arvio on huomattavasti aiempaa maltillisempi. Suomalaiset varustamot ovat tehneet kohtuullista taloudellista tulosta ja suomalainen aluskanta sekä suomalainen merityö on säilyttäneet asemansa. Rautateillä eräisiin rautatiekuljetuksiin liittyi rikkidirektiivistä johtuvia epävarmuuksia ja keskeytyksiä, mutta tilanne normalisoitui pian. Rataveron poistaminen tavaraliikenteeltä alensi rautatiekuljetusten kustannuksia 5–10 prosenttia. Ratavero on ollut pois ajankohdalla, jolloin rautatiekuljetusten kilpailu on alkanut lisäänty

Tieliikenteen matka-aikasäästöjen arvo : S13 Vaikutusten hallinnan tutkimus (VAHA)

320085

Väylämaksun alentaminen ja tavaraliikenteen rataveron poistaminen. Seuranta 2015–2016

Vuosille 2015–2018 päätettyjen rikkidirektiivin kompensaatiotoimenpiteiden kokonaisarvoksi muodostuu arviolta 336 milj. euroa. Kolme neljäsosaa siitä muodostuu kuljetuskustannuksia alentavista toimenpiteistä; väylämaksun puolittaminen, tavaraliikenteen rataveron poistaminen, alusten investointituet ja alueellinen kuljetustuki. Kyseessä on valtiolta saamatta jäävä tulo, joka korvataan väylänpidon ja radanpidon talousarviorahoituksessa yleisistä verovaroista. Yksi neljäsosa kompensaation arvosta on LNG-terminaalien rakentamisen tukea. Rikki- ja pienhiukkaspäästöt ovat vähentyneet Itämerellä ja muualla SECA-alueella voimakkaasti rikkidirektiivin voimaan tulon jälkeen. Suomen kauppamerenkulun aluskanta on mukautunut rikkisääntelyyn pääasiassa vähärikkiseen polttoaineeseen siirtymällä. Pakokaasun puhdistustekniikoita on otettu käyttöön vain muutamissa aluksissa. Teknisistä ongelmista tai polttoaineen saatavuusongelmasta ei ole havaintoja. Rikkidirektiivi ei ole nostanut kauppamerenkulun toimintakustannuksia vuosina 2015–2016 edellisiin vuosiin verrattuna. Polttoaineiden hinnan voimakas aleneminen ehkäisi rikkiohjauksen ennalta odotetun polttoainekustannusten nousun. Tästä syystä väylämaksualennus käytännössä kompensoi SECA-alueella käytettävän vähärikkisen polttoaineen ja muualla käytettävän runsasrikkisen polttoaineen hintaeroa. Rikkidirektiivi ei nostanut rahtihintoja aiempiin vuosiin verrattuna. Suomalaiset varustamot tekivät vuonna 2015 hyvää taloudellista tulosta, suomalainen aluskanta lisääntyi ja suomalainen merityö säilytti asemansa alusten miehityksessä. Rikkidirektiivin todellinen kustannusvaikutus muodostuu vähärikkisen polttoaineen käytöstä runsasrikkiseen verrattuna vuosina 2015–2019 maksettavasta lisähinnasta. Sen arvo on noin 1,5 mrd. euroa. Väylämaksualennus kompensoi siitä yli 10 prosenttia. Koko kompensaatiopaketin arvon jälkeen rikkisääntelyn nettomääräiset lisäkustannukset ovat noin 1,2 mrd. euroa. Vuonna 2019 polttoainekustannusten eroa ei enää kompensoida. IMO:n globaalin sääntelyn alkaessa vuonna 2020 vallitseva polttoainelaatujen (enintään 0,1 % S ja enintään 0,5 % S) hintaero tulee olemaan vähäinen. Rataveron poistaminen alensi rautatiekuljetusten kustannuksia 5–10 prosenttia. Alennus on suurempi dieselvetoisille kuljetuksille kuin sähkövetoisille kuljetuksille. Rataveron poistaminen on alentanut rautatiekuljetusten hintaa koko arvollaan. Rataveron poissaolo saattaa edistää rautateiden tavarakuljetusten kilpailun lisääntymistä. Rataveron poissaolo parantaa joka tapauksessa rautatiekuljetusten kilpailukykyä tiekuljetuksiin nähden. Eräisiin kansainvälisiin rautatiekuljetuksiin liittyi rikkidirektiivistä johtuvia epävarmuuksia ja keskeytyksi

Breaking the epithelial polarity barrier in cancer: the strange case of LKB1/PAR-4

Peer reviewe

Mapping Transient Hyperventilation Induced Alterations with Estimates of the Multi-Scale Dynamics of BOLD Signal

Temporal blood oxygen level dependent (BOLD) contrast signals in functional MRI during rest may be characterized by power spectral distribution (PSD) trends of the form 1/fα. Trends with 1/f characteristics comprise fractal properties with repeating oscillation patterns in multiple time scales. Estimates of the fractal properties enable the quantification of phenomena that may otherwise be difficult to measure, such as transient, non-linear changes. In this study it was hypothesized that the fractal metrics of 1/f BOLD signal trends can map changes related to dynamic, multi-scale alterations in cerebral blood flow (CBF) after a transient hyperventilation challenge. Twenty-three normal adults were imaged in a resting-state before and after hyperventilation. Different variables (1/f trend constant α, fractal dimension Df, and, Hurst exponent H) characterizing the trends were measured from BOLD signals. The results show that fractal metrics of the BOLD signal follow the fractional Gaussian noise model, even during the dynamic CBF change that follows hyperventilation. The most dominant effect on the fractal metrics was detected in grey matter, in line with previous hyperventilation vaso-reactivity studies. The α was able to differentiate also blood vessels from grey matter changes. Df was most sensitive to grey matter. H correlated with default mode network areas before hyperventilation but this pattern vanished after hyperventilation due to a global increase in H. In the future, resting-state fMRI combined with fractal metrics of the BOLD signal may be used for analyzing multi-scale alterations of cerebral blood flow