Impact evaluation of an innovation platform on improvement of crop and livestock productions in four villages of Yatenga province, Northern Burkina Faso

This study is linked to Volta2 project, launched in December 2010 for 3 years. Volta2 project has used innovation platforms as its principal development tool to achieve integrated management of rainwater for crop-livestock agroecosystems in 2 West African countries (Burkina Faso and Ghana). The aim of our study is to assess the impact of structure of innovation platform members, their conduct, and the consequence on the improvement of performance of crop and livestock production in four focal villages of Yatenga province, northern Burkina Faso (Ziga, Koura Bagre, Pogoro Silmimosse and Bogoya). The study was conducted from April to September 2013 with 2 months of field surveys between mid-May and mid-July 2013 in the four villages. This study was conducted through one approach borrowed from socio-economic theory: the model of “Structure – Conduct – Performance (SCP)”. The improvement in crop and livestock production was measured by asking farmers for their perception of this improvement. For data collection, focus group discussions and individual surveys with different stakeholders were used. Data analysis was carried through SPSS software, firstly for factor analysis to identify the dominant constructs of what makes innovation platform successful. And then, for regression analysis to determine the relationships between structure of innovation platform, the conduct of its members and whether they are achieving the objectives they set themselves in terms of improvement of crop and livestock production. Qualitative data was also interpreted to complete and interpret the results obtained through the analysis of quantitative data. Our study shows a positive impact of innovation platform, set up by Volta2 project, on IP member’s practices in Yatenga province. Innovation platform have contributed to the change of mentalities and conduct of its members in their activities. Indeed, through IP, its members have benefited from different support in their activities that have contributed to their capacity development, mainly by the reinforcement of their human and social capacity. The human capacity was improved through different trainings and advice received by IP members from different facilitators of innovation platform, such as training in animal and crop production, training in access to market, training in management of rainwater for crop and livestock production, etc. The social capacity of IP members was improved through new contacts and new partners that IP members have got in their activities. Indeed, through innovation platform, IP members of one village have entered in contact with IP members of other villages. Innovation platform have contributed to closer working relationships among IP members within the same village and to villagers gaining easier access to some organisations such as micro-credit organisations, animal husbandry and phytosanitary services of agricultural ministry, etc., which can help them to improve their activities. This improvement of human and social capacity of IP members has resulted in the improvement of crop and livestock production through a better exchange of information and knowledge between different stakeholders and a better access to different support services. Thus, our study shows a positive impact of innovation platform set up by Volta2 project for improvement of crop and livestock production in Yatenga province. These findings justify the necessity to support this kind of project in the perspective of reinforcing food security and reducing poverty in rural areas around the world

Hearing Schedule

Court order vacating and resetting evidentiary hearing

Hearing Schedule

Court order vacating and resetting evidentiary hearing

Hearing Schedule

Court order vacating and resetting evidentiary hearing

El impacto de la declaración del estado de emergencia en los derechos fundamentales de los ciudadanos

This article is about the state of emergency in France, which will be in force until the 15th July 2017. After explaining the previous declaration of the state of emergency and its consequences, the article points out the conflict between the declaration of the state of emergency in France and fundamental freedoms as they are enshrined in French Law (law of 3rd April 1955 and law of 20th November 2015) as well as European (European Convention on Human Rights) and International (International Covenant on Civil and Political Rights) law and explains under which conditions the state of emergency can be lawful even if it implies a reduction or a derogation to fundamental freedoms which are supposed to be protected by the national and international pieces of legislation.El presente artículo tiene por objetivo analizar a profundidad la declaratoria de estado de emergencia en Francia, que durará hasta el 15 de julio de 2017. Tras explicar las implicaciones y consecuencias del estado de emergencia, esta investigación pretende dilucidar el conflicto existente entre este y las libertades de los ciudadanos con el fin de evidenciar las contradicciones que supone este hecho. El documento tiene por base jurídica la legislación nacional francesa (ley del 3 de abril de 1955 y ley del 20 de noviembre de 2015), La Convención Europea de Derechos Humanos y el Pacto Internacional de Derechos Civiles y Políticos. Estos textos legales permiten comprender la legalidad de la declaración del estado de emergencia en un Estado determinado aunque esto implique una limitación a derechos fundamentales de los ciudadanos plasmados en normativa nacional tanto como internacional

Association of Physician Specialty with Hospice Referral for Hospitalized Nursing Home Patients with Advanced Dementia

Peer Reviewedhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/138413/1/jgs14888.pdfhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/138413/2/jgs14888_am.pd

Moderni ja postmoderni : diskurssianalyysi Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismin kulttuurisesta kontekstisuudesta vuosina 1984-94

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työssä tutkitaan Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismia vuosina 1984-94 Michel Foucault’n Tiedon arkeologia (1969, suom. 2005) teoksessa artikuloidun diskurssianalyysin pohjalta. Sellaisia analyyttisiä käsitteitä kuin ”diskurssi”, ”diskursiivinen muodostelma” ja ”lausuma” on tutkimuksen eri vaiheissa käytetty hyväksi. Tutkimus hahmottelee kahden erilaisen lausumakokonaisuuden pohjalta kaksi erilaista diskursiivista muodostelmaa, joita työssä kutsutaan moderniksi ja postmoderniksi. Näitä muodostelmia luonnehtii niiden erilainen tapa tuottaa todellisuutta mm. ”totuus” –käsitteen toisistaan poikkeavasta mieltämistavasta johtuen. Modernit diskurssit syntyivät reaktiona valheelliseksi, tai ”vääräksi todellisuudeksi” koetun klassisen taidekulttuurin ja porvarillisen yhteiskunnan diskursseihin. Moderni tietoisuus koki korjaavansa edeltävät ajattelun puutteellisuudet ja virheet. Esimerkiksi suomalaiset modernisti orientoituneet kirjailijat ovat käyneet jatkuvaa debattia siitä, millä kerrontatekniikoilla todellisuutta pystyttäisiin kaikkein todellisuudenmukaisimmin kuvamaan. Postmodernit diskurssit syntyivät skepsiksenä tätä modernin totuusprojektiota kohtaan. Postmodernissa tietoisuudessa ”totuus” olikin vain jatkuvasti muuntuva, ideologinen voimasana. Niinpä ”totuus” ei omannut näissä diskursseissa mitään ylimaallisen positiivisia konnotaatiota, vaan päinvastoin se miellettiin ennemminkin valtaan liittyvän hallinnan, joissakin tapauksissa jopa sorron ilmaisuina. ”Totuus” –käsitteen suhteellistuminen ja politisoituminen epistemologisella tasolla aiheutti levottomuutta kun postmoderni diskursiivinen muodostuma nieli itseensä uusia ”tiedon” alueita. Modernit ajattelijat tulkitsivat kehityksen omista lähtökohdistaan käsin turmiolliseksi ”johtotähdettömyyden” lisääntymiseksi, kuten esimerkiksi Veijo Meri 1990-luvun alussa. Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismia voidaan luokitella varsin onnistuneesti yksittäisten juttujen koon mukaan. Tämä siksi, että juttujen tiedonintressi näyttää olleen suorassa suhteessa juttuformaattiin, jonka mukaan ne on julkaistu. Formaatti on puolestaan sanellut jutun koon. Näin voidaan jossakin määrin pitävästi seurata modernin ja postmodernin diskursiivisen muodostelman vaikutuksen kehitystä Suomen Kuvalehdessä vuosina 1984 – 94: Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismi postmodernisoitui edellä määritellyssä mielessä varsin kovaa vauhtia. Merkittävin sisällöllinen ero modernisti ja postmodernisti tiedostavan juttutyypin välillä Suomen Kuvalehdessä on ollut niiden erilainen suhde valistuksellisuuteen. Moderniin tiedostavuuteen pyrkivä kirjallisuusjuttu on rakennettu humanismin aatemaailman varaan: kirjallisuus ja kirjailijat näyttäytyvät siinä poikkeuksetta pienen ihmisen ja tiedon asiamiehinä. Vastaavasti postmodernissa tietoisuudessa tätä vakavaa ohjelmaa on ollut mahdotonta löytää; kyse on ollut ennemminkin statusasemien ja saavutettujen etujen purkamisesta. Postmodernin tietoisuuden vallassa tehtyjä kirjallisuusjuttuja luonnehtiikin niiden perusrakenteista kaikuva, ehkä bahtinilaiseksikin tulkittavissa oleva karnevaalinen nauru